Venäjä, Etyk ja Suomi

Suomi jäi yksin.

Näin lehdet otsikoivat Tasavallan presidentin Sauli Niinistön kommenttia Venäjän edustajien matkustuskieltoa koskeneesta päätöksestä. [1, 2] Presidentin mukaan Suomi yritti hankkia yksimielisyyttä siihen, että venäläisosallistujat pääsevät osallistumaan kokoukseen sanktioista huolimatta. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan syntynyt.

Ukrainian votes in plenary session, Helsinki, 8 July 2015. Photo: OSCE PA.
Ukrainian votes in plenary session, Helsinki, 8 July 2015. Photo: OSCE PA.

40 vuotta sitten Suomi oli niin ikään yksin. Kaikki osapuolet kuitenkin tukivat Suomen fasilitoimaa Etykin huippukokousta. Suomi tarjosi vuonna 1975 ja muulloinkin kylmän sodan aikana hyviä palveluksiaan suurvaltojen välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja rauhan rakenteiden vahvistamiseksi. Näin voi toimia vain aidosti puolueeton valtio. Tämä on vuosien 1975 ja 2015 välisen tilan keskeisin muutos. Suomen asema maailmassa on muuttunut, mutta Suomen harjoittama politiikka on vielä ankkuroitu puolueettoman pienvaltion teoriaan. Suomi on kuitenkin liittoutunut valtio; olemme EU:n jäsenvaltio ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan piirissä. Olemme myös EU:n miekan, so. taloudellisen mahdin, heiluttajia. Välillä käyttäydymme kuitenkin kuin sovittelija EU:n ja Venäjän välissä. Tämä ei ole uskottavaa kumpaankaan suuntaan. Hyvien palveluksien tarjoaminen, kun itse on osallinen, aiheuttaa sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja, jotka ulospäin näyttävät lähinnä skitsofreeniseltä tempoilulta.

Mikäli Suomi haluaa fasilitoida rauhan rakenteiden uudistamista ja vahvistamista jatkossakin, on niihin liityyttävä tunnustettu asema ja vaikutusvalta. Puolueettomuuteen ei ole paluuta. Uskottavaan ja johdonmukaiseen EU-jäsenvaltion politiikkaan on vielä pitkä matka.

Suomi jäi yksin.

40-vuotisjuhlakokouksessa kyseessä ei ollut ainutlaatuinen yksittäistapaus; sattuma, vaan tilanne, joka saattaa helposti toistua, niin kauan kuin suomalainen päätöksenteko koetaan vaikeaselkoiseksi ja signaaleiltaan epäjohdonmukaiseksi. EU:n rintamassa on jo kolhuja – etenkin Kreikka, Unkari ja Bulgaria ovat poliittisesti hajanaisia. Baltian maat taas nojaavat vahvasti Natoon ja transatlanttiseen linkkiin, eivätkä ainakaan edistä vuoropuhelua muutoin kuin omilla ehdoillaan. Tällaisessa tilanteessa on helposti nähtävissä se, että Suomi jätettäisiin yksin myös kriisitilanteessa.

President Ilkka Kanerva (MP, Finland) chairs the Bureau Meeting, Helsinki, 8 July 2015. Photo: OSCE PA.
President Ilkka Kanerva (MP, Finland) chairs the Bureau Meeting, Helsinki, 8 July 2015. Photo: OSCE PA.

Entä matkustuskielto? Asian puki sanoiksi parhaiten Etyjin yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva – tietysti venäläisedustajat olisi tullut päästää kokoukseen. Sodan aikanakin rauhaa rakentaneet valtuuskunnat ovat matkustaneet vapaasti. Kyseessä ei ollut mikään Venäjän testi, edustajat oli valittu jo aikoja sitten, ennen pakotteita. [3, 4] Venäjän käytös valtiona ja sen toimet Ukrainassa eivät myöskään ole relevantteja kokouksen näkökulmasta, paitsi siinä suhteessa, että venäläisedustajien olisi ollut hyvä olla salissa kuulemassa muiden puheenvuorot.

Nyt Venäjällä luotava kuva kokouksesta on se, että Venäjän vastaisen fasistisen liittouman jäseniä kokoontui tuomitsemaan Venäjää sen samaisen kokouksen varjolla, jossa Venäjä (Neuvostoliitto) rakensi pysyvää rauhaa vuonna 1975. Näin ollaan tilanteessa, jossa Venäjän kädet ovat puhtaat ja tahrattomat – se ei ole rikkonut Etykin henkeä, vaikka näin muut väittäisivät, vaan juuri ne muut ovat rikkoneet Etykin henkeä eristämällä ja sulkemalla Venäjän siitä foorumista, jonka työtä se on tukenut ja jonka toiminnan kentällä Ukrainassa se on mahdollistanut.

Matkustuskiellon purkamiseen eivät Suomen ulkopoliittisen johdon paukut riittäneet.

Suomi jäi yksin.

Kekkonen olisi tämänkin klaarannut. Kyse on painoarvosta. Puolueettoman, hyvät suhteet joka suuntaan ylläpitävän valtion päämiehellä tätä diplomaattista painoarvoa riitti. Nyt olisi luotava painoarvoa Venäjään hyvät suhteet ylläpitävän, mutta selkeästi liittoutuneen valtion päämiehelle. Painoarvon vertailukelpoinen yksikkö nyky-Euroopassa on Merkel. Venäjän hyvinvoivan, vauraan ja vaikuttavan naapurimaan presidentin painoarvon tulisi olla vähintään 0,5 Merkeliä.

Ihan aluksi olisi tarpeen tunnistaa ja tunnustaa tosiasia, eli Suomen muuttunut asema.

//James

#kultaranta 100

President Niinistö öppnar Gullranda diskussionerna.
Presidentti Niinistö avaa vuoden 2014 Kultaranta-keskustelut. Kuva: Presidentin kanslia

Tänä vuonna Kultaranta-keskusteluihin osallistuu 102 turvallisuuden asiantuntijaa, tutkijaa, vaikuttajaa ja päättäjää Suomesta ja ulkomailta. Olen listannut osallistujat alle ja lisännyt Twitter-tilin linkin niille joilta sellainen löytyy. Lisäksi olen koonnut Twitter-listan Twitter – @jamesmashiri – Listat – kultaranta viime vuoden ja tämän vuoden Kultaranta-keskustelujen osallistujista, jota seuraamalla voi pitää sormen keskustelujen pulssilla.

Päivitetty: 14. kesäkuuta, 2015 klo 21.30. Laskenta: 73/102 @twitterissä!

  1. Ischinger Wolfgang, Chairman, Munich Security Conference Foundation, Saksa @ischinger
  2. Kudrin Aleksei, entinen valtiovarainministeri, Venäjä @Aleksei_Kudrin
  3. Tallbott Strobe, President, Brookings Institution, Yhdysvallat @strobetalbott
  4. Aho Esko, hallituksen puheenjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy
  5. Alahuhta Matti, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto @Elinkeinoelama
  6. Andersson Li, kansanedustaja @liandersson
  7. Appelsin Ulla, päätoimittaja, Ilta-Sanomat @AppelsinUlla
  8. Apunen Matti, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskunta
  9. Bahovski Erkki, päätoimittaja, Diplomaatia-lehti @ErkkiB @diplomaatia
  10. Brunila Anne, professori, Svenska Handelshögskolan @AnneBrunila
  11. Tiina Elovaara, kansanedustaja @TiinaElovaara
  12. Ervasti Pekka, erikoistoimittaja, YLE @ErvastiPekka
  13. Ginman Susanna, pääkirjoitustoimittaja, Hufvudstadsbladet @ginmansu
  14. Haapala Timo, politiikan ja taloustoimituksen päällikkö, MTV Uutiset @TimoHaapala
  15. Haglund Carl, puheenjohtaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue @Calle_Haglund
  16. Hakala Terhi, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  17. Halkilahti Mikko, puheenjohtaja, Suomen Reserviupseeriliitto @halkilahti
  18. Haukkala Hiski, erikoistutkija, ulkoasiainministeriö @HiskiHaukkala
  19. Heikkilä Marianne, toiminnanjohtaja, Marttaliitto ry @MarttaManna
  20. Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja, Kone Oyj
  21. Himanen Hannu, suurlähettiläs, Suomen Moskovan suurlähetystö @HannuHimanen
  22. Holopainen Minna, uutispäätoimittaja, STT @HolopainenMinna
  23. Iloniemi Jaakko, ministeri @JaakkoIloniemi
  24. Jantunen Saara, tutkija, Puolustusvoimien tutkimuslaitos @saara_ilo
  25. Twitter – @Doktriiniosasto

  26. Jokisipilä Markku, johtaja, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto
  27. Jordan Kari, vuorineuvos, pääjohtaja, Metsä Group; toimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta
  28. Juntunen Tapio, tutkija, Tampereen yliopisto @tapiojuntunen
  29. Kaarkoski Tuomas, päätoimittaja, Reserviläinen @TKaarkoski
  30. Kaikkonen Antti, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja @anttikaikkonen
  31. Kalkku Elina, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  32. Kanerva Ilkka, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
  33. Kari Mika, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja @Mika_Kari
  34. Karvala Kreeta, pääkirjoitustoimittaja, Iltalehti @KarvalaKreeta
  35. Kaskinen Tuuli, toiminnanjohtaja, Demos Helsinki @Tuulikas
  36. Kauppi Kirsti, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  37. Kivinen Markku, professori, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto @KivinenMarkku
  38. Korhonen Iikka, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki @IikkaKorhonen
  39. Korhonen Pertti, toimitusjohtaja, Outotec Oyj @perttikorhonen
  40. Koroma Johannes, kolumnisti
  41. Koski Susanna, kansanedustaja @susannakoski
  42. Kulmuni Katri, kansanedustaja @KatriKulmuni
  43. Kääriäinen Seppo, kansanedustaja @seppokaariainen
  44. Laajava Jaakko, alivaltiosihteeri, ulkoasiainministeriö
  45. Laidre Margus, suurlähettiläs, Viron suurlähetystö
  46. Laitinen Ilkka, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri
  47. Lehto-Komulainen Katja, kansainvälisten asioiden päällikkö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö @LehtoKatja
  48. Lindberg Jarmo, Puolustusvoimain komentaja, kenraali @CharlesLindberg @Finnchod
  49. Lohela Maria, eduskunnan puhemies @MariaLohela
  50. Manninen Sami, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö
  51. Mäkelä Jarmo, toimittaja
  52. Mölsä Jouni, viestintäjohtaja, ulkoasiainministeriö @jmolsa @Ulkoministerio
  53. Mykkänen Kai, kansanedustaja @KaiMykkanen
  54. Nerg Päivi, kansliapäällikkö, sisäasiainministeriö @PaiviNerg
  55. Niemi Mari K., tutkija, University of Strathclyde @MariKNiemi
  56. Niinistö Jussi, puolustusministeri @jniinisto @DefenceFinland
  57. Niinistö Ville, puheenjohtaja, Vihreä liitto @VilleNiinisto @vihreat
  58. Nyberg René – omat sivut, suurlähettiläs @nyberg_ren
  59. Ohra-aho Harri, tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali, Pääesikunta @Ohra_aho
  60. Ojanen Hanna, Jean Monnet-professori, Tampereen yliopisto @HannaOjanen
  61. Ollila Jorma, hallituksen puheenjohtaja, Outokumpu
  62. Orpo Petteri, sisäministeri @p_orpo
  63. Pelttari Antti, Suojelupoliisin päällikkö
  64. Pernaa Ville, päätoimittaja, Suomen Kuvalehti @VillePernaa @SuomenKuvalehti
  65. Posio Matti, päätoimittaja, Lännen Media @mattiposio
  66. Raitasalo Jyri, everstiluutnantti, Panssariprikaati
  67. Ravantti Elina, ulkomaantoimituksen päällikkö, YLE @ElinaRavantti
  68. Remes Seppo, hallituksen puheenjohtaja, EOS Russia
  69. Riiheläinen Janne, Helsingin Sanomat – Janne Riiheläinen – Turpo-korkkari @veitera
  70. Rinne Antti, puheenjohtaja, Suomen Sosialidemokraattinen puolue @AnttiRinnepj @Demarit
  71. Räsänen Joona, kansanedustaja @JoonaRasanen @Demarinuoret
  72. Räsänen Päivi, puheenjohtaja, Kristillisdemokraatit @PaiviRasanen @KDpuolue
  73. Räty Arto, kansliapäällikkö, puolustusministeriö
  74. Saari Sinikukka, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti @sinikukka
  75. Salmi Ilkka, EU-siviilitiedustelun päällikkö, EU INTCEN @EUINTCEN
  76. Salolainen Pertti, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja @Psalolainen
  77. Savola Mikko, kansanedustaja, puheenjohtaja, Reserviläisliitto – Reservin aliupseerien liitto ry @MikkoTSavola
  78. Sipilä Juha, pääministeri @juhasipila
  79. Sohlström Hans, toimitusjohtaja, Rettig Group Oy Ab @HansSohlstrom
  80. Soini Timo, ulkoasiainministeri @persut
  81. Soininvaara Osmo, valtiotieteen lisensiaatti @OsmoSoininvaara
  82. Stenlund Peter, valtiosihteeri, ulkoasiainministeriö
  83. Stubb Alexander, valtiovarainministeri @alexstubb
  84. Sundbäck Veli, suurlähettiläs
  85. Säkkinen Teppo – Blogi, puheenjohtaja, Keskustanuoret @tepposakkinen
  86. Takala Satu, päätoimittaja, Ilkka
  87. Talvitie Heikki, suurlähettiläs
  88. Tarkka Jukka, kolumnisti
  89. Tiilikainen Teija, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti @FIIA_fi
  90. Tiitinen Seppo, eduskunnan pääsihteeri
  91. Toivakka Lenita, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri @toivakka
  92. Torstila Pertti, suurlähettiläs
  93. Tourunen Jari, päätoimittaja, Savon Sanomat @JariTourunen
  94. Tuomioja Erkki, kansanedustaja
  95. Vainio Kari, päätoimittaja, Turun Sanomat
  96. Valo Raimo, toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy @rava01
  97. Valtasaari Jukka, suurlähettiläs
  98. Vanhanen Matti, kansanedustaja @VanhanenMatti
  99. Vartiainen Juhana, kansanedustaja @filsdeproust
  100. Viirret Raimo, pääkirjoitustoimittaja, Kainuun Sanomat @Viiraimo
  101. Visuri Pekka, dosentti
  102. Volanen Risto, yhteiskuntatieteiden tohtori @ristoerkkijuhan
  103. Ylä-Anttila Merja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset @merjaya

//James

Ylipäällikön päiväkäsky | Överbefälhavarens dagorder

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö antoi eilen veteraanipäivänä päiväkäskyn ylipäällikkönä. Jaan sivuillani päiväkäskyn molemmilla kielillä. Alkuperäisenä nettijulkaisun ja tulostuskelpoisena pdf-version löydät Tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilta.
Med anledning av veterandagen igår gav Republikens President Sauli Niinistö en dagorder i egenskap av överbefälhavare. Jag finner det lämpligt att återge den på bloggen i båda språken. Den ursprungliga dagordern och utsktriftsduglig pdf-version hittar Du på Republikens Presidents kanslis webbplats.

Helsingissä 27. päivänä huhtikuuta 2015

YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 1

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit ja Lotat

Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta viime sotiemme päättymisestä. Raskaat sotavuodet vaativat mittavia uhrauksia. Kaikkein tärkein – maamme itsenäisyys ja kansamme vapaus – onnistuttiin turvaamaan jälkipolville.

Veteraanisukupolvemme uhraukset ja koettelemukset olivat ankarat niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. Monet antoivat sodassa isänmaan puolesta nuoruutensa, terveytensä ja henkensä. Sodassa, jossa Suomi taisteli kansalaisten elinmahdollisuuksien, itsemääräämisoikeuden, vapauden sekä kodin puolesta.

Sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä korostuivat veteraanisukupolvelle ominaiset arvot: vastuullisuus, velvollisuudentunto, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen. Tätä esimerkkiä ja henkeä tarvitsemme myös tänään.

Sotiemme veteraanit ja lotat, kansakuntamme puolustajat ja jälleenrakentajat. Tunnemme suurta kiitollisuutta Teitä ja Teidän tekojanne kohtaan. Suomalaisten miesten ja naisten ansiosta voimme olla ylpeitä historiastamme ja yhteiskunnasta, jossa saamme tänä päivänä elää. Lähes 100-vuotinen itsenäisyytemme on kestänyt ja kantanut läpi vaikeidenkin aikojen. Itsenäisyytemme turvaaminen ja veteraanisukupolven arvokkaan perinnön vaaliminen on meidän nuorempien sukupolvien kunniatehtävä nyt ja tulevaisuudessa.

Puolustusvoimien ylipäällikkö
Tasavallan Presidentti
Sauli Niinistö


Helsingfors den 27 april 2015

ÖVERBEFÄLHAVARENS DAGORDER

Nr 1

Ärade veteraner och lottor

I dag har det förflutit 70 år sedan krigets slut.  De tunga krigsåren krävde stora uppoffringar. Vi lyckades säkerställa det allra viktigaste för kommande generationer – vårt lands självständighet och folkets frihet.

Veterangenerationens uppoffringar och prövningar var hårda såväl på fronten som på hemmafronten. Många offrade ungdom, hälsa och liv för fosterlandet i ett krig där Finland kämpade för medborgarnas livsbetingelser, självbestämmanderätt, frihet och hem.

I återuppbyggnadsarbetet efter kriget framhävdes de värderingar som kännetecknar veterangenerationen: ansvarsfullhet, pliktkänsla, omsorg om de närmaste och en starkt och orubblig tro på framtiden. Detta föredöme och denna anda behövs också i dag.

Veteraner och lottor, vår nations försvarare och återuppbyggare. Vi känner stor tacksamhet gentemot Er och Era handlingar. Tack vare finländska män och kvinnor kan vi vara stolta över vår historia och det samhälle, som vi i dag får leva i. Vår nästan 100 år långa självständighet har burit och hållit också genom svåra tider. Att säkerställa landets självständighet och värna om veterangenerationens värdefulla arv är en hedersuppgift för den yngre generationen nu och i framtiden.

Försvarsmaktens överbefälhavare
Republikens President
Sauli Niinistö

EU-armeija?!

Suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua vaivaa nyt vaalikiima. Keskustelu on jumittunut lyhytnäköiseen, välittömiä hyötyjä (lue: ääniä) hakevaan luuppiin, jossa media hakee päättäjiltä lyhyitä ja yksinkertaisia vastauksia ja päättäjät puolestaan välttävät syvällisempää ajattelua, median palkitessa nopeinta vastaajaa suodattamattomalla palstatilalla.

Naton ja EU:n liput vierekkäin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palautti suomalaisten mieliin jo viime kesällä tekemänsä keskustelunavauksen EU:n yhteisestä ”puolustuksesta.”

Silloin kirjoitin seuraavasti:

”Enpä väitä, että tietäisin mitä presidentti ajatteli, mutta ajankohdan huomioiden hän halusi uskoakseni vauhdittaa keskustelua EU:n turvallisuuden rakenteista ja saada aikaa syvällisempää, pidemmälle luotaavaa ja analyyttisempaa keskustelua siitä, millaisia rauhan ja konfliktien eston rakenteita EU kehittää ja mihin niistä Suomen kannattasi tulevaisuudessa nojata. Suomalainen keskustelukulttuuri ei ollut kypsä Kultarannalle viime vuonna. Nyt suomalaisessa [debatissa] tässä on päästy eteenpäin, mutta Kultarantaan kutsuttujen keskustelijoiden joukossa osa oli vielä kovin matalalla pintaliidossa. Nämä henkilöt ottivat presidentin EU-avauksen ylipäällikön käskynä. Varsinkin vasemmistoliitto riemuitsi tulkittuaan että se sai ylijohdon tuen ”Nato on Saatanasta” -linjalleen. […]”

Presidentti Niinistö sai jälleen vastaansa tulvan kieltämisiä ja arvioita ajatuksen toteuttamiskelpoisuudesta tässä ja nyt. Lyhyen tähtäimen näkökulmat ovat herkullisia eikä vaalien alla ei ole syytä odottaa muuta. Sikäli voidaan siis sanoa, että presidentin avaus osui hedelmättömään maaperään tai oli jopa harhalaukaus.

Presidenttimme on kuitenkin ollut selkeä, rauhallinen ja harkitseva ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kannanotoissaan ja tätä uudelleen lausuttua (vahvistettua) ajatusta on syytä tarkastella tässä kontekstissa. Annetut vastaukset [Tuomioja, J Niinistö, Haglund, Soini, Iso-Markku (UPI), Tiilikainen (UPI)] EU-puolustuksesta ovat totta vain tässä ja nyt. Tulevaisuuteen ne eivät kanna ja on lähinnä älyllistä epärehellisyyttä (tai vaalikiimaa) lausua one-linereita vastauksena Tasavallan presidentin avaukselle.

Kesällä Kultarannan keskustelujen alla ei löytynyt vastausta siihen, millaista rauhaa EU rakentaa 2025+. Nyt presidentti toisti ajatuksensa, vaikkakin pehmensi myöhemmin lausuntoaan älylliseksi provokaatioksi.

Presidentin toistettu ajatus EU-puolustuksesta osoittaa kuitenkin, että ajatus on entistä ajankohtaisempi ja ei voi odottaa loputtomiin. Siinä missä viime kesänä olisi ollut syytä pohtia EU:n rauhantyön pehmeämpiä välineitä 2020-luvulla on nyt Ukrainan tilanteen negatiivisen kehityksen myötä nähtävissä että ne eivät enää riitä.

Yhdysvaltain paluu Eurooppaan on nykyinen järjestelmän tila, joka on syntynyt olosuhteiden pakosta. Amerikkalaiset vihaavat tilannetta itsekin ja tekevät kaikkensa päästäkseen siitä irti. Yhdysvallat ei tule jäämään Eurooppaan pysyvästi, vaikka Venäjä jatkaisi turvallisuutta horjuuttavaa toimintaansa taka- ja etupihoillamme.

Nähtävissä on kuitenkin tilanteen kehitys, jossa Venäjä jatkaa Euroopan maiden diplomaattisten, taloudellisten, poliittisten ja sotilaallisten resurssien sitomista Itä-Eurooppaan ja ”Euraasiaan.” Yhdysvaltain irtautuminen Euroopasta ei merkitse Naton rakenteiden murtumista, mutta sen edellytyksenä on selkeä exit strategy, jonka vaikutukset heijastuvat Naton rakenteisiin. Mitään EU-puolustusta ilman Natoa ei voi olla, tässä suhteessa jo EU-sopimus (SEU 42.7) on selkeä. Artiklan pihvi on jälkimmäisessä momentissa, jonka merkitystä Suomessa kieltäydytään ymmärtämästä, vedoten edellisessä momentissa mainittuun ”turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme erityisluonteeseen.

If a Member State is the victim of armed aggression on its territory, the other Member States shall have towards it an obligation of aid and assistance by all the means in their power, in accordance with Article 51 of the United Nations Charter. This shall not prejudice the specific character of the security and defence policy of certain Member States.

Commitments and cooperation in this area shall be consistent with commitments under the North Atlantic Treaty Organisation, which, for those States which are members of it, remains the foundation of their collective defence and the forum for its implementation.

Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.

Naton jäsenmaista 25/28 on eurooppalaisia. Näistä 22 on EU-jäsenmaita. Ulkopuolelle jäävät Norja, Islanti ja Albania. Kroatian liityttyä molempiin ”kerhoihin” tulee muistisäännöksi yksinkertainen 22/28. Naton ulkoeurooppalaiset jäsenet ovat Yhdysvallat, Kanada ja EU-jäsenehdokas Turkki.

En edelleenkään väitä, että tiedän mitä presidentti ajattelee, mutta kiristynyt turvallisuustilanne, jonka nähdään jatkuvan vielä pitkään pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Yksi sellainen on Naton eurooppalaisten jäsenmaiden ja kumppanien muodostama armeija tai armeijaryhmä (kirj.huom. viittaan joukon kokoon), joka on täysin riippumaton Yhdysvaltain asevoimista ja sen joukkokontribuutioista.

Tämän päivän eurooppalaiset joukot ovat EU:n EUROCORPS ja Naton Allied Rapid Reaction Corps, joka muodostaa Naton nopean toiminnan joukot (Nato Response Force). Näiden joukkojen tärkeimmät tehtävät eivät kuitenkaan ole Euroopan puolustaminen, vaan ne vastaavat ensisijaisesti 1990-luvulla syntyneeseen humanitaaristen, rauhanturvaamis- ja kriisinhallinnan tehtävätarpeeseen. Se tehtävätarve ei ole muuttunut, mutta Venäjän toiminta Ukrainassa on herättänyt henkiin kylmän sodan aikaiset tehtävätarpeet, jotka Nato ja EU organisaatioina ovat hiljalleen hylänneet priorisoidessaan liittouman rajojen ulkopuolella tehtävää kriisinhallintatyötä.

Tässä kontekstissa Tasavallan presidentin puheenvuoro tulee ymmärrettäväksi. EU:n on Naton rakenteisiin tukeutuen – mutta samalla liiallista Yhdysvaltoihin nojaamista vältellen – muodostettava eurooppalaisten jäsenmaiden ja kumppanien yhteinen armeija tai armeijaryhmä, jonka ensisijainen tehtävä on Euroopan puolustaminen ja jäsentensä suvereniteetin puolustaminen. Tällainen ratkaisu ei ole Naton kanssa päällekkäinen, vaan vaatii pikemminkin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategian viemistä muutaman askeleen eteenpäin.

Oma näkemykseni puolustusratkaisumme vaihtoehdoista on edelleen sama kuin viime kesänä:

Tulevaisuudessa Suomella on kaksi (kolme) vaihtoehtoa:

    1. Täysin itsenäinen ja uskottava puolustus, joka syö rahaa koulutukselta, hoitotyöltä ja hyvinvoinnilta.
    2. Muiden kanssa jaetut kyvyt ja yhteinen uskottava puolustus, joka nojaa yhteiseen vahvaan pelotteeseen.
    3. (Ruotsin malli: Paperitiikeri, jota ylläpidetään valtiojohdon vakuutteluilla ja puolustusvoimien myötävaikutuksella, kunnes joku tajuaa totuuden)

Tasavallan presidentin ajatus EU:n yhteisestä puolustuksesta on arvokas ja sen toteuttaminen palvelee kaikkia osapuolia. Pallo on kuitenkin Euroopan unionilla. Yhtenäisyyttä ei löydetä, elleivät jäsenmaat katso pitkälle tulevaisuuteen ja suostu hylkäämään pelkojaan liittovaltiosalaliitosta.