Hyvää kansainvälistä salasanapäivää!

Kuva: Salasana kirjoitettuna muistivihkoon.

Salasanapäivän kunniaksi ajattelin pari päivää sitten kirjoittaa sanan jos toisenkin salasanoista, mutta sehän on jo historiaa. Omalla ristirektkelläni salasanoja vastaan – niin huonoja, kuten kuvassa yllä, kuin myös hyviäkin – pääsin viimein paratiisin porteille. Google julkisti eilen avainkoodit (eng. passkeys), joilla salasanaton kirjautuminen on mahdollista nyt ja heti kuluttaja-asiakkaille ja kohta myös yritysasiakkaille.

Mikä ihmeen passkey?

Passkey, tai avainkoodi (Googlen oma käännös, myös ”pääsyavain” ja jäljempänä ”yleisavain”), on aivan huikea loikka eteenpäin. Se parantaa vahvaa tunnistautumista ja sujuvoittaa samalla kirjautumisia.

Ensinnäkin pääset eroon salasanoista. Salasanat ovat parhammillaankin vain jaettua salaisuuksia, jotka odottavat paljastumistaan. Siirtymällä tunnistautumiseen, joka perustuu johonkin mikä sinulla on hallussasi, eli laite, ja johonkin mitä olet, eli kasvot, sormenjäki tai muu biometrinen tunniste, pääset viimein eroon heikkojen salasanojen, niiden suojausten ja niitä suojaavien tahojen muodostamista riskeistä.

Loppuu se salasanojen kanssa pelleily nyt

Toiseksi pääset eroon näppäilyvirheistä. Sormenjälki on monta kertaa nopeampi kuin salasanan nakuttelu. Lisäksi salasanan unohtamiset, nollaukset ja kaikki muu turha humppa häviää.

Kolmantena etuna on pienellä vaivalla yritystason tietoturva, joka on vihdoin kaikkien saatavilla ja vieläpä ilmaiseksi.

Tee tämä heti(!)

Jos sinulla on Google-tili yksityiskäytössä, niin ota puhelin esille, surffaa osoitteeseen g.co/passkeys ja lopeta salasanojen kanssa pelleily tässä ja nyt. Nosta samalla tietoturvasi tasoa ja ota puhelimesi käyttöön FIDO2-avaimena kaksivaiheista tunnistautumista varten niissä tapauksissa missä salasanaa vielä tarvitaan.

Kaikki turha humppa häviää
Kuva: Yleisavaimen luominen – avain perustuu yksilöidylle laitteelle tallennettuun yksityiseen avaimeen ja palvelimelle tallennettuun julkiseen avaimeen. Sisäänkirjautuessa laitteelle esitetään kirjautumishaaste, jonka allekirjoittamisen käyttäjä valtuuttaa avaamalla laitteen lukituksen. Tämän jälkeen palvelin vahvistaa allekirjoituksen julkisella avaimella ja sallii pääsyn palveluun.

Helpompi ja turvallisempi arki

Tavalliselle kuluttaja-asiakkaalle vaikutus voi näyttää pieneltä, mutta kun otat käyttöön yleisavaimen ohella vielä Google-kirjautumisen lähes kaikkiin palveluihin, niin olet huomaamatta säästänyt muutamia sekunteja joka kirjautumisella, minuutteja päivässä ja useita tunteja kuukaudessa. Lisäksi loppuu jatkuva salasanojen nollaus ja uusien käyttäjäprofiilien luonti. Myös riski tilille murtautumisesta varastetun salasanan avulla jää unholaan, kun hyökkääjä ei pääse käsiksi tiliin ilman luotettua aikaan perustuuva laitteen ja tunnisteen yhdistelmää.

Laite ja ihminen ovat edelleen heikoimmat lenkit

Yleisavaimista vipuvoimaa tuottavuuteen yrityksille

Siinä missä salasanattomuus on normaalia arjen sujuvoittamista kuluttajalle, se on mahtava loikka yrityksille. Kirjatumissekoiluihin säästetty aika kääntyy heti tuottavaan työhön. Varovaisen arvion mukaan 10 hengen yritys, jossa työntekijät käyttävät päivittäin 20–30 eri kirjautumista vaativaa palvelua tai sovellusta, saa vuodessa yli 200 tuntia lisää tuottavaa työaikaa ottamalla käyttöön salasanattoman todentamisen, läpikirjautumisen ja itsepalvelutoimet. Lisäksi merkittävän säästön tuovat parantunut tietoturva ja vähentynyt teknisen ylläpidon työkuorma. Puhumattakaan siitä, että v-käyrä ei toimimattoman tekniikan takia enää jyrkkene.

Gartnerin tutkimuksen mukaan IT-tukipyynöistä 30–50 % kohdistuu salasanojen palauttamiseen. Vastaavasti hukatusta työajasta jopa 30 % kuluu tukitikettien laatimiseen ja niiden ratkaisun odottamiseen. Forrester Research puolestaan arvioi salasanan resetoinnin hinnaksi 70 euroa kertaa kohden ja vuosittaisen hukatun työajan olevan noin 11 tuntia työntekijää kohden. (ks [1] [2])

Tätä menetystä voidaan pienentää itsepalveluratkaisuilla kuten salasanan resetoinnilla, mutta juurisyyhyn, eli salasanojen ongelmiin ne eivät pure. Itsepalvelussakin työntekijä käyttää edelleen viikossa 10–15 minuuttia salasanojen syöttämiseen ja niiden nollaamiseen. Poistamalla salasanat 200 työntekijän yritys lisää yhdessä yössä vuosittaista tuottavuutta yhden asiantuntijan vuosipalkan verran, kun taas tuhannen hengen yritys vapauttaa pitkälti yli neljännesmiljoonan euron arvosta hukattua aikaa suoraan tuottavaan työhön. Yrityksen johtoa miellyttänee myös se, että investointi on suoraan laskettavissa rahana ja kohdistuu suoraan työpanokseen ilman toimintatapojen muutosta tai mittavaa koulutusta.

Ihmiset ja laitteet täytyy suojata paremmin

Salasanattomuuteen ja hyvään sekä vaivattomaan vahvaan tunnistautumiseen siirtyminen mahdollistaa siis heti pääsyn pois turhien helpdesk-tikettien oravanpyörästä.

Muutoksessa tulee keskittyä laitteisiin ja ihmisiin (jäljelle jääneiden salasanojen tappamisen lisäksi). Laite ja ihminen ovat edelleen heikoimmat lenkit ja niiden suojaaminen on siksi erityisen tärkeää. Korkean tietoturvan yhteisöissä laitteet ovat usein toiminnallisuuksiltaan vajaita ja käytetävyydeltään tiiliskiviä. Usein tämä johtuu resurssien puutteesta. Mikä tahansa laite on helppo ”lukita” näennäisesti hyvin turvalliseksi, mutta paljon vaikeampi avata käytettäväksi ja toimivaksi.

Tai näin oli ennen. Nykyään digitaaliset biometriset tunnisteet, laitteissa olevat eriytetyt tietosäilöt ja kehittynyt laitehallinta ovat tuoneet käyttäjäystävälliset, turvalliset ja aina ajantasaiset ratkaisut pk-yritystenkin saataville.

Esteenä on enää IT:n ”mindset”, joka tietysti tylsistyy kun 40 % ajasta menee salasanan palautuksiin. Nyt on korkea aika muuttaa tämä ja tuoda helppous ja turvallisuus yhteen pakettiin sekä valjastaa IT-tuki tekemään koulutustaan vastaavaa työtä.

Ihminen on aina laitteen ja sen sisältämän tiedon ja yhteyksien käyttäjä. Mitä sujuvammin hän pystyy tekemään työtään, sen tuottavampi ja tyytyväisempi hän on. Ihmistäkin suojaamme parhaiten, kun teemme laitteista helposti käytettäviä, emme pakota häntä etsimään porsaanreikiä ja oikopolkuja, pidämme 20-sivuiset tekniset ohjeet IT:n omassa pöytälaatikoissa ja kysymme säänöllisin väliajoin – vaikka parin kysymyksen ”pulssikyselynä” kerran kvartaalissa – että miten laitteet ja annettu tuki palvelee työn tekemistä ja miltä tuntuu. Kun kaikki vastaukset ovat ”kaikki toimii loistavasti”, niin tiedämme että olemme tehneet oikeita asioita oikealla tavalla, jonka jälkeen onkin aika tehdä seuraava työn tuottavuuden digiloikka.


Toisto ei tapa – eli rautalanka parempaan tietoturvaan ja helpompaan elämään

  1. Mene osoitteeseen g.co/passkeys ja käytä kaksi minuuttia aikaasi. Tee se nyt heti. Investointi maksaa itsensä takaisin kahdessa päivässä. Aseta yksi laiteriippumaton varatunnistautumiskeino.
  2. Yksi huoli mielestä pois – metsästä ja tapa jäljelle jääneet salasanat yksi kerrallaan läpikirjautumisella ja salasananhallintasovelluksella.
  3. Suojaa laitteesi erityisen hyvin – aseta lukitus aikakatkaisulla ja salaa laitteen muisti (device encryption, HDD encryption, BitLocker jne).
  4. Päivitä jäljelle jääneet salasanat vahvoiksi yksi kerrallaan, ks esim blogipostaukseni Ajateltavaa tietoturvasta.
  5. Nauti. Hankit juuri paremman tietoturvan ja sujuvamman arjen kuin moni isolla rahalla iiteetä ostava yritys. 🏝️

//James

* * *

P.S. Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne heijasta minkään julkisen tai yksityisen yhteisön kantaa. Säännöt: Kommentointi vain omalla nimellä, ellei minun kanssani ole muuta sovittu. Keskustelu asiasta. Asiattomuudet poistetaan ja bannataan. Sama koskee keskustelua somessa. Ollaan ihmisiksi. ❤️

European Security Order Has Passed the Era of “Permanent Neutrality”

Guest article by Henri Vanhanen. March 2, 2017.

Henri VanhanenkAn institutional approach on a new European security architecture oversimplifies a complex problem and brings about untenable compromises that only Russia stands to gain from. Dealing with current challenges in the security environment requires both a long term strategic vision and a thorough understanding of the core causes of disagreements and conflict, writes Henri Vanhanen. Henri is an author for the Finnish Foreign Policy publication The Ulkopolitist and has written expert articles on Finnish Foreign and Security policy, international relations and analyses of the security environment. Currently Henri is finishing his master’s degree in contemporary history. He is also a student in the Versatile Expertise in Russian and Eastern European Studies (ExpREES) programme coordinated by the Aleksanteri Institute and has studied American history in the University of California Berkeley. Henri has worked for the US State Department and US Department of Defense as an intern. Henri’s writings represent his personal views.


On February 26th, Brookings Institution senior fellow Michael O’Hanlon wrote an opinion piece in The Wall Street Journal titled ‘An Alternative to NATO Expansion That Won’t Antagonize Russia’ where he discussed the possibilities of the Trump administration to improve current Russian-American relations. O’Hanlon introduced an idea of a new European security architecture based on a ‘permanent neutrality’ status of certain North and East European states, namely Finland and Sweden; Ukraine, Moldova and Belarus; Georgia, Armenia and Azerbaijan; Cyprus and Serbia, and possibly some Balkan states. [Read more… 1201 words, 5 min]

Den kalla logiken bakom isen på Östersjön

Urspr. publicerad på engelska i BRE 6/2016 (19 dec 2016) med rubriken The icy logic of the Baltic Sea freeze.

Finland och den skandinaviska halvön på vintern. Bild: Jacques Descloitres, MODIS Rapid Response Team, NASA/GSFC

Fokus Östersjön

Ryssland kommer bedömt att fortsätta stärka sin militära förmåga i Östersjöområdet, med syfte att själv utöva kontroll eller hindra sina motståndare från att kontrollera området. Insikten till hur Östersjön från ett ryskt perspektiv har förändrats är väsentlig, då man överväger risker av en militär eskalation i området och skapar nya mekanismer för en hållbar nedtrappning.

Ryssland har sedan 2007 påbörjat en omfattande modernisering av sina väpnade styrkor, deras utrustning och det militärindustriella komplexet. Denna reform och den förändrade säkerhets- och militärpolitiska inriktningen blev uppenbara i och med militärdoktrinen från 2010 samt programmet för att förnya och modernisera försvarsmaterielen fram till 2020 (läs mera om GPV 2020; se även Persson, Gudrun, et al. Russian Military Capability in a Ten-Year Perspective 2016. FOI, Stockholm, 2016)

Uppdateringen av militärdoktrinen i december 2014, som alltså skedde efter ockupationen av Krimhalvön, antog en omvärldsbild av tävlan, kamp, konflikt och konfrontation. (se även KKrVA Handlingar och Tidskrift 1/2016, sid 8)

Typiskt för den aktuella utvecklingen i världen är ökad global tävling, spänning i växelverkan på olika nivåer hos nationer och områden, en kamp mellan olika värdesystem och utvecklingsmodeller, en globalt och regionalt ostabil politisk och ekonomisk utveckling, vilken har sin bakgrund i försämrade internationella relationer. En omfördelning av inflytande och makt till fördel för nya centrum för politisk och ekonomisk tillväxt och dragkraft pågår.

Rysk militärdoktrin 2014, 9. (Военная доктрина Российской Федерации. Källa: kremlin.ru). Översättning min egen.

Den nya ryska militärdoktrinen höjer samtliga krigsövningar i länder vars landområden eller territorialvatten avgränsar till Ryssland (eller dess allierade) till militära hot. Den tidigare doktrinen gjorde här en urskiljning mellan vanliga övningar och övningar som var provokativa, såsom t.ex. övningar där kärnvapeninsatser övades.

Från Sovjetunionen till Ryssland

Från ett ryskt perspektiv reflekterar dessa utvecklingar i politiken äntligen ett svar på den förändring i säkerhetsomgivningen som varit uppenbar i redan två decennier. Under det kalla kriget hade Sovjetunionen så gott som obestridd tillgång till Östersjön. Imperiets fall lämnade Ryssland med ett område, där kontrollen av (de geoekonomiska) flöden av varor, information och människor hade stulits från björnens tassar.  [Läs mera…]

Without Allies or When Russia Alone Liberated Europe

Modern Russian symbolgy of the Great Patriotic War (Великая Отечественная война).

Modern Russian symbolgy of the Great Patriotic War (Великая Отечественная война).

Introduction

On May 9th Russia celebrated the 71st anniversary of victory over the Nazis in the Great Patriotic War. The Victory Day parade equipment lacked the white hubcaps and red stars of days past. Prominent were green battle dress uniforms and the trademark St. George orange-black stripes adorned with stars. Since 2014, the parade has featured units in combat gear, marching on foot wearing helmets with (silly-looking) goggles atop and riding matte green GAZ Tigr armored jeeps.

The Victory Day parade is becoming a spectacle for linking the new narrative of the Great Patriotic War with contemporary Russian national identity and integrating it to a new Russian patriotism. The parades also serve the Supreme Commander, the President of the Russian Federation, allowing him to cement new policy by declaring pravda. This falls well within the tasks and jurisdiction of the president as his annual Presidential Address to the Federal Assembly is regarded as guidance related to the internal and foreign policy of the State. Some of the provisions of the Russian Military Doctrine, National Security Strategy and the Foreign Policy Concept are specified in the Presidential Addresses. Therefore it is important to regard these speeches as more than just attempts to bolster spirit, national unity and panem et circenses. The speeches should be put in a context of policy and listened to very carefully. What is said is equally important as what is being left out, especially compared to earlier Victory Day speeches, since this gives insight to changes is Russian thinking and policy.

Since 2011, the Victory Day speeches have focused on the battle against fascism and Nazism by the Soviet people, the Red Army and the great sacrifices of the Soviet people to liberate Europe in World War II. There is a stark contrast between the speeches of 2010 and 2014; the latter lacks any mention of Allies. In 2010 military units from the CIS countries and the Allies Great Britain, the United States, France and Poland marched alongside Russian troops with the German chancellor Angela Merkel sitting beside Putin.

Below are word clouds of the Victory Day speeches along with key excerpts from the speeches illustrating a clear shift towards a more isolated Russian position. [Read more… 2049 words, 9 min]