Somesotilaana Imagella

Somesotilaanen Imagella. Klikkaa päästäksesi blogin uudelle sivulle.
Somesotilas @imagelehti.
Kuva linkittää blogin uudelle sivulle | Bilden länkar till den nya bloggadressen.

Uusi vuosi, uusi alusta

Tämä blogi Random Thoughts on tästä vuodesta alkaen siirtynyt image.fi -blogialustalle. Nimeksi tuli Jarmo Huhtasen keksimä epiteetti somesotilas. Kiitos, Jarmo! Tässä linkki blogiin.

Syitä päätökseen oli muutama hyvä ja ei yhtään huonoa. Ensinnäkin päätoimittaja Heikki Valkaman kutsu. Imagella on hyvä ja laaja kirjo yhteiskunnallisista blogeista ja näkyvyyttä taatusti enemmän kuin omalla blogillani, vaikka sivulataluksia Random Thoughtsille kahteen ja puoleen vuoteen tulilkin yli 330 000.

Image on riippumaton ja sitoutumaton ja toimitus ei vaikuta blogien sisältöön. Kirjoitan edelleen suomeksi, och på svenska, asioista, joita koen ajankohtaiseksi. Useimmiten aiheena on #turpo, joskus jotain muutakin, kuten tähänkin asti.

Vanhaan blogiin jää sisältö, joka on sieltä edelleen saatavilla ja siirtyy ainakin osiltaan tänne.

Samma på svenska

Min blogg Random Thoughts har flyttat till image.fi -bloggsamling. Namnet blev somesotilas (övers. somesoldaten) – det epitet som Helsingin Sanomats reporter Jarmo Huhtanen gav mig för snart två år sedan. Tack, Jarmo!

Det fanns bara bra orsaker till att flytta över. Det första och största var förstås chefredaktör Heikki Valkamas inbjudan. Image har en bred bas av samhällsbloggar och garanterat mera synlighet än min egen blogg, även om Random Thoughts på två och ett halvt år samlade över 330 000 visningar.

Image är oberoende och obunden och redaktionen fingrar inte på bloggarnas innehåll. Jag skriver för det mesta suomeksi, men fortfarande även på svenska om saker som jag upplever som aktuella. Oftast är det #säkpol=#turpo som gäller, men ibland kan det vara nåt helt annat, som även hittils.

Random Thoughts står kvar med sitt innehåll, fullständligt tillgänglig. Hit flyttas det som tid, utrymme och format medger.

//James

Mukava haastattelu

Helsingin sanomat

Minua haastateltiin Helsingin sanomiin viime viikolla. Täytyy sanoa että juttutuokio Jarmo Huhtasen (@Vegarus) kanssa palautti luottamukseni toimittajiin. Ei se varmaan koskaan ollut menetetty, olen vain ollut niin varautunut ja monasti pettynyt lukemaani. Viime viikon haastattelu oli ensimmäinen työtäni liippaava, johon olen suostunut urani aikana, eli lähes 17 vuoteen. Kahdesti olen sanonut ”ei” omalle Ruotuväelle. Anteeksi, RV! Kolmas kerta toden sanoo?Runsaan 16 vuoden aikana haastattelupyyntöjä on kyllä tullut.

Niin, ymmärrätte varmaan millaista on kuulua lähes kaikkiin vähemmistöihin Suomessa: tummaihoinen suomenruotsalainen, vasenkätinen pakolaisisän lapsi, joka on vielä turkulainen upseeri ja käsipalloilija. Olisi hienoa, jos hihassa olisivat uskonnon, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen valttikortit, mutta hyvin olen pärjännyt ilmankin tähän asti. 😉

Haastattelu oli miellyttävä, lämminhenkinen ja rento. Jarmon kysymykset saivat minut pohtimaan monia asioita urani ja työni ympäriltä. Kiitos, Jarmo!

Jarmo oli valtavan huomaavainen ja jätti kiltisti vastauksen viimeisen vaikeaan kysymykseen roikkumaan. Koska kyseessä kuitenkin on niin päivänpolttava kuuma peruna vastaan jatkoajalla täällä omassa blogissani:

Perinteinen kysymys: pitääkö Suomen liittyä Natoon?

Ajattelen asiasta hyvin samankaltaisesti kuin komentajamme, kenraali Ari Puheloinen; itsenäisenä (suvereenina) valtiona meillä on velvollisuus huolehtia omasta puolustuksestamme tavalla, jonka muutkin tunnustavat uskottavaksi. Niin kauan kun tarkastelemme asiaa näin, ei Natolla ole jäsenyyden myötä paljon enemmän tarjottavaa, kun mitä yhteistyö nyt jo antaa.
Mikäli puolustusvoimauudistuksemme (valmis 2015) muuttuisi puolustusuudistukseksi (2020+ alk.) suurilla kumulatiivisilla rahoitusvajeilla, olisimme pakotettuja ravistelemaan ratkaisumme peruspilareita. Ratkaisuna voitaisiin ajatella puolustuksen supistamista ja nojaamista Naton turvatakuisiin.

Silloin ylläpitäisimme ja rakentaisimme vain niitä suorituskykyjä, joissa olemme vahvoja ja joita Nato tarvitsee ja luottaisimme muihin saadaksemme puuttuvat kyvyt silloin kun niitä tarvitaan. Eräänlainen voimakkaasti keskinäisriippuvainen, verkostoitunut puolustus, jossa kokonaiskyky romahtaa, kun jokin osa puuttuu, ainakin nykyaikaista vastustajaa vastaan.

Tällainen ratkaisu, joka periaatteessa heikentäisi tai vaarantaisi Naton yhteistä sotilaallista kyvykkyyttä, kaatuisi yhden ainoan jäsenmaan vastustukseen. Todennäköisesti tämä tulisi selväksi jo neuvotteluiden alkuvaiheessa.

Meille ei ole kiitotietä Natoon tai ”kyökinovea.” Jos jäseniksi haluamme on meidän mentävä pitkään kaavan mukaan. Nopeasti järjestetty jäsenyys viittaisi ainoastaan tuntuvaan ja akuuttiin turvallisuusvajeeseen. Siihen tilanteeseen tuskin päästämme itseämme. Liittymisasiasta olen keskustellut aiemmin.

Kun sanon ”me”, en tarkoita Ruotsia. ”Turvallisuusvaje” — samma och värre på svenska!

Nyt istumme aidallla. Presidentti-ylipäällikkömme on saanut tästä näkemyksestään kritiikkiä. Mielestäni asia on juuri niin kuin tasavallan presidentti sanoo ja se sopii hyvin tähän hetkeen ja paikkaan. Istumme lisäksi aika vakaasti. Suuri kiitos tästä kuuluu uskottavalle puolustukselle, jolla on käytössään ajankohtaiset ja modernit suorituskyvyt.

#Kultaranta

Jatko-osa löytyy täältä.

Seuranta (uusi)

Tähän kerään uutisia, twiittaajia, blogeja ja muuta mitä #Kultaranta-keskustelujen myötä syntyy ja löytyy. Uusimmat ensin. Vinkkejä ja linkkejä saa mielellään jättää blogin kommentteihin.



Päivitetty 18.6. kl 21.00

Videolähetykset tallenteina YLE Areenassa

Kolumnit, blogit ja muut hieman kiinnostavammat ja pidemmät


Päivitetty 17.6. kl 15.30


Päivitetty 17.6. kl 13.00


Päivitetty 16.6. kl 23.00


Videolähetykset suorana YLE Areenassa (siirretty)


Kultaranta-keskustelut: Suomen versio Ruotsin valtakunnallisesta turvallisuusseminaarista Sälenissä (#fofrk), omat #turpokäräjät vai maltillisempi #fundeeraus? Siinä aiheellinen kysymys huomista odotellessa. Tapahtumasta on Tasavallan presidentin verkkosivujen kautta annettu kutsua vaille jääneille seuraavat tärkeät tiedot:

Presidentin avauspuheenvuoroa sekä avaus- ja päätöskeskustelua on mahdollisuus seurata suorana verkossa YLE Areenan kautta. Yleisöllä on myös mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä keskustelijoille. Kysymyksiä voi lähettää joko sähköpostitse kultaranta.kysymykset@fiia.fi, Facebookissa facebook.com/niinisto ja Twitterissä #Kultaranta.

Tasavallan presidenttin kanslia

Tapahtumaan on kutsuttu noin sata turvallisuuden asiantuntijaa, tekijää ja päättäjää. Yksi tapa seurata tunnelmia Kultarannasta on Twitteristä hashtageilla #Kultaranta, #turpokäräjät ja #turpo. Ohessa muutama Twitter-nimi, verkkosivu ja blogi, joita siis kannattaa aiheen piiristä seurata.

Järjestäjät

Kultarantaan kutsuttuja

Kultarantaa seuraavat ja siitä kirjoittavat

Janne Riiheläinen on blogissaan käsitellyt Kultarantaa, omia ja turpoaktiivien yhteisön odotuksia tapahtumasta. Rytkyn avoin kirje presidentille on niin hieno, että se olisi ansainnut vastauksen.

Jarno Limnéll on omassa Iltalehden blogissaan käsitellyt #Turpokäräjiä ja laajemmin Suomen turvallisuusrakenteita Suomen Kuvalehdessä yhdessä Ulkopolittiisen instituutin tutkijan, Charly Salonius-Pasternakin kanssa.

Mielipiteeni

Behöver Finland en egen Sälen?

Kolmansilla suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä esitetty kysymys

Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö lanseerasi tapahtuman fundeerauksena ja myönsi kopioinensa ajatuksen naapurista. Tämän myötä tapahtumaan on kohdistunut odotuksia, joita se luultavasti ei lunasta.

Kyseessä on todennäköisesti tilaisuus, jossa ulkopolitiikkamme johtaja normaalia vapautuneemmassa ilmapiirissä kuulee turvallisuuden asiantuntijoita laajan turvallisuuden viitekehyksessä. Vastaava tilanne on sotilaallisessa suunnittelussa, kun komentaja esikuntineen operaatiivisen suunnittelun käynnistettyään, ajoissa ennen päätöksentekoa, määrittelee perusteita ja kerää tietoa. Samasta lienee siis tässä kysymys. Kunnia Tasavallan presidentille toteuttamistavan valinnasta. Keskustelujen ennennäkemätön avoimuus ja julkisuus, oma sitoutuminen asiaan ja linkitys kansalaiskeskusteluun ovat juuri sitä mitä ”turponarkit” ovat kaivanneet. Paremmin ei voisi tehdä. Kultaranta ei kuitenkaan ole Sälen. Sälenin julkilausutttuna tavoitteena on:

Rikskonferensen samlar 300 deltagare och 30-40 talare under tre dagar. Dess syfte är att ge deltagarna möjlighet till information, diskussion och debatt om säkerhets- och försvarspolitik.
Konferensen uppmanar såväl formella som informella diskussioner mellan parlamentariker, representanter från näringslivet, politiska partier, myndigheter, ungdomsorganisationer och olika NGO: s. Rikskonferensen skapar därför möjlighet till diskussioner och personliga kontakter på ett unikt sätt.

Aidolle ”Suomen Sälenille” on vielä tilaus. Katseet tässä kääntyvät järjestöjen puoleen. Ulkopoliittista instituuttia on toteuttajana tässäkin väläytetty. Mielestäni hallitusvallan renki olisi huono valinta järjestäjäksi. Kultaranta-keskustelut ovat osa UPI:n tehtävä, eli tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten. UPI tekee mittavaa työtä kansalaiskeskustelun eteen vapaan tieteen puitteissa, mutta tarvitaan organisaatio, jonka lausuttu päätehtävä on kansalaiskeskustelun ja kansalaisten tietojen parantaminen. Turponarkit: Älkää siis olko pettyneitä Kultarantaan, oli julkisuus ja keskustelu mitä tahansa. Kultaranta-keskustelut ovat juuri sitä mitä Tasavallan presidentti tahtoo. Hänellä on tässä puheet ja sitä myötä valta päättää. Hienoa, että hän tekee sen näin julkisesti, kansaa valistaen ja ajankohtaista ja jatkuvaa keskustelua herättäen.

Jatkuvasta keskusteluyhteydestä puhui myös pääministeri Jyrki Katainen, kun hän selonteon luovuttamisen yhteydessä lupasi pyydettäessä pitää vuosittain hallituksen turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen eduskunnalle, jossa siis tiedotettaisiin eduskuntaa (so. kansaa) vuosittain turvallisuusympäristömme muutoksista ja kehitystrendeistä. Tämä toisi turvallisuuden arkipäiväiseen keskusteluun. Katainen lupasi, mutta valtioneuvosto ei voi lunastaa lupausta ilman eduskunnan pyyntöä (vaatimusta) ko. tapahtumasta. Nyt olisi aika eduskunnan herätä vaatimaan valtioneuvostolta vuosittain annettavaa tilannekatsausta.

Kultaranta-keskusteluilla on mahdollisuus luoda useita uusia avauksia:

  • Avoimuuden ja julkisuuden kulttuuri ja median suurempi mielenkiinto turpo-tapahtumien välittämiseen kansalle.
  • Säännölliset turvallisuuden ympärillä käytävät keskustelut ja toimijoiden verkottuminen
  • Kansan mielenkiinnon ylläpitäminen ja aktiivisuuden lisääminen
  • Sarja julkisia työpapereita ja julkaisuja. Ehdotan nimeksi ”Kultaranta papers.”

Saas nährä.