Trolliarmeija, eli Venäjän informaatio-psykologinen sodankäynti

Vieraskynä 18.9.2014, Saara Jantunen, ST.

Kuvassa Saara JantunenVenäjän propagandakoneisto pyrkii erityisen tehokkaasti määrittämään aktiivisia keskustelunaiheita . Trollaaminen ei siis ole vain informaatioympäristön häirintää ja riidanhaastamista, vaan osa Kremlin perusteemojen mukaisten informaatio-operaatioiden toteuttamista, kirjoittaa sotatieteiden tohtori, tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Saara väitteli elokuussa 2013 strategisen viestinnän käytännöistä, ideologiasta ja ristiriidoista Yhdysvaltain sotilasorganisaatiossa.

Kuva: Yle Uutisgrafikka / Pekka Sipilä

Infosotaa suoraan Suomeen

Viime päivien mediaulostuloista päätellen on vihdoin julkisesti myönnetty, että Venäjä on Ukrainan sodan aikana vaikuttanut ja osoittanut mielenkiintoa suomalaiseen yleisöön ja mediaympäristöön. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan informaatiovaikuttaminen on ollut selvää (1), ja kyberturva-asiantuntija Jarno Limnéllin mukaan Suomi on hybridisodankäynnin kohteena (2). Kommentoin itse Yle Uutisille tietoja niin sanotuista venäläisistä trolleista (3). Pidän tärkeänä nostaa esille, että on perusteltua pitää osaa ns. trollaamisesta systemaattisena, koordinoituna ja johdettuna. Tämän blogiartikkelin tarkoituksena on kertoa, mitä johdettu trollaaminen tarkoittaa, millaisiin periaatteisiin trollaamisen informaatiovaikuttaminen perustuu, ja miten se kohdistuu Suomeen. Selvää on myös, että trollaamisella en tarkoita ihmisten osallistumista kansalaiskeskusteluun.

Tiedot johdetusta trollaamisesta eivät ole uusia. Kansainvälisessä mediassa uutiset väitetysti Pietarissa sijaitsevasta Internet Research Agencysta alkoivat levitä noin vuosi sitten (4). Julkisuuteen on vuotanut henkilöstölistoja henkilö- ja palkkatietoineen, työntekijöille annettuja kirjoitus- ja kommentointiohjeita (5), ja niin edelleen (6). Kevään 2014 aikana mm. The Guardian teki huomion venäläismielisen kommentoinnin lisääntymisestä nettilehtensä kommenttipalstoilla (7), joiden moderaattorit pitävät kommentointia hyvin johdonmukaisena ja tavoitehakuisena.

Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan huutelusta sosiaalisessa mediassa ja muilla kanavilla. Ymmärtääkseen trollauksen vaikutuksia täytyy ymmärtää strategisen viestinnän ja informaatio-operaatioiden toimintalogiikkaa (ks. esim. Sirén, 2011).

Miten?

Internet Research Agencyn henkilöstö- ja tehtäväluettelosta voi päätellä, että palveluksessa on niin some- ja lehtikommentointiin, blogien kirjoittamiseen, kuin hakukoneiden optimointiin keskittyviä ihmisiä. Keskityn tässä lähinnä kommentointia tekeviin trolleihin.

Johdetulla trollaamisella on informaatiotavoite. Informaatiotavoite määrittää ne teemat ja viestit, joita keskusteluun ja viestintään kannattaa tuoda. Kun informaatiotavoite on esimerkiksi mielikuvan luominen Krimistä erottamattomana osana Venäjää, yksi keskusteluun tuotava teema on ns. Novorussia-käsite [sic], joka levisi venäläisen valtionjohdon puheista sosiaaliseen mediaan hyvin nopeasti. Novorussia-käsitteen käyttöönottoa perusteltiin sen roolilla Venäjän historiassa, mutta analyysityökalut kertovat aivan toista tarinaa. Novorussia-sana heräsi ruususen unestaan vuonna 2014. On siis perusteltua pitää sitä yhtenä teemana, joka tukee Venäjän informaatiotavoitetta lanseerata mielikuva Krimistä alueena, joka ei alun perinkään ole kuulunut Ukrainalle.

Kaaviokuva Google Trendsillä tehdystä hausta termeillä "новороссия," "novorossia," ja "novorossiya."
Google Trendsillä tehty haku asiasanoista ”новороссия,” ”novorossia,” ja ”novorossiya” tammikuusta 2013 syyskuuhun 2014. Haettu 18.9.2014.

Novorussia-käsitteen käyttöönotto on esimerkki Venäjän aloitekykyisestä informaatio-operoinnista. Sotatieteissä puhutaan aloitekyvystä, viestintäteoriassa puolestaan agenda setting-teoriasta. Näin ollen ns. trollien funktio tällaisessa perusviestien jakamisessa on käsitteen normalisointi jatkuvan toiston avulla, sekä teemojen aktivoiminen, tukeminen ja elättäminen. Tämä kaikki lisää Venäjän informaatiovaikuttamisen aloitekykyä.

Strategisen viestinnän logiikan mukaan teemojen ja niitä tukevien viestien myötä alkaa hahmottua suurempi kertomus, joka toimii viitekehyksenä tulevien viestien tulkinnalle ja merkityksellistämiselle (ks. esim. Jantunen, 2013). Käytännössä kyse on siitä, että strateginen viestintä pyrkii määrittämään ne käsitteet ja tulkintatavat, joilla Ukrainan sodasta puhutaan. Kun käytössä on aktiivisia trolleja, jotka haastavat kanssakeskustelijat keskustelemaan halutuista teemoista, pystyy Venäjän propagandakoneisto määrittämään aktiivisia keskustelunaiheita erityisen tehokkaasti.

Trollaaminen ei siis ole vain informaatioympäristön häirintää ja riidanhaastamista, vaan osa Kremlin perusteemojen mukaisten informaatio-operaatioiden toteuttamista (vrt. Heickerö, 2010). Tieto Internet Research Agencyn toiminnasta levisi venäläiseen mediaan jo syksyllä 2013 (8)(9), ja kevään 2014 aikana useat länsimaidet lehdet, The Guardian etunenässä (7), huomasivat venäläismielisen, systemaattisen kommentoinnin lisääntyneen nettisivuillaan. Samaan aikaan julkisuuteen levisi tietoja siitä, kuinka systemaattisesti trollausta ohjeistetaan. Näiden tietojen mukaan trollauksen teemat ohjeistetaan päivittäin esimerkiksi niin, että yksi nettikommentointiin keskittyvä työntekijä saattaa saada tehtäväkseen kirjoittaa vuoronsa aikana 50 kommenttia Ukrainan sisäisestä sekasorrosta. Samaan aikaan valtionmedia tuottaa vastaavia lehtiartikkeleita (6). Näin luodaan pohjaa tuleville viesteille (”Ukrainan tilanteeseen on puututava”). Tällainen taustoittaminen ymmärretään yleisesti yhdeksi strategisen viestinnän perustehtävistä.

Tämä toimintamalli ei ole millään tasolla poikkeuksellinen. Se on käytössä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, joissa operaatiolla on oma narratiivinsa ja informaatiotavoitteensa, jotka ohjaavat viestintäsuunnitelmaa. Kriisinhallintaoperaatiossa viestien teemoja ja sisältöjä päivitetään tilanteen eläessä. Esimerkiksi vaalien alla informaatiotavoitteena voi olla se, että kansalaiset kokevat äänestyspaikoilla äänestämisen turvalliseksi (ks. esim. Munoz 2012, 90). Tällöin viestintä keskittyy kertomaan vaalirauhan eteen tehtävästä työstä sekä äänestämisen tärkeydestä yhteiskunnan rakentamisen kannalta. Sekä vaalien turvaaminen että demokratia näkyvät siis perusviesteissä (sama, 60).

Julkisuuteen vuotaneiden ohjeistusten aitoutta voidaan vain arvioida, mutta niiden aitouden puolesta puhuu siis se, että vastaava viestien synkronointi on hyvin tavallista keskitetyssä viestinnässä.

Venäläisellä ja länsimaisella strategisella viestinnällä on kuitenkin myös oleellisia eroja.

Venäjällä mediamarkkinat ovat kasvava bisnes – toisin kuin esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa, jossa monet mediatalot ovat joutuneet tekemään suuriakin leikkauksia. The Interpreterin mukaan median kasvuprosentti vuonna 2012 oli 12% edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan mainituissa Euroopan maissa mentiin 1–12% miinukselle (10). Tämä kertoo siitä, että mediamarkkinoille pumppautuu rahaa. On siis oletettavaa, että nykyisellä median omistusrakenteella tämä näkyy myös Venäjän valtion intressejä palvelevana informaatiovaikuttamisena.

Ukrainan sodan aikana perusviestit on rakennettu suurelta osin disinformaation varaan. Lisäksi Venäjällä valtion dominanssi median omistussuhteissa mahdollistaa myös median käytön osana synkronoitua viestintää.

Suoraan Suomeen: Miten meihin vaikutetaan?

On hyvin perusteltua olettaa, että Venäjä on kiinnostunut suomalaisesta mediaympäristöstä ja siinä vaikuttamisesta. Tästä kertoo jo yksin se, että RT-kanava ilmaisi halunsa aloittaa suomenkielinen toiminta maassamme.

RT ei ole tavallinen uutiskanava joka tuottaa suomalaisten standardien mukaista journalismia. Kyseessä on yksi pro-Kremlin mediataloista, jonka tavoitteena (yhtiön omien sanojen mukaan) on edistää venäläistä näkökulmaa globaalisti ja lopulta dominoida englanninkielistä, erityisesti anglosaksista mediaa.

RT toistaa systemaattisesti Kremlin informaatiotavoitteiden mukaisia viestejä (11). Kevään 2014 aikana näitä perusviestejä ovat RT:llä olleet mm.

  • Ukraina syyllistyy sensuuriin ja propagandaan.
  • Ukraina on kahtiajakautunut.
  • Ukrainaan tulee palauttaa rauha ja järjestys.
  • Venäjä pyrkii vuoropuheluun.
  • Venäjä on pitkämielinen rauhanpyrkimyksissään.
  • Venäjä huolehtii kansalaisistaan ja vähemmistöistään.
  • Venäjä vaatii ihmisoikeuksien ja sopimusten noudattamista.
  • EU ja USA lietsovat konfliktia lännen ja Venäjän välillä.

Pro-Kremlin media ja trollit toimivat siis synkronoidusti.

The Russian version of the iconic ”Problems” troll. Source: The Interpreter.

Myös Helsingin Sanomien kommenteista löytyy käyttäjätilejä, joiden käyttäjät ovat kommentoineet sadoilla, tai jopa tuhansilla viesteillä lähes pelkästään Ukraina-aiheisia uutisia. Viestit toistavat tyypillisesti Kremlin perusviestejä, eli perustelevat Putinin olevan rauhantahtoinen ja syyttävät Euroopan Unionia ja Yhdysvaltoja konfliktin lietsomisesta.

Kesän 2014 aikana on ollut havaittavissa, että Suomessa Venäjän agendaa tukevat perusviestit keskittyvät erityisesti Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin, Naton sekä Ylen ja Helsingin Sanomien diskreditointiin. Vaikutukset ovat selvästi nähtävissä. Ukrainan sodan aikana Natosta on tullut riidanaihe ja Nato-keskustelua määrittävät tunteet (=turvattomuuden tunne) ennemmin kuin asiasisällöt, vaikka ennen kriisiä Nato-keskustelussa oli tilaa moniäänisyydelle. Myös Euroopan Unionista keskustellaan koko ajan kriittisemmässä valossa, ja se esitetään usein Yhdysvaltojen sylikoirana, hajanaisena ja päätöksentekokyvyttömänä.

Erona normaaliin demokraattisessa yhteiskunnassa käytävään kansalaiskeskusteluun tässä on se, että venäläinen informaatiovaikuttaminen pyrkii voimistamaan EU-kriittistä keskustelua disinformaation avulla, jolloin mielipideilmasto ja poliittinen keskustelu vääristyvät.

Entä sitten?

Kun tarkastellaan informaatiosodankäynnin ilmiöitä, tulee ymmärtää, että informaatio-operaatioilla on aina päämäärä ja tavoite. Jos pohdimme esimerkiksi EU-vastaisen informaatiovaikuttamisen mahdollisia tavoitteita ja vaikutuksia, voimme lähteä liikkeelle siitä perusolettamuksesta, että heikko, hajanainen EU on Venäjälle hyödyllinen. Tällöin olisi loogista, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensisijaisesti niihin yleisöihin, joiden retoriikka jo itsessään resonoi EU-kriittisen perusviestin kanssa.

Tavoitteeksi voidaan siis tulkita EU-kriittisten näkemysten vahvistaminen Euroopassa yleisesti, sekä Euroopan Unionin kriisiytyminen, mikäli tämä kaikki vahvistaa esimerkiksi EU-kriittisten puolueiden roolia Europarlamentissa. Tulee huomata, että näiden EU-kriittisten puolueiden tavoitteiden toteutuminen sopisi Venäjälle hyvin. On selvää, että esimerkiksi Ranskan Front Nationalin tavoite irrottaa Ranska EU:sta ja estää Euroopan integraatiota ajaisi EU:n pienoiseen sisäiseen kriisiin, tai ainakin hetkelliseen konfiguroinnin tilaan, mikä eittämättä näkyisi EU:n poliittisessa päätöksentekokyvyssä (12). Lisäksi, Ranska ei ole ainoa maa, jossa eurokriittinen, populistinen politiikka on nousussa.

Voidaan siis kysyä, onko mahdollista, että Venäjän tavoitteena on EU hajoaminen sisältäpäin. Jos tähän vastataan myöntävästi, tulee meidän pohtia Venäjän informaatiovaikuttamisen kohdistumista ja tunnistaa ne poliittiset prosessit ja ryhmittymät, joihin vaikuttaminen ensisijaisesti kohdistuisi.

Koska moniäänisyys on demokraattisen yhteiskunnan perusarvo, on informaatiovaikuttamisen tekeminen kansalaiskeskusteluun vaikuttamalla ovelaa, ja sillä on helposti ikäviä sivuvaikutuksia. Trollaamisesta keskusteleminen ei saa johtaa kanssakeskustelijoiden syyttelyyn tai siihen, että trollaus-sanaa ryhdytään käyttämään yleisnimikkeenä kriittisille mielipiteille.

//Saara Jantunen


Tiesithän että voit seurata Saaraa Twitterissä.


Viitatut lähteet

Lisää luettavaa

Raskaampi rautaisannos

Björnen har vaknat, än Finland då?

putin-russian-bear-cartoonjpg-5e6d8746e86efb3c

Gullranda

Gullranda diskussionerna är en finsk version av Folk och Försvars rikskonferens i Sälen (#fofrk). Republikens president, överbefälhavaren Sauli Niinistö lanserade det första tillfället i fjol som ett säkerhetspolitiskt ”funderingstillfälle.” Första seminariet i juni 2013 gick med rubriken ”Finlands ställning i en värld under förändring.” Årets tema är skarpt och aktuellt: ”Björnen har vaknat, än Finland då?” Gullranda är en egenartad finsk lösning på öppen och offentlig säkerhetspolitisk debatt, inte efterapat Sälen. Man kunde beskriva det hela i den här stilen

  1. Samla 100 experter,
  2. ”avgalonera” samtliga,
  3. diskutera öppet och
  4. producera samlad kunskap till vår säkerhetspolitiska ledning.

Vi behöver en kontinuerlig säkerhetspolitisk debatt. Om en kontinuerlig debatt talade även statsminister Jyrki Katainen, när han i samband med att riksdagen i januari 2013 gavs den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen, lovade att hålla en årlig säkerhetspolitisk genomgång till riksdagen, där regeringen alltså skulle informera riksdagen (folket) om läge, förändringar och trender i vår säkerhetspolitiska omgivning. Nu, över ett år senare, vore det tid för riksdagen att vakna och ställa krav på en sådan årlig genomgång.

Uppföljning

Jag samlar nyheter, tweets, bloggar och annat som kommer från Gullranda på bloggen. I sidopanelen på förstasidan hittar Du till höger twitterflödet som följer taggen #kultaranta. Du kan bidra med länkar och tips, isht från svenska medier i inläggets kommentarsfält..

Direktsändningar på YLE Arenan (finska)

Föreberedelser

Jag förväntar mig att de experter som samlas till Kultaranta håller en viss nivå och klass även vad gäller inställning och förberedelser. För alla som deltar i debatten kan det vara värdefullt att ta del av materialet nedan. Med dessa kommer man på kartan vad gäller ryska militära styrkor, analys av vår säkerhetsomgivning samt försvars- och säkerhetspolitiska realiteter och trender. Jag rekommenderar varmt följande läsing inför #kultaranta:

På svenska

Suomeksi

In English

Twitter och internet

Ett sätt att följa stämningen och debattten är via Twitter med hashtaggarna #Kultaranta och #turpo (#säkpol). Nedan några Twittrare, webbsidor och bloggar, som det lönar sig att kolla på.

Arrangörer

Inbjudna (?)

Följer, twittrar och skriver om #Kultaranta

#Kultaranta

Jatko-osa löytyy täältä.

Seuranta (uusi)

Tähän kerään uutisia, twiittaajia, blogeja ja muuta mitä #Kultaranta-keskustelujen myötä syntyy ja löytyy. Uusimmat ensin. Vinkkejä ja linkkejä saa mielellään jättää blogin kommentteihin.



Päivitetty 18.6. kl 21.00

Videolähetykset tallenteina YLE Areenassa

Kolumnit, blogit ja muut hieman kiinnostavammat ja pidemmät


Päivitetty 17.6. kl 15.30


Päivitetty 17.6. kl 13.00


Päivitetty 16.6. kl 23.00


Videolähetykset suorana YLE Areenassa (siirretty)


Kultaranta-keskustelut: Suomen versio Ruotsin valtakunnallisesta turvallisuusseminaarista Sälenissä (#fofrk), omat #turpokäräjät vai maltillisempi #fundeeraus? Siinä aiheellinen kysymys huomista odotellessa. Tapahtumasta on Tasavallan presidentin verkkosivujen kautta annettu kutsua vaille jääneille seuraavat tärkeät tiedot:

Presidentin avauspuheenvuoroa sekä avaus- ja päätöskeskustelua on mahdollisuus seurata suorana verkossa YLE Areenan kautta. Yleisöllä on myös mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä keskustelijoille. Kysymyksiä voi lähettää joko sähköpostitse kultaranta.kysymykset@fiia.fi, Facebookissa facebook.com/niinisto ja Twitterissä #Kultaranta.

Tasavallan presidenttin kanslia

Tapahtumaan on kutsuttu noin sata turvallisuuden asiantuntijaa, tekijää ja päättäjää. Yksi tapa seurata tunnelmia Kultarannasta on Twitteristä hashtageilla #Kultaranta, #turpokäräjät ja #turpo. Ohessa muutama Twitter-nimi, verkkosivu ja blogi, joita siis kannattaa aiheen piiristä seurata.

Järjestäjät

Kultarantaan kutsuttuja

Kultarantaa seuraavat ja siitä kirjoittavat

Janne Riiheläinen on blogissaan käsitellyt Kultarantaa, omia ja turpoaktiivien yhteisön odotuksia tapahtumasta. Rytkyn avoin kirje presidentille on niin hieno, että se olisi ansainnut vastauksen.

Jarno Limnéll on omassa Iltalehden blogissaan käsitellyt #Turpokäräjiä ja laajemmin Suomen turvallisuusrakenteita Suomen Kuvalehdessä yhdessä Ulkopolittiisen instituutin tutkijan, Charly Salonius-Pasternakin kanssa.

Mielipiteeni

Behöver Finland en egen Sälen?

Kolmansilla suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä esitetty kysymys

Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö lanseerasi tapahtuman fundeerauksena ja myönsi kopioinensa ajatuksen naapurista. Tämän myötä tapahtumaan on kohdistunut odotuksia, joita se luultavasti ei lunasta.

Kyseessä on todennäköisesti tilaisuus, jossa ulkopolitiikkamme johtaja normaalia vapautuneemmassa ilmapiirissä kuulee turvallisuuden asiantuntijoita laajan turvallisuuden viitekehyksessä. Vastaava tilanne on sotilaallisessa suunnittelussa, kun komentaja esikuntineen operaatiivisen suunnittelun käynnistettyään, ajoissa ennen päätöksentekoa, määrittelee perusteita ja kerää tietoa. Samasta lienee siis tässä kysymys. Kunnia Tasavallan presidentille toteuttamistavan valinnasta. Keskustelujen ennennäkemätön avoimuus ja julkisuus, oma sitoutuminen asiaan ja linkitys kansalaiskeskusteluun ovat juuri sitä mitä ”turponarkit” ovat kaivanneet. Paremmin ei voisi tehdä. Kultaranta ei kuitenkaan ole Sälen. Sälenin julkilausutttuna tavoitteena on:

Rikskonferensen samlar 300 deltagare och 30-40 talare under tre dagar. Dess syfte är att ge deltagarna möjlighet till information, diskussion och debatt om säkerhets- och försvarspolitik.
Konferensen uppmanar såväl formella som informella diskussioner mellan parlamentariker, representanter från näringslivet, politiska partier, myndigheter, ungdomsorganisationer och olika NGO: s. Rikskonferensen skapar därför möjlighet till diskussioner och personliga kontakter på ett unikt sätt.

Aidolle ”Suomen Sälenille” on vielä tilaus. Katseet tässä kääntyvät järjestöjen puoleen. Ulkopoliittista instituuttia on toteuttajana tässäkin väläytetty. Mielestäni hallitusvallan renki olisi huono valinta järjestäjäksi. Kultaranta-keskustelut ovat osa UPI:n tehtävä, eli tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten. UPI tekee mittavaa työtä kansalaiskeskustelun eteen vapaan tieteen puitteissa, mutta tarvitaan organisaatio, jonka lausuttu päätehtävä on kansalaiskeskustelun ja kansalaisten tietojen parantaminen. Turponarkit: Älkää siis olko pettyneitä Kultarantaan, oli julkisuus ja keskustelu mitä tahansa. Kultaranta-keskustelut ovat juuri sitä mitä Tasavallan presidentti tahtoo. Hänellä on tässä puheet ja sitä myötä valta päättää. Hienoa, että hän tekee sen näin julkisesti, kansaa valistaen ja ajankohtaista ja jatkuvaa keskustelua herättäen.

Jatkuvasta keskusteluyhteydestä puhui myös pääministeri Jyrki Katainen, kun hän selonteon luovuttamisen yhteydessä lupasi pyydettäessä pitää vuosittain hallituksen turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen eduskunnalle, jossa siis tiedotettaisiin eduskuntaa (so. kansaa) vuosittain turvallisuusympäristömme muutoksista ja kehitystrendeistä. Tämä toisi turvallisuuden arkipäiväiseen keskusteluun. Katainen lupasi, mutta valtioneuvosto ei voi lunastaa lupausta ilman eduskunnan pyyntöä (vaatimusta) ko. tapahtumasta. Nyt olisi aika eduskunnan herätä vaatimaan valtioneuvostolta vuosittain annettavaa tilannekatsausta.

Kultaranta-keskusteluilla on mahdollisuus luoda useita uusia avauksia:

  • Avoimuuden ja julkisuuden kulttuuri ja median suurempi mielenkiinto turpo-tapahtumien välittämiseen kansalle.
  • Säännölliset turvallisuuden ympärillä käytävät keskustelut ja toimijoiden verkottuminen
  • Kansan mielenkiinnon ylläpitäminen ja aktiivisuuden lisääminen
  • Sarja julkisia työpapereita ja julkaisuja. Ehdotan nimeksi ”Kultaranta papers.”

Saas nährä.

Finlands ställning i en värld under förändring (#Kultaranta, Gullranda)

Uppföljning

Jag samlar nyheter, tweets, bloggar och annat som kommer från #Kultaranta på det finskspråkiga inlägget. Du kan bidra med länkar och tips, isht ffrån svenska medier i inläggets kommentarsfält..



Direktsändningar på YLE Arenan (finska)


Gullranda-diskussionerna: Finsk version av Folk och Försvars rikskonferens i Sälen (#fofrk), en egenartad finsk säkerhetspolitisk debatt eller ett mera anspråkslöst funderingstillfälle? Där har vi en bra fråga i väntan på morgondagens öppningsdiskussion. För dem som inte blev inbjudna, men önskar delta, finns följande viktig information på presidentens www-sidor:

Presidentens inledande anförande samt tillställningens inledande och avslutande diskussion kan följas direkt på webben via YLE Arenan. Allmänheten kan också sända kommentarer och frågor till dem som deltar i diskussionerna, antingen per e-post kultaranta.kysymykset@fiia.fi, på Facebook, facebook.com/niinisto eller på twitter #Kultaranta. Webbsidan för diskussionerna på Gullranda finns på adressen http://www.presidentti.fi/gullranda.

Republikens presidents kansli

Till tillfället har bjudits cirka 100 experter, beslutsfattare och aktörer inom säkerhet. Ett sätt att följa stämningen är via Twitter med hashtaggarna #Kultaranta, #turpokäräjät ja #turpo (#säkpol). Nedan några Twittrare, webbsidor och bloggar, som det lönar sig att kolla på.

Arrangörer

Inbjudna

Följer, twittrar och skriver om #Kultaranta

För flere länkar ska Du ta en titt på det finskspråkiga inlägget.

Min åsikt

Behöver Finland en egen Sälen?

Fråga ställd på den tredje Finlandssvenska försvarsdagen

Republikens president, överbefälhavaren Sauli Niinistö lanserade tillfället som en fundering och medgav att han tagit idén från grannen. I och med detta har förväntningar skapats, som tillfället inte kommer att inlösa. Troligen är det fråga om ett tillfälle, där vår utrikespolitiska chef i en mera avslappnad atmosfär och omgivning hör på experter inom ramen för ett brett säkerhetsbegrepp. En motsvarande situation har man i militärt beslutsfattande när chefen har startat operativ planering och samlar information i syfte att skapa grunder för planering och beslut. En elogé till Republikens president för valet av sätt och ställe. Diskussionernas öppenhet och offentlighet, något som tidigare inte i Finland skådats, det egna engagemanget och länken till en aktiv medborgardebatt är just det som ”#säkpol-narkomanerna” har efterlyst. Bättre kunde det inte bli.

Men… Gullranda är inte Sälen. Sälens uttalade syfte och motiv är:

Rikskonferensen samlar 300 deltagare och 30-40 talare under tre dagar. Dess syfte är att ge deltagarna möjlighet till information, diskussion och debatt om säkerhets- och försvarspolitik.
Konferensen uppmanar såväl formella som informella diskussioner mellan parlamentariker, representanter från näringslivet, politiska partier, myndigheter, ungdomsorganisationer och olika NGO: s. Rikskonferensen skapar därför möjlighet till diskussioner och personliga kontakter på ett unikt sätt.

Det finns ännu behov och beställning för ett äkta ”finskt Sälen”. Blickarna riktar sig på de oberoende försvarsaktiva föreningarna och organisationerna. Även Utrikespolitiska institutet (UPI) har nämnts som möjlig arrangör. I min mening vore regringsmaktens tjänare ett dåligt val. Gullranda-diskussionerna är UPIs uppgift, dvs. att skapa information för beslutsfattare. UPI gör ett stort arbete för medborgardebatt inom ramen för fri vetenskap, men det behövs en organisation vars uttalade syfte är att skapa medborgardebatt och öka folkets kunskap i säkerhet- och försvarspolitik.

Till #säkpol-narkomanerna: Bli inte besvikna på Gullranda, vad än offentligheten och debatten visar sig vara. Gullranda-diskussionerna löper exakt så som Republikens president vill. Han för talan och har makten. Det är fint att han gör det så offentligt, upplyser folket, väcker och för aktuell och kontinuerlig debatt.

Om en kontinuerlig debatt talade även statsminister Jyrki Katainen, när han i samband med överlåtandet av den försvars- och säkerhetspolitiska redogörelsen, lovade att hålla en årlig säkerhetspolitisk genomgång till riksdagen, där regeringen alltså skulle informera riksdagen (folket) om läge, förändringar och trender i vår säkerhetspolitiska omgivning. Katainen lovade, men regeringen kan inte inlösa löftet utan att riksdagen explicit begär (kräver) en årlig genomgång. Efter sommaren vore det tid för riksdagen att vakna och ställa krav på en sådan genomgång.

Gullranda-diskussionerna för med sig möjligheter till nya spelöppningar:

  • En kultur av öppenhet och offentlighet och ett större intresse hos medier att på djup rapportera säkerhetspolitiska händelser till folket.
  • Regelbundna diskussioner om säkerhet och nya nätverk aktörer emellan.
  • Höjt folkligt intresse och aktivitet
  • En serie offentliga rapporter och publikationer. Jag föreslår namnet ”Gullranda-pappren.”

Vi ser hur det går.