Pride!

Sama suomeksi täällä.

I och med den diskussion som startade på Facebook och medierna om Helsingfors Pride-paraden erinrade jag mig om några av mina tidigare inlägg om invandrare, bögar och kvinnor [1, 2, 3, 4].

Rolig bild: ÖB kliver ut ur skåpet
ÖB kommer ut ur skåpet. Bild: Zarah Jonsson/Försvarsmakten. Från Pride-festivalen 2009.

I Sverige

Försvarsmaktens (svfm) deltagande i Pride och HBTQ-verksamhet har mötts på ett ned- och ifrågasättande sätt av flera medier. I synnerhet har det varit populärt att se denna del av en verksamhetsgren (stödfunktion) som något som skulle utgöra ett nollsummespel med den operativa verksamheten. Försvarsmakten har svarat på ett mycket bra och tydligt sätt. (se även 1, 2, 3)

ÖB på Prideparaden 2013.

Meanwhile in Finland

Pride-paraderna är en manifestation av de grundlägande fri- och rättigheterna i ett demokratiskt samhälle. I de finska paraderna har man hittils inte sett säkerhetsmyndigheternas deltagande. Det vore ytterst viktigt att de myndiheterna, som redan i fredstid kan begränsa folkets fri- och rättigheter eltog i Pride-marshcerna – både som individer och samfund – i syfte att öka förtroendet för att offentlig makt nyttjas sakligt även i sådana fall där kunden tillhör en minoritet, som lättare än andra är föremål för maktmissbruk, våld och trakasseier. Lika viktigt som allt ”bögtrams” är även allt som heter ”multikulti” och ”feminism”– försvarsmakten och polisen ska aktivt delta i HBT-, invandrar-, kvinnosaksrörelsers offentliga samlingar och evenemang.

Svenska försvarsmaktens HBT-affisch. Bild: DDB och Försvarsmakten.
Svenska försvarsmaktens HBT-affisch. Bild: DDB och Försvarsmakten.

VISSA SAKER SKA MAN INTE BEHÖVA KAMOUFLERA.

Jämlikhet är en viktig ingrediens i en demokrati. I Försvarsmakten behandlar vi varandra med respekt och ser varandras olikheter som en styrka. Vi är en inkluderande organisation där alla som är med och bidrar till vår verksamhet ska känna sig välkomnade och respekterade.

Försvarsmaktens HBT-kampanj, 2015

Undfallenheten att delta har varit synnerligen tydligt hos förvaltarna av våldsmonopolet, alltså polisen on försvarsmakten. I ett fall i offentligheten har föreningen för sexuellt likaberättigande Seta r.f. uttryckt sin oro över polisens språkbruk och kommunikation i tv-serien poliserna avseende det intryck att polisen skulle behandla minoriteter olikvärdigt i sin tjänsteutövning. Polisen har däremot varit särskild oroad över rekryteringen av poliser med invandrarbakgrund, eller snarare brisen därom. Den finska försvarsmakten kommunicarar däremo öppenhet, tolerans och mångfalD – mera dock i ord än gärning. ”Arméns” utblidningskultur har inte sluppit utbildarnas ”soldatuppfostrande” språkbruk som nedsätter bögar, kvinnor och allt ”omanligt”.

I många andra västländer är stödet för demokratins institutioner och manifestationer en naturlig fortsättning på de lagstadgade uppdra en myndighet beordras — för att en myndighet ska kunna lösa sina lagstadgade uppdrag måste den uppträdaoch agera på et sätt som inte i detalj beskrivs i lag. I Finland följer myndigheten endast lagens bokstav, vilket blir problematiskt, om myndigheten önskas agera bejaka och främja grundläggande fri- och rättigheter.

Till försvarsmaktens uppgifter hör tryggande av befolkningens livsbetingelser, de grundläggande fri- och rättigheterna och statsledningens handlingsfrihet samt försvar av den lagliga samhällsordningen,

Lag om försvarsmakten 2 § 1 mom 1b pkt

Polisen ska i sin verksamhet vara saklig och opartisk samt främja likabehandling och försonlighet.

Polislag 6 § 1 mom

Ett bra startskott vore att bjuda in myndigheterna till Pride-paraden. Paraden arrangörer samarbetar trots allt tätt med polis- och räddningsmyndigheter, så det kan väl inte vara så j**la svårt att räcka över en inbjudan?! Samtidigt vore det både klokt och hövligt att bjuda in samtliga fackförbund. Därför utmanar jag nästa års Pride arrangörer att bjuda in säkerhetsmyndigheterna och deras fackförbund på Pride.

Tillbaka till Sverige

Försvarmaktens operativa verksamhet står inte i en nollsummetävlan med stödfunktioner. Förhållandet är dialektalt. Utan verksamhetsstöd som bidrar till ökad folkförankring, intresse, acceptans, förtroende och rekrytering, så finns det på sikt ingen operativ verksamhet, eller endast en snedvriden sådan. Det viktigaste stödet ligger i förtroendet som verksamheten skapar. Deltagandet i Pride går till kärnan i detta avseendet — en försvarsmakt av folket, genom folket och för folket. Hela folket. Därför ska man inte behöva kamouflera vissa saker.

//James


Här lite musik till inlägget.

Pride!

Samma på svenska här.

Facebookissa ja mediassa Priden-kulkueesta virinneen keskustelun myötä palautin mieleeni pari aiempaa blogimerkintääni maahanmuuttajista, homoista ja naisista [1&2, 3, 4].

Rolig bild: ÖB kliver ut ur skåpet
ÖB tulee ulos kaapista. Kuva: Zarah Jonsson/Försvarsmakten (Ruotsi). Kuvattu Pride-festivaalissa 2009.

Pride-paraatit ovat demokraattisen yhteiskunnan vapauksien ja (perus)oikeuksien manifestaatio [1, 2]. Kuitenkaan Suomen paraateissa ei muiden maiden tavoin nähdä viranomaisten edustajia. Niiden turvallisuusviranomaisten, jotka jo normaalioloissa voivat rajoittaa väestön vapauksia ja perusoikeuksia, olisi erittäin tärkeää osallistua Pride-tapahtumaan sekä yksilöinä että yhteisöinä, tarkoituksenaan edistää seksuaalivähemmistöjen luottamusta hallintovallan asianmukaiseen käyttöön myös niissä tapauksissa, joissa kohteena on vähemmistöväestönosa, joka muita herkemmin on syrjinnän ja väheksynnän kohde. Yhtä tärkeää kuin ”homostelu” on myös kaikenlainen ”mamutus”, ”mokutus” ja ”feminismi” — puolustusvoimien ja poliisin tulee osallistua myös yksilöinä ja yhteisöinä maahanmuuttajataustaisten, naisasiaa ajavien ja muiden yleisiin kokouksiin ja tapahtumiin.

Erityisen näkyvä tämä osallistumisen välttäminen on nimen omaan väkivaltamonopolin haltijoilla, eli poliisilla ja puolustusvoimilla. Julkisuuteen onkin noussut tapaus, jossa Seta on ilmaissut huolensa poliisien kielenkäytöstä, viestinnästä ja näiden antamasta vaikutelmasta, että seksuaalivähemistöjen edustajia kohdeltaisiin eriarvoisesti. Poliisi on viime aikoina ollut erityisen huolissaan maahanmuuttaajataustaisten poliisien rekrytoinnista, tai oikeammin sen puutteesta. Puolustusvoimat puolestaan viestii strategisesti tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta, mutta enemmän sanoin kuin teoin. ”Armeijan” koulutuskulttuuri ei ole päässyt eroon homoja, naisia ja kaikkea ”epämiehistä” parjaavasta kouluttajien ”kasvatuksellisesta” kielenkäytöstä.

Monissa muissa länsimaissa demokratian instituutioiden ja manifestaatioiden tukeminen on viranomaisille laissa säädettyjen tehtävien jatketta — jotta viranomainen voi toteuttaa laissa säädetyt tehtävät, on sen siis esiinnyttävä ja toimittava tietyllä tavalla, jota ei laissa yksityiskohtaisesti kuvailla. Suomessa viranomainen nojaa pelkästään lain kirjaimeen, jättäen sen hengen elämään itsekseen, mikä on erityisen pulmallista, jos viranomaiselta toivottaisiin perusoikeusmyönteistä ja perusoikeuksia edistävää toimintaa.

Puolustusvoimien tehtävänä on kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen

Laki puolustusvoimista 2 § 1 mom 1b kohta

Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.

Poliisilaki 6 § 1 mom

Hyvä paikka aloittaa olisi viranomaisten kutsuminen Pride-paraatiin. Paraatin järjestäjät tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä poliisin ja pelastustoimen kanssa, joten näiden organisaatioiden ja työntekijöiden kutsuminen paraatiin ei voi olla kovin vaikeaa? Lisäksi kutsun välittäminen näiden tahojen ammattijärjestöille olisi kohteliasta. Tämän takia haastan ensi vuoden Priden järjestäjät kutsumaan turvallisuusviranomaiset ja heidän ammattijärjestönsä mukaan paraatiin.

//James


Tässä tähänkin blogimerkintään sopivaa musiikkia:

Ilmavoimat – Merivoimat 1–0 [Suomen puolustuskyky, osa 3]

Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.
Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti hallitusohjelmassaan, että puolustusvoimien rahoitus turvataan tasokorotuksella. Lisäksi hallitus teki periaatepäätöksen 10 miljardin investoinneista ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaan vuoteen 2025 mennessä ja merivoimien taistelualusten seuraajiin.

Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta

Tällä viikolla puolustusministeriö julkaisi esiselvityksen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Selvitysryhmää veti entinen ilmavoimien komentaja (2012–2014) kenraalimajuri Lauri Puranen, joka myös esiintyi raportin julkistamisen jälkeen televisiossa edukseen.

Tämä koko paketti maksaa jopa 10 miljardia euroa. […] Minkä takia meidän kannattaisi laittaa 10 miljardia euroa verorahoja uusiin hävittäjiin?

Toimittaja Antti Koistisen kysymys kenraalimajuri Lauri Puraselle Yle Areena – Päivän kasvo -ohjelmassa 11.6.2015.

Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.
Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.

Ilmavoimien selvitys osoittaa, että Hornet-hanke on hyvin valmisteltu ja etenee hyvin. Tennistermein oltaisiin ensimmäisessä ottelupallossa. Merenkävijäin kielellä Hornet-hanke selvässä johtoasemassa ja myötätuulessa regatan viimeisellä legillä.

Hallituksen sitoutuminen 10 miljardin budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen, samalla kun itse budjetille tehdään viiden vuoden aikana maltillinen vuosittainen tasokorotus ensi vuoden 50 miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuonna 2020, on merkittävä. Päätöksen merkittävyyttä korostavat myös nihkeästi kasvava Suomen talous ja globaalin talouden heikot kasvunäkymät keskipitkällä aikavälillä.

Puolustusmateriaali kallistuu muuta hintakehitystä nopeammin. Materiaalityypistä riippuen voidaan normaalin indeksin päälle laskea kahdesta viiteen prosenttia vuosittaisita kallistumista. Siksi päätöksenteko ja ostaminen ajoissa on tärkeää. Nyt tuotantokäytössä oleva vaatimukset täyttävä hävittäjä on viidenneksen halvempi kuin vuonna 2020 tuotantokäyttöön tuleva hävittäjä. Viiden vuoden aikana teknologia tietysti kehittyy, mutta päätösten ja hankintavalmiuden lykkääminen merkitsee käytännössä aina lukumäärästä tinkimistä.

Tällaista hintakehitystä varten voitaisiin turvautua asettamalla puolustusmateriaalihankintoihin tarkastusmekanismi, niin sanottu hintakerroin, jollaista muun muassa Ruotsissa on käytetty. Nykytilanne on kuitenkin se, että puolustusvoimat teki onnistuneen uudistuksen, sai tasonkorotuksen ja vielä periaatepäätöksen erillisrahoitettavista hankinnoista. Enempää on turha pyytää. Hallitus kuunteli asiantuntijoitaan, eli puolustuksen pitkän aikavälin haasteita kartoittanutta kansanedustaja Ilkka Kavervan johtamaa työryhmää ja noudatti lähes kaikkia sen suosituksia.

Ilmavoimien Hornet-hanke on ilmassa, merivoimien taistelualushanke oli kertaalleen purjehtimassa, palasi satamaan ja on vasta nyt lähdössä vesille. Tärkeintä vallitsevassa tilanteessa on se, että hankkeiden välille ei muodostu kilpailua. Molemmat hankittavat järjestelmät toteuttavat muuun muassa vaikuttamisen, tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen yhteisiä operativiisia suorituskykyvaatimuksia. HX-järjestelmällä on esimerkiksi rajoitettu kyky pitkäkestoisiin operaaatioihin, jota puolestaan on merivoimilla. Pintatorjuntakyky HX-järjestelmällä jäisi torsoksi vaikka koneisiin ostettaisiin pintatorjuntaohjukset, koska 40 koneella (?) eri tehtävien – ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, ilmasta-pintaan – suorittaminen on aina nollasummapelia, joka lähtökohtaisesti on pakkasella.

Merivoimien taistelualushankkeen nykytilalle on monta erittäin hyvää selitystä. Niistä viis — merivoimien on syytä saada Laivue 2020-hanke vesille ja oikealle kurssille hyvin nopeasti. Muutoin ilmavoimat korjaa potin, jos tilanne menee puolustushaarojen väliseksi köydenvedoksi.

//James

#kultaranta 100

President Niinistö öppnar Gullranda diskussionerna.
Presidentti Niinistö avaa vuoden 2014 Kultaranta-keskustelut. Kuva: Presidentin kanslia

Tänä vuonna Kultaranta-keskusteluihin osallistuu 102 turvallisuuden asiantuntijaa, tutkijaa, vaikuttajaa ja päättäjää Suomesta ja ulkomailta. Olen listannut osallistujat alle ja lisännyt Twitter-tilin linkin niille joilta sellainen löytyy. Lisäksi olen koonnut Twitter-listan Twitter – @jamesmashiri – Listat – kultaranta viime vuoden ja tämän vuoden Kultaranta-keskustelujen osallistujista, jota seuraamalla voi pitää sormen keskustelujen pulssilla.

Päivitetty: 14. kesäkuuta, 2015 klo 21.30. Laskenta: 73/102 @twitterissä!

  1. Ischinger Wolfgang, Chairman, Munich Security Conference Foundation, Saksa @ischinger
  2. Kudrin Aleksei, entinen valtiovarainministeri, Venäjä @Aleksei_Kudrin
  3. Tallbott Strobe, President, Brookings Institution, Yhdysvallat @strobetalbott
  4. Aho Esko, hallituksen puheenjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy
  5. Alahuhta Matti, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto @Elinkeinoelama
  6. Andersson Li, kansanedustaja @liandersson
  7. Appelsin Ulla, päätoimittaja, Ilta-Sanomat @AppelsinUlla
  8. Apunen Matti, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskunta
  9. Bahovski Erkki, päätoimittaja, Diplomaatia-lehti @ErkkiB @diplomaatia
  10. Brunila Anne, professori, Svenska Handelshögskolan @AnneBrunila
  11. Tiina Elovaara, kansanedustaja @TiinaElovaara
  12. Ervasti Pekka, erikoistoimittaja, YLE @ErvastiPekka
  13. Ginman Susanna, pääkirjoitustoimittaja, Hufvudstadsbladet @ginmansu
  14. Haapala Timo, politiikan ja taloustoimituksen päällikkö, MTV Uutiset @TimoHaapala
  15. Haglund Carl, puheenjohtaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue @Calle_Haglund
  16. Hakala Terhi, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  17. Halkilahti Mikko, puheenjohtaja, Suomen Reserviupseeriliitto @halkilahti
  18. Haukkala Hiski, erikoistutkija, ulkoasiainministeriö @HiskiHaukkala
  19. Heikkilä Marianne, toiminnanjohtaja, Marttaliitto ry @MarttaManna
  20. Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja, Kone Oyj
  21. Himanen Hannu, suurlähettiläs, Suomen Moskovan suurlähetystö @HannuHimanen
  22. Holopainen Minna, uutispäätoimittaja, STT @HolopainenMinna
  23. Iloniemi Jaakko, ministeri @JaakkoIloniemi
  24. Jantunen Saara, tutkija, Puolustusvoimien tutkimuslaitos @saara_ilo
  25. Twitter – @Doktriiniosasto

  26. Jokisipilä Markku, johtaja, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto
  27. Jordan Kari, vuorineuvos, pääjohtaja, Metsä Group; toimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta
  28. Juntunen Tapio, tutkija, Tampereen yliopisto @tapiojuntunen
  29. Kaarkoski Tuomas, päätoimittaja, Reserviläinen @TKaarkoski
  30. Kaikkonen Antti, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja @anttikaikkonen
  31. Kalkku Elina, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  32. Kanerva Ilkka, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
  33. Kari Mika, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja @Mika_Kari
  34. Karvala Kreeta, pääkirjoitustoimittaja, Iltalehti @KarvalaKreeta
  35. Kaskinen Tuuli, toiminnanjohtaja, Demos Helsinki @Tuulikas
  36. Kauppi Kirsti, osastopäällikkö, ulkoasiainministeriö
  37. Kivinen Markku, professori, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto @KivinenMarkku
  38. Korhonen Iikka, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki @IikkaKorhonen
  39. Korhonen Pertti, toimitusjohtaja, Outotec Oyj @perttikorhonen
  40. Koroma Johannes, kolumnisti
  41. Koski Susanna, kansanedustaja @susannakoski
  42. Kulmuni Katri, kansanedustaja @KatriKulmuni
  43. Kääriäinen Seppo, kansanedustaja @seppokaariainen
  44. Laajava Jaakko, alivaltiosihteeri, ulkoasiainministeriö
  45. Laidre Margus, suurlähettiläs, Viron suurlähetystö
  46. Laitinen Ilkka, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri
  47. Lehto-Komulainen Katja, kansainvälisten asioiden päällikkö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö @LehtoKatja
  48. Lindberg Jarmo, Puolustusvoimain komentaja, kenraali @CharlesLindberg @Finnchod
  49. Lohela Maria, eduskunnan puhemies @MariaLohela
  50. Manninen Sami, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö
  51. Mäkelä Jarmo, toimittaja
  52. Mölsä Jouni, viestintäjohtaja, ulkoasiainministeriö @jmolsa @Ulkoministerio
  53. Mykkänen Kai, kansanedustaja @KaiMykkanen
  54. Nerg Päivi, kansliapäällikkö, sisäasiainministeriö @PaiviNerg
  55. Niemi Mari K., tutkija, University of Strathclyde @MariKNiemi
  56. Niinistö Jussi, puolustusministeri @jniinisto @DefenceFinland
  57. Niinistö Ville, puheenjohtaja, Vihreä liitto @VilleNiinisto @vihreat
  58. Nyberg René – omat sivut, suurlähettiläs @nyberg_ren
  59. Ohra-aho Harri, tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali, Pääesikunta @Ohra_aho
  60. Ojanen Hanna, Jean Monnet-professori, Tampereen yliopisto @HannaOjanen
  61. Ollila Jorma, hallituksen puheenjohtaja, Outokumpu
  62. Orpo Petteri, sisäministeri @p_orpo
  63. Pelttari Antti, Suojelupoliisin päällikkö
  64. Pernaa Ville, päätoimittaja, Suomen Kuvalehti @VillePernaa @SuomenKuvalehti
  65. Posio Matti, päätoimittaja, Lännen Media @mattiposio
  66. Raitasalo Jyri, everstiluutnantti, Panssariprikaati
  67. Ravantti Elina, ulkomaantoimituksen päällikkö, YLE @ElinaRavantti
  68. Remes Seppo, hallituksen puheenjohtaja, EOS Russia
  69. Riiheläinen Janne, Helsingin Sanomat – Janne Riiheläinen – Turpo-korkkari @veitera
  70. Rinne Antti, puheenjohtaja, Suomen Sosialidemokraattinen puolue @AnttiRinnepj @Demarit
  71. Räsänen Joona, kansanedustaja @JoonaRasanen @Demarinuoret
  72. Räsänen Päivi, puheenjohtaja, Kristillisdemokraatit @PaiviRasanen @KDpuolue
  73. Räty Arto, kansliapäällikkö, puolustusministeriö
  74. Saari Sinikukka, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti @sinikukka
  75. Salmi Ilkka, EU-siviilitiedustelun päällikkö, EU INTCEN @EUINTCEN
  76. Salolainen Pertti, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja @Psalolainen
  77. Savola Mikko, kansanedustaja, puheenjohtaja, Reserviläisliitto – Reservin aliupseerien liitto ry @MikkoTSavola
  78. Sipilä Juha, pääministeri @juhasipila
  79. Sohlström Hans, toimitusjohtaja, Rettig Group Oy Ab @HansSohlstrom
  80. Soini Timo, ulkoasiainministeri @persut
  81. Soininvaara Osmo, valtiotieteen lisensiaatti @OsmoSoininvaara
  82. Stenlund Peter, valtiosihteeri, ulkoasiainministeriö
  83. Stubb Alexander, valtiovarainministeri @alexstubb
  84. Sundbäck Veli, suurlähettiläs
  85. Säkkinen Teppo – Blogi, puheenjohtaja, Keskustanuoret @tepposakkinen
  86. Takala Satu, päätoimittaja, Ilkka
  87. Talvitie Heikki, suurlähettiläs
  88. Tarkka Jukka, kolumnisti
  89. Tiilikainen Teija, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti @FIIA_fi
  90. Tiitinen Seppo, eduskunnan pääsihteeri
  91. Toivakka Lenita, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri @toivakka
  92. Torstila Pertti, suurlähettiläs
  93. Tourunen Jari, päätoimittaja, Savon Sanomat @JariTourunen
  94. Tuomioja Erkki, kansanedustaja
  95. Vainio Kari, päätoimittaja, Turun Sanomat
  96. Valo Raimo, toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy @rava01
  97. Valtasaari Jukka, suurlähettiläs
  98. Vanhanen Matti, kansanedustaja @VanhanenMatti
  99. Vartiainen Juhana, kansanedustaja @filsdeproust
  100. Viirret Raimo, pääkirjoitustoimittaja, Kainuun Sanomat @Viiraimo
  101. Visuri Pekka, dosentti
  102. Volanen Risto, yhteiskuntatieteiden tohtori @ristoerkkijuhan
  103. Ylä-Anttila Merja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset @merjaya

//James