Sotilaat ja sananvapaus, osa 3

Olen aiemmin kirjoittanut sotilaiden sananvapaudesta ja luulin jo, että asia olisi selvä. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan hyökkäykset strategian laitoksen johtajaa everstiluutnantti Torsti Siréniä ja kaikkien upseerien sananvapautta vastaan antavat kuitenkin aiheen palata asiaan. Kertaan perusteet, mutta jos asian yleiset, perustuslailliset ja muut lainsäädännölliset taustat ovat epäselviä, niin pyydän kiertämään sarjan ykkös- ja kakkososan kautta.

monkey-deaf-dumb-blind

Perusteet

Sananvapaus

Sotilaiden sananvapautta ei enää rajoiteta. Aiemmin rikoslaissa säädettiin asiasta näin:

Sotilas, joka ilman esimiehen lupaa osallistuu puolueen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen tai muuhun kokoukseen pitämällä alustuksia tai esitelmiä tai lausumalla mielipiteitä puoluepoliittisista asioista, on tuomittava luvattomasta poliittisesta toiminnasta kurinpitorangaistukseen.

RL 321/1983, 45 luku 26 § 1 mom.

Tämä sananvapauden rajoitus koski vain puoluepoliittista toimintaa harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyksen julkista tilaisuutta tai muuta kokousta. Tätä rajoitusta laajennettiin kuitenkin tapakasvatuksessa yleiseksi sananvapauden rajoitukseksi ja ylläpidämme edelleenkin vanhentunutta normatiivista käsitystä sotilaiden rajoitetusta sananvapaudesta. Se, että emme vieläkään saa kuulua ”puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen” ei enää merkitse sitä ettemmekö sekä virkamiehinä että yksityishenkilöinä voisi ilmaista mielipidettämme eri asioista.

Virkavelvollisuus ja lojaliteettivelvoite

Erityisiä vaatimuksia virkamiehen lausunnoille ammatillisessa roolissa ovat asianmukaisuus ja asiallisuus sekä virkavelvollisuus ja lojaliteettivelvoite. Virkaroolissakin virkamiehellä on laaja sananvapaus ja kritiikkivapaus, siis oikeus asiallisesti, totuudenmukaisesti ja perustellusti arvostella työnantajaansa tai virastoaan.

Virkavelvollisuus on harvinaisen selkeä esimerkiksi salassapidon osalta. Selkeyttä löytyy myös hyvän hallinnon periaatteiden, mm. asianmukaisuuden ja asiallisuuden osalta. Virkavelvollisuuden tarkkuudessa ja myös suhteessa lojaliteettivelvoitteeseen on aitoa problematiikkaa, joka tulee siitä, että virkavelvollisuuden sisältö varsinkin sotilaiden osalta on usein määritelty ”käänteisesti” avoimina rangaistussäännöksinä rikoslaissa. Näin ollen velvollisuudet saavat suuren osan sisällöstään ohjesäännöistä, käskyistä, ohjeista ja alemman tason normeista. Tässä subjektiivisuuden riski kasvaa: Yhtäältä monet normit eivät täytä rangaistussäännökseltä edellytettävää täsmällisyysvaatimusta ja toisaalta puolustusvoimilla ja sotilailla on tiettyjä tehtäviä, jotka ovat hyvin abstrakteja tai muutoin vaikeasti rajattavia ja määriteltäviä. Esimerkkeinä maanpuolustustahdon edistäminen, hengen ja kurin ylläpito, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohteluun liittyvät velvoitteet. Kun näihin liitetään velvoite toimia tavalla, joka ylläpitää luottamusta puolustusvoimiin, seuraa herkästi siirtyminen virkavelvollisuuden suppeasta tarkastelusta lojaliteettivelvoitteen mielivaltaiseen tulkintaan.

Politiikasta

Politiikka ei määritelmän mukaan kuulu sotilasammattiin tai sen harjoittamiseen. Vaatimuksia asianmukaisuudesta ja lojaliteetista ei voida suoraan soveltaa yksityisroolissa esitettyyn poliittiseen mielipiteeseen. Asiallisuusvaatimus pätee aina. Vapaus yksityishenkilönä ilmaista mielipiteensä kuuluu siis sotilaillekin, eikä ole sen rajatumpi kuin kellään muullakaan, vaikka yhdistymisvapautta on erikseen rajoitettu.

Case Sirén

Warrior/Scholar

Everstiluutnantti Torsti Sirén jakoi Facebookissa tilapäivityksen, jossa hän kommentoi Ukrainan kriisin ja sen seurauksena harjoitettavasta politiikasta seuraavasti:

Suomella ei ole mitään selkärankaista sanomaa maailmalle itsestään eikä siitä maailmasta, jota haluaisimme edistää. Pelkoon perustuva ja lyhytnäköinen taloudellinen eduntavoittelu Venäjä-yhteistyön osalta ei kestä päivänvaloa. Jos jotain sanomaa tekojen perusteella halutaan etsiä, niin se lienee seuraava: Krimin miehitys on ok, Venäjän johtama sota Donbassin alueella on ok ja Suomi pyrkii läheiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa, no matter what. Surullista.

Strategian laitoksen johtaja, evl Torsti Sirén Facebookissa

Sirén on Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja ja valtiotieteiden tohtori. Strategian laitos on viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti tuottanut paljon tutkimuksia strategisesta kommunikaatiosta. Sirén välitti näkemyksensä siitä, miten Suomi saattaa näyttäytyä maailmalla, jos tarkastellaan tekojen perusteella muodostettavaa kuvaa sanomasta. Olisi perin kummallista jos tiedeyliopiston ainelaitoksen johtaja tai professori ei voisi puhua tutkimusalastaan.

Ministerin hyökkäys

Nimen omaan tässä roolissa on tarkasteltava Sirénin sananvapautta. Ei ole olemassa upseerien sananvapautta, vaikka ulkoministeri Erkki Tuomioja tällaista maalaileekin. Upseerien sananvapaus ei ole sen rajatumpaa kuin muidenkaan virkamiesten; merkittävimmät sananvapauden rajoitukset muodostuvat virkamiehen asemasta.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vastaus everstiluutnantti Torsti Sirénin tilapäivitykseen edustaa aiemmin mainitisemaani lojaalivelvoitteen mielivaltaista tulkintaa:

Suomen puolustusvoimat nauttivat laajasti suomalaisten luottamusta ja sen työtä arvostetaan. Olen itse seurannut sotilaittemme toimintaa erilaisissa kriisinhallintatehtävissä ja se luottamus jota he kansainvälisestikin nauttivat on todella ansaittua. Minusta on tärkeätä että tätä luottamusta ja arvostusta ja sen synnyttämää laajaa maanpuolustustahtoa ei horjuteta sellaisella, myös epälojaalisuutta valtiojohtoa kohtaan osoittavalla upseerien julkisella politikoinnilla, jota ei voi pitää palveluksessa olevilta asianmukaisena.

Tällaista luottamusta horjuttavaa käytöstä voi pitää epäisänmaallisena, ihan siitä riippumatta minkälaisia mielipiteitä suomalaisista tai muista valtioista siinä esitetään.

Upseerin ammatinvalinta on vapaaehtoinen ja jos tämä rajoite tuntuu liian vaikealta ei ammatissa ole pakko jatkaa. Varmuuden vuoksi: kyse ei siis ole kenenkään sanavapauden rajoittamisesta, vaan sitä mikä on kulloinkin eri asemassa olevalle sopivaa ja mikä ei.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vastauksessaan Sirénille

Lojaliteettivelvoite ei ohita sananvapautta. Sotilas palvelee julkista hyvää ja yhteistä etua, jota rahoitetaan verovaroin. Hänen suorittamansa virkatoimet vaikuttavat kansalaisten etuihin, vapauksiin ja oikeuksiin. Lojaliteetin, asiallisuuden ja asianmukaisuuden vaatimukset kohdistuvat sekä palveluita hyödyntäviin kansalaisiin että viranomaiseen. Yksityisen sektorin työntekijän ei ole samalla tavoin mahdollista arvostella työnantajansa tuotteita, palveluita tai toimintaa, kuin virkamiehelle on esimerkiksi osoittaa ja tuoda julki varojen ja resurssien vastuuton käyttö.

Case Sirénissä strategian laitoksen johtaja kyseenalaistaa Suomen valtiojohdon strategisen kommunikaation mielekkyyden ja tarkoituksenmukaisuuden. Tuomioja vastaa leimaamalla Sirénin toimet epälojaaliksi ja epäisänmaalliseksi politikoinniksi. Ainoa kohta missä Tuomioja puhuu edes vähän asiasta on kun hän kirjoittaa ”ei voida pitää palveluksessa olevilta asianmukaisina.” Tässä Tuomioja lähestyy jo asian tangenttia, siihen kuitenkaan osumatta. Kattavana upseereja koskevana yleisperusteluna, ilman asemaan menevää harkintaa, Tuomiojan heitto on lähinnä naurettava. Lopussa Tuomioja itsekin havahtuu ja pesee kätensä kirjoittamalla kaatopykälänä: ”kyse ei siis ole kenenkään sanavapauden rajoittamisesta, vaan sitä mikä on kulloinkin eri asemassa olevalle sopivaa ja mikä ei.”

Tässä Tuomioja pääsee vihdoin varsinaiseen asiaan ja lopettaa kesken. Kyse on nimenomaisesti aseman asettamista sananvapauden rajoituksista, joiden perustana on lojaliteettivelvoite. Puolustusvoimissa on kaksi henkilöä, joiden sananvapaus on erityisen kapea johtuen heidän asemastaan. He ovat puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa. Kapeimillaan sananvapaus lienee eversti Kalliomaan kohdalla, koska hän on puolustusvoimien viestintäjohtaja, so. kaiken vuorovaikutuksemme esikuva ja organisaation äänitorvi.

Sitten on henkilöitä, joiden sananvapaus on hyvinkin laaja tai ainakin sen tulisi olla. He ovat Maanpuolustuskorkeakoulun professorit, dosentit ja ainelaitosten johtajat, joiden edellytetään käyvän kriittistä tieteellistä keskustelua. Näiden henkilöiden osalta heidän sananvapauttaan rajoittavat ehkä jopa tarpeettoman paljon yleisesikuntaupseerin asemaan (ainelaitosten johtajat, sotilasprofessorit) liittyvät pidäkkeet, vaikka heillä on akateeminen valtakirja julistaa. Niin ikään suurta ammatillista ja akateemista sananvapautta nauttivat tutkijat, joista esimerkiksi tohtori Saara Jantunen on esimerkki tämän vapauden hyödyntämisestä.

Samanlaista vapautta nautin minäkin, esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustellessani. Ammatilliset sananvapauden rajat tulevat vastaan silloin jos keskustellaan merivoimien materiaalisesta tilanteesta ja siihen liittyvistä operatiivisen suunnittelun ja valmiuden asioista. Näistä keskustelen korkeintaan erittäin yleisellä tasolla. Olen esimerkiksi keskustellut paljon enemmän niinkin ”salaisista” asioista kuin Viestikoelaitoksesta ja puolustusvoimien tiedustelusta [1,2], koska en ole tiedustelualalla. Virkavelvollisuus pitää aina keskustelun selkeästi julkisessa tiedossa.

Jos Tuomiojan vastauksesta pitäisi saada jotain selvää ja päästä johonkin johtopäätökseen, niin ymmärrän siitä sen, että Tuomiojan näkemyksen mukaan ulkopolitiikka on ilmeisesti kaikkien virkamiesten alaa tai sitten se on niin ”sensitiivistä” että siitä puhuminen muutoin kuin samanmielisesti ja ylistävästi, so. ”luottamusta rakentavasti,” on epäisänmaallista ja sopimatonta.

Ollessani yläasteella nuorempana poikana kuulin opettajien käyttävän tietyistä oppilaista nimitystä ”neuvostovastainen häirikkö.” Tulee samat ajat mieleen.

//James


Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Top 3!

Blogin koko elinajan kolme suosituinta blogimerkintää on kaikki kirjoitettu heinäkuussa 2014, kaksi niistä viimeisen kahden päivän kuluessa. Samalla blogin kävijämäärä rikkoi kuin varkain 100 000 kävijän rajan. Kertaan tässä top 3 -merkinnät lyhyen ingressin kera. Suosittelen kaikkia lämpimästi, erityisesti Aleksi Roinilan vieraskynää! Antoisia lukuhetkiä!

Tänään blogin ulkoasu muuttuu hieman. Syynä tähän on tarve mahdollistaa sosiaalisen median ja internetin muun sisällön esille nostaminen blogimerkintöjen yhteydessä. Vanha teema ei sallinut sivupalkkia muualla kuin aloitussivulla. Uusi teema pitää sivupalkin esillä oikessa reunassa koko ajan, jolloin syötteet Twitteristä, linkit muihin blogeihin ja resursseihin ovat helpommin saatavilla. Menee hetki ennen kuin blogi on vimpan päälle kohdillaan. Olkaa kärsivällisiä ja kertokaa jos jokin ei toimi!

Ukrainasta, Venäjästä ja tulitauoista

Putin ei tule perääntymään Ukrainassa; konflikti tulee eskaloitumaan niin kauan, että Putin joko saavuttaa tavoitteensa tai länsi nostaa aggression hinnan niin korkeaksi, ettei edes Putinin oma lähipiiri ja Venäjän asevoimat sitä suostu maksamaan, kirjoittaa Aleksi Roinila, valtio-opin maisteriopiskelija Tampereen yliopistolla. Roinila on opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja palvellut lähes kolme vuotta tutkijana ISAF- ja KFOR-operaatioissa.

Näyttökerrat: 4514

Venäjän yleisesikunta rappiolla

Venäjän yleisesikunnan maanataina (21.7) pitämä tiedotustilaisuus, jossa tuotiin esille ”todisteet” Malaysia Airlinesin lennon MH17 alasampumisesta, oli vähintäänkin ala-arvoinen. Sotilaana tunsin vain suurta myötähäpeää. Venäjän yleisesikunnalla tuntuu olevan hyvin rajoittunut tuntemus digitaalisista ja sosiaalisista medioista venäläisen kieli- ja kulttuurisfäärin ulkopuolelta. Tilaisuudessa esiteltiin avoimien lähteiden todistelua YouTube-videoista tehtyjen kuvakaappausten muodossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä että kukaan ei ollut vaivautunut katsomaan videoita läpikohtaisin. Yksiselitteisesti ala-arvoista tiedustelutyötä, joka jo pari tuntia tiedotustilaisuuden jälkeen revittiin poikki, pinoon ja paloiksi Twitterissä.

Näyttökerrat: 5170

Avoin kirje varusmiesjohtajille

Hyvät johtajat! Kirjoitan etupäässä Teille, jotka aloitatte johtajakautenne puolustusvoimissa heinäkuun 7. päivänä palvelukseen astuvan saapumiserän 2/14 kanssa. Muodostatte suuren osan puolustusvoimien päällystöstä ja ylivoimaisesti suurimman henkilöstöryhmän.

Minä annan teille uuden käskyn: älkää loukatko!

Näytökerrat: 7831

Venäjän yleisesikunta rappiolla

Myötähäpeää

Venäjän yleisesikunnan maanataina (21.7) pitämä tiedotustilaisuus, jossa tuotiin esille ”todisteet” Malaysia Airlinesin lennon MH17 alasampumisesta, oli vähintäänkin ala-arvoinen. Sotilaana tunsin vain suurta myötähäpeää.

Ensinnäkin, en voinut olla säälimättä tulkkia, joka mitä ilmeisemmin joutui tekemään työtään simultaanisti ilman muistiinpanoja, kun kesäkuussa virkaan astunut suhteellisen nuori (51) yleisesikunnan operaatiopäällikkö (начальник Главного оперативного управления), kenraaliluutnantti Andrei Kartapolov, luki valmiilta paperilta. Oltaisiin edes käännetty etukäteen, jos vain niiden käännösvirheiden välttämiseksi, jotka eittämättä söivät koko esityksen uskottavuutta. Eräs kiinnostava yksityiskohta oli se, että kenraalin käyttäessä kapinallisista nimitystä ”ополчение” (miliisi, kansanarmeija) se käännettiin ”rebels.” ”Separatistit” käyttävät itse kenraalin termiä, kuten myös useimmat venäläiset uutistoimistot ja muut mediat.

Se järjestelyistä, asiaan — — Venäjän yleisesikunnalla tuntuu olevan hyvin rajoittunut tuntemus digitaalisista ja sosiaalisista medioista venäläisen kieli- ja kulttuurisfäärin ulkopuolelta. Tilaisuudessa esiteltiin avoimien lähteiden todistelua YouTube-videoista tehtyjen kuvakaappausten muodossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä että kukaan ei ollut vaivautunut katsomaan videoita läpikohtaisin. Yksiselitteisesti ala-arvoista tiedustelutyötä, joka jo pari tuntia tiedotustilaisuuden jälkeen revittiin poikki, pinoon ja paloiksi Twitterissä.

Ensin näytettiin kuvaa, joissa BUKM1 ohjuslavettia kuljetetaan ”Ukrainan asevoimien hallussa olevalla alueellla” jossain itäisessä Ukrainassa. Osoite, jota on kuvasta ”suurennettu” on 34 Ulitsa Dnepropetrovskaja Krasnoarmijskin kaupungissa. ”Bogdan” ei liene tästä virheellisestä mainonnasta kovin iloinen, koska hänen putiikkinsa on todellisuudessa 70 km itään Donetskin miljoonakaupungissa osoitteessa 61 Ulitsa Kirova. Tarkastelemalla luettavissa olevia kirjaimia mainoksesta, tekemällä perusteellisempaa työtä surkean PowerPoint- tai Photoshop-editoinnin sijaan ja käymällä Bogdan-Auton kotisivuilla(!) olisi tullut selväksi, että tästä jäädään kiinni, koska Bogdan ei myy autoja Krasnoarmijskissa.

Venäjän yleisesikunnan ”todistusaineistoa” on erittäin hyvin käsitelty tässä blogissa vertailemalla kuvia useisiin eri lähteistä haettuihin verrokkeihin. Erityisen ansiokas on havainto tien yläpuolella kulkevista johdoista. Krasnoarmijskissa ei ole johdinautoja!

Kremlin is getting sloppy

Sitten tuli kardinaalivirhe, joka oli käsittämätön — kenraali väitti ukrainalaisen koneen ja vieläpä lähes varmana tietona Su-25:n (!) — ampuneen alas lennon MH17. Lisäksi väitettiin että Su-25 lyhytaikaisesti, ”briefly,” voisi operoida 10 km:n korkeudella. Erittäin nolo valhe, etenkin kun valmistaja Sukhoi antaa kattokorkeudeksi 7 km ilman aseita tai ulkoista kuormaa. Täydessä lastissa Sukhoi kertoo kattokorkeudeksi 5 km.

”Todistelua” vahvistettiin vielä tutkakuvalla, jossa räjähdyksen jälkeen nopeasti korkeutta ja nopeutta menettävän MH17:n viereen ilmestyy ”ylimääräinen” tutkakaiku, joka katoaa hetki sen jälkeen kun MH17 katoaa tutkakuvasta. Tätä selitettiin sitten sillä, että tämä ukrainalainen hävittäjä olisi kadonnut alakatveeseen. Ruotsalainen bloggaajakolleegani Wiseman tarkastelee tutkatietojen luotettavuutta pala palalta.

Useiden epäjohdonmukaisten väitteiden väliin ladattiin vielä avoimia kysymyksiä Ukrainalle ja Yhdysvalloille tarkoituksena mitä ilmeisimmin näyttää medialle oikeaa tietä ja kääntä huomio haluttuun suuntaan.

Johtopäätöksiä tästä makaaberista šousta on vaikea tehdä, mutta ensivaikutelma kertoo siitä, että Venäjän yleisesikunnalla

  • on erittäin puutteellinen ymmärrys informaatiosodankäynnistä ja strategisesta kommunikaatiosta sekä merkittävä osaamisvaje näissä,
  • mitä ilmeisimmin on hyvin rajattu pääsy digitaalisiin ja sosiaalisiin medioihin ja huono tuntemus niistä,
  • on heikko yhteistoiminta operaatioesikunnan ja viestintäalan välillä ja tiedustelualan ja viestintäalan välillä.

Pika-analyysina vaikuttaa siltä, että Venäjän asevoimien yleisesikunta ei ole strategisen kommunikaation suorittaja eikä myöskään kykene sitä merkittävästi tukemaan. Venäjällä strategisen kommunikaation tukena toimivat pikemminkin mediatalot, jotka kykenenvät hyvin nopeasti tuottamaan haluttua tietoa uskottavaan muotoon pakattuna. Venäjän yleisesikunta tuottaa tätä varten tietoa, mutta sen kyky itse hakea, käsitellä ja ”paketoida” tietoa sotilaallisten lähteiden ulkopuolelta on ilmeisesti hyvin heikko. Tästä seurauksena lienee – mikäli valtionjohto on myös arvostellut suorituksen hylsyksi – että tulevissa yleisesikunnan harjoituksissa tullaan yhtenä teemana harjoittelemaan yhteistoimintaa median kanssa strategisen kommunikaation tukemiseksi.

Kremlin trollit

Maanantaina paljastuivat myös yritykset muuttaa Su-25:n wikipediasivustoa heijastamaan yleisesikunnan tiedotustilaisuuden tietoja lentokorkeudesta. Lähteenä muutokselle oli kone, jonka IP-osoite johti Kremliin. Venäjänkielisessä sivuilla tämä muutos on vielä näkyvissä – ei, odota, nyt se muuttui taas… Onneksi jotkut ovat ottaneet näistä kuvakaappauksia. Katso muutos tästä! Wikipedia tallentaa myöskin täydellisen muutoshistorian, joten tehdyt muutokset ja niiden tekijät näkyvät tästä.

Global Voices paljasti että venäläiset valtiolliset toimijat ovat viimeisen 10 vuoden aikana tehneet 7000 muutosta eri Wikipedia-sivustoille koskien venäläisiä henkilöistä, instituutioita ja muita toimijoita.


P.S. Tässä sanomaa vahvistetaan vetämällä koipussista median eteen entinen ilmavoimien komentaja, Venäjän sankari, armeijakenraali Vladimir Mihailov.

Ryska generalstaben på dekis

Medskam

Ja, det var nog en mycket låg nivå på den presskonferens den ryska generalstaben höll om sina ”bevis” i nedskjutningen av Malaysian Airlines flyg MH17. Som soldat kände jag något vi här i Finland kallar medskam.

Först kunde man inte undgå att tycka synd om översättaren, som tydligen gjorde sitt jobb simultant utan noter, då den nytillträdde relativt unga (51) insatschefen (начальник Главного оперативного управления), generallöjtnant Andrej Kartapolov, läste från berett papper. Man kunde ju ha översatt i förväg, för att undvika fel i översättningen, som bara bidrog till att sänka trovärdigheten på budskapet. En mycket intressant sak var att medan generalen använde begreppet ”ополчение” (milis) om DNR-rebellerna, så översattes det ”rebels.” ”Separatisterna” använder själva generalens begrepp, liksom också de flesta ryska nyhetsbyråerna och övriga medier.

Men det om arrangemangen, till ärendet — — Den ryska generalstaben verkar ha en väldigt begränsad koll på öppna källor utanför den ryska språk- och kultursfären. Nu visade man t.ex. upp bevis i form av videon hämtade från YouTube med urklippta skärmdumpar. Samtidigt hade man troligen inte tagit sig besväret att kolla hela videon. Ett undermåligt arbete som på några timmar efter presskonferensen revs isär på Twitter.

Först visar man en bild på hur en BUKM1 transporteras i område ”kontrollerat av de ukrainska väpnade styrkorna” någonstans i östra Ukraina. Adressen, som man ”förstorat” från bilden pekar till 34 Ulitsa Dnepropetrovskaja i staden Krasnoarmijsk. ”Bogdan” lär inte bli glad över denna missvisande reklam, då hans affär i verkigheten ligger sju mil österut i miljonstaden Donetsk på 61 Ulitsa Kirova. Hade man sett på de läsliga bokstäverna i reklamen – istället för dåligt jobb med Powerpoint eller Photoshop – och haft tillgång till och kunskap om internet, så hade man kunnat gå till Bogdan-Autos hemsida för konstatera att man direkt åker fast för detta, då Bogdan inte säljer bilar i Krasnoarmijsk.

”Bevismaterialet” har i sin helhet behandlats mycket bra på denna blogg med jämförande bilder inhämtade från flera källor. I synnerhet noggrann och förstklassig är observationen av ellinjer ovanför vägarna. I Krasnoarmijsk finns inga trådbussar!

Kremlin is getting sloppy

Sedan kom dundertabben, som var helt ofattbar — generalen hävdade att MH17 skulle ha skjutits ned av ukrainskt flygvapen — med en Su-25! Efter detta refererades det till Su-25 som om det vore bekräftad sanning. Man gick vidare till att påstå att flygplanet kortvarigt, ”briefly,” kan flyga på 10 km höjd. Mycket pinsamt då tillverkaren Sukhoi anger 7 km takhöjd utan vapen eller annan yttre last. Vidare anger Sukhoi 5 km som takhöjd med maxlast.

För att förstärka sitt budskap om att MH17 måste skjutits ned av ett annat flygplan tog man fram en radarbild, på vilken det efter explosionen, likt ett smygplan, dyker upp ett extra radareko bredvid MH17, som mister höjd mycket fort. Detta radareko försvinner sedan helt efter att MH17 försvunnit, vilket man förklarar med lägsta höjd för radartäckning.

Efter flere osammanhängande påståenden laddade man ännu på med öppna frågor till Ukraina och USA, i syfte att engagera medier och skifta fokus.

Innebörden av detta är något man ska vara försiktig med att tolka, men som ett första intryck ser det ut som om den ryska generalstaben

  • har en mycket bristande uppfattning om och kunskap i informationskrigföring och strategisk kommunikation
  • dels har begränsad tillgång till, dels begränsad kunskap om digitala och sociala medier
  • har en låg nivå på samordningen mellan insatsledningsstab och informationsstab samt mellan underrättelsetjänst och informationsstab

Trollen i Kreml

Vad gäller uppgiften om takhöjden för Su-25, så avslöjades snabbt försök att med datorer vars IP-adress anger Kreml som ursprung ändra Wikipedia-sidor för Su-25 till att ange en takhöjd mellan 7-10 km. På ryska sidan finns detta ännu kvar – nej, vänta, nu ändrades det igen… Som tur har vissa medier tagit skärmdumpar. Kolla ändringen här! Wikipedia sparar ändringarna för spårbarhet, så samtliga ändringar kan ses här.
Ytterligare avslöjade Global Voices att man från ryska statliga aktörers håll under de senaste 10 åren gjort över 7000 ändringar på olika Wikipedia-sidor andgående ryska personer, institutioner och övriga aktörer.

P.S. Här stärker man budskapet med att från malpåsen skaka fram en tidigare flygvapenchef, Rysslands hjälte, armégeneral Vladimir Mikhajlov.