Ylipäällikön päiväkäsky | Överbefälhavarens dagorder

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö antoi eilen veteraanipäivänä päiväkäskyn ylipäällikkönä. Jaan sivuillani päiväkäskyn molemmilla kielillä. Alkuperäisenä nettijulkaisun ja tulostuskelpoisena pdf-version löydät Tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilta.
Med anledning av veterandagen igår gav Republikens President Sauli Niinistö en dagorder i egenskap av överbefälhavare. Jag finner det lämpligt att återge den på bloggen i båda språken. Den ursprungliga dagordern och utsktriftsduglig pdf-version hittar Du på Republikens Presidents kanslis webbplats.

Helsingissä 27. päivänä huhtikuuta 2015

YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 1

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit ja Lotat

Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta viime sotiemme päättymisestä. Raskaat sotavuodet vaativat mittavia uhrauksia. Kaikkein tärkein – maamme itsenäisyys ja kansamme vapaus – onnistuttiin turvaamaan jälkipolville.

Veteraanisukupolvemme uhraukset ja koettelemukset olivat ankarat niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. Monet antoivat sodassa isänmaan puolesta nuoruutensa, terveytensä ja henkensä. Sodassa, jossa Suomi taisteli kansalaisten elinmahdollisuuksien, itsemääräämisoikeuden, vapauden sekä kodin puolesta.

Sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä korostuivat veteraanisukupolvelle ominaiset arvot: vastuullisuus, velvollisuudentunto, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen. Tätä esimerkkiä ja henkeä tarvitsemme myös tänään.

Sotiemme veteraanit ja lotat, kansakuntamme puolustajat ja jälleenrakentajat. Tunnemme suurta kiitollisuutta Teitä ja Teidän tekojanne kohtaan. Suomalaisten miesten ja naisten ansiosta voimme olla ylpeitä historiastamme ja yhteiskunnasta, jossa saamme tänä päivänä elää. Lähes 100-vuotinen itsenäisyytemme on kestänyt ja kantanut läpi vaikeidenkin aikojen. Itsenäisyytemme turvaaminen ja veteraanisukupolven arvokkaan perinnön vaaliminen on meidän nuorempien sukupolvien kunniatehtävä nyt ja tulevaisuudessa.

Puolustusvoimien ylipäällikkö
Tasavallan Presidentti
Sauli Niinistö


Helsingfors den 27 april 2015

ÖVERBEFÄLHAVARENS DAGORDER

Nr 1

Ärade veteraner och lottor

I dag har det förflutit 70 år sedan krigets slut.  De tunga krigsåren krävde stora uppoffringar. Vi lyckades säkerställa det allra viktigaste för kommande generationer – vårt lands självständighet och folkets frihet.

Veterangenerationens uppoffringar och prövningar var hårda såväl på fronten som på hemmafronten. Många offrade ungdom, hälsa och liv för fosterlandet i ett krig där Finland kämpade för medborgarnas livsbetingelser, självbestämmanderätt, frihet och hem.

I återuppbyggnadsarbetet efter kriget framhävdes de värderingar som kännetecknar veterangenerationen: ansvarsfullhet, pliktkänsla, omsorg om de närmaste och en starkt och orubblig tro på framtiden. Detta föredöme och denna anda behövs också i dag.

Veteraner och lottor, vår nations försvarare och återuppbyggare. Vi känner stor tacksamhet gentemot Er och Era handlingar. Tack vare finländska män och kvinnor kan vi vara stolta över vår historia och det samhälle, som vi i dag får leva i. Vår nästan 100 år långa självständighet har burit och hållit också genom svåra tider. Att säkerställa landets självständighet och värna om veterangenerationens värdefulla arv är en hedersuppgift för den yngre generationen nu och i framtiden.

Försvarsmaktens överbefälhavare
Republikens President
Sauli Niinistö

Försvarsskräll? [Finlands försvarsförmåga, del 2]

Valresultatet

I ekot av sannfinländarnas nya skräll (fin. jytky ®) är det på sin plats att granska hur det finska riksdagsvalresultatet kan komma att påverka försvarets finansiering. Helsingin sanomat gjorde en bra artikel om ärendet med rubriken ”Huvuddelen av de invalda: Nato-ansökan på hyllan – mera pengar till det egna försvaret” (övers. min egen).

Stödet för partierna. Hela landet. Bild: YLE. Källa: YLE
Stödet för partierna. Hela landet. Bild: YLE. Källa: YLE

Bland de tre största partiernas invalda riksdagsledamöter råder en konsensus om att försvarets anslag ska höjas; av centerns och sannfinländarnas ledamöter är alla bakom en höjning och av samlingspartiets ledamöter. Längre ner på resultatlistan delas åsikterna. Av socialdemokraternas invalda står endast 66 procent bakom en höjning av försvarsanslagen och av de grönas och vänsterns invalda två tredjedelar emot en höjning.

De tre största partiernas ledamöters enhällighet om behovet att höja anslagen reflekterar folkets åsikt. I den gallup som Helsingin sanomat lät TNS Gallup göra var 59 procent av svaranden helt eller delvis av samma åsikt med påståendet ”Försvarsanslagen ska höjas märkbart under nästa valperiod”.

Konsten att tala förbi

En risk återstår, nämligen den att iordningsställandet av det egna försvaret maskeras i en snabbt gjord ”försvarsöverenskommelse” om nivåhöjningen av försvarsanslagen. Nivåhöjningen, som är planerad att börja med 50 miljoner nästa år och gradvis öka 150 miljoner euro till och med 2020, utgör endast en redan deflaterad miniminivå. En nivå, som för tre år sedan (2012) bedömdes vara tillräcklig för att möjliggöra upprätthållandet av den strukturella balans som nu nåtts i och med försvarsmaktsreformen. I Sverige har vi fått ett mycket bra varnande avskräckande exempel om en sådan falsk ökning.

Utmaningarna

Den höjning som skrivits i Finlands ”försvarsbeslut” (SRR 6/2012 rd, senare SRR12) är inte en märkbar höjning, utan endast ett ytterst marginellt och otillräckligt tillskott, som nätt och jämnt kan möjliggöra upprätthållandet av den balans som reformen skapat. De verkliga besluten om försvarsanslagen – och således också försvarets utmaningar – ligger annorstädes. Slutrapporten ”Försvarets utmaningar på sikt” (övers. min egen), som den av försvarsministern tillsatta parlamentariska utredningsgruppen gjorde,  har producerat underlaget för beslutfattarna. De verkliga utmaningarna är:

  1. Riksdagens principbeslut om anskaffning av efterträdare till flygvapnets Hornet-jaktplan.
    • Flygvapnets relativa kapacitet kommer att sjunka snabbt med början år 2025. Hornetplanen
      måste utrangeras som planerat i slutet av 2020-talet. Luftförsvarets robotförråd föråldras och
      projektilluftvärnet utgår likaså i slutet av 2020-talet
  2. Riksdagens principbeslut om anskaffning av efterträdare till marinens ytstridsfartyg.
    • Antalet stridsfartyg kommer att minska drastiskt från och med 2025; ett nytt stridsfartyg kan inte ersätta bortfallet av sju gamla fartyg. Alla funktioner som försvinner kan inte heller skötas från fastlandet. Utan tilläggsfinansiering för fler stridsfartyg och ytavvärjningsenheter äventyras sjöförsvarets stridsuthållighet och slagkraft.
  3. Riksdagens finansieringsbeslut (budget) om ersättande av utgående materiel och förmågor.
    • Armén – En hel del materiel kommer att utrangeras. I synnerhet lednings- och signalutrustningen, luftvärnssystemen, pansarvärnsvapnen och den tunga ammunitionen är eller håller på att bli föråldrad.
    • Marinen – Kustförbandens materiella slagkraft utvecklas under 2010–2016 men kapaciteten motsvarar ändå inte förbandens uppgifter. I och med att det fasta kustartilleriet når slutet av sin livscykel
      minskar kustförsvaret eldkraft märkbart.
    • Flygvapnet – Behov att utrusta baserna med specialmateriel, ersätta de enheter inom projektilluftvärnet och objektsluftvärnet som försvinner samt att hålla förråden av ammunition och robotar på en tillräcklig nivå.

Hybridmodell Sverige/Cajander

I den modell av anslagshöjningar som de tre största partierna har bundit sig till, dvs. den nivåhöjning som är inskriven i SRR12 (50 milj. eur år 2016 stegvis ökande till 150 milj eur år 2020) blir investeringen ”otillräcklig för att bevara och utveckla förmågorna”. Utredningsgruppen konstaterade: ”Inget av dessa scenarier svarar mot det stora behov av investeringar i olika förmågor som vi kommer stå inför på 2020-talet.” Den föreslagna tilläggsfinansieringen för 2020 är mindre än hälften av den nedskärning av som gjordes 2012. Avseende retoriken kan denna lösningsmodell kallas Den Svenska Modellen; medan politerna försäkrar ”vi stärker försvaret” avskalas så småningom en verklighetsbild där ”merparten av förbanden kan få utrustning och utbildning som på sin höjd håller en nöjaktig nivå i förhållande till förbandens uppdrag.”

Modell Cajander är också ett bra namn. Denna lösningsmodell bygger medvetet en försvarsmakt med tilltagande förmågebrister, som över huvudtaget inte motsvarar den förändrade omvärldsbilden. Gripbarheten, beredskapen och förmågan till snabba insatser hos våra förband blir liggande på den nuvarande nivån. Förmågan att hävda territoriell integritet och avvisa kränkningar kan inte heller höjas utan uppoffringar; emedan flygvapnet i fjol höjde sin incidentberedskap, så skedde detta med att ”ersätta” utbildning med incidentstarter. Dels hävdade man att man endast bytte ut en slags flygtimme mot en annan och att detta mestadels skedde inom existerande ram. Utbildning kan inte helt sonika ersättas med incidentberedskap. Ett nollsummespel som börjar med minus fungerar inte.

Konsten att utreda

Den viktigaste utredningen — om ytterligare en utredning istället för beslut måste göras — handlar inte om Nato-medlemskap, utan en omvärdering av de grundläggande försvarslösningarna. Ifall grundvalet militär alliansfrihet är låst, så återstår allmän värnplikt och försvar av hela landet. Vill man inte tumma på dessa, så ska försvarsmaktens finansiering på sikt granskas här och nu. Att skuffa beslut till nästa regering eller längre in i framtiden är ansvarslöst, i synnerhet då man talar om materielanskaffningar, där styckpriserna årligen ökar med 4 % i snitt utöver den normala inflationen. Alla beslut som senarelägger materielanskaffningar höjer priset, vilket i praktikten översätts till mindre antal och således ett större förmågeglapp.

Konsten att underkänna sin egen försvarslösning är den största och svåraste krigskonsten.

Upprätthållandet och byggandet av försvarsförmågan håller på att spiralera i en kortsiktig, trendföljande mekanism vars längd är ungefär en regeringsperiod. Detta utgör ett allvarligt hot för upprätthållandet av försvarsförmågan på ett planenligt och kostnadseffektivt sätt.

Den parlamentariska utredningsgruppen tillsattes med det specifika uppdraget att behandla försvarets utmaningar på lång sikt. En omfattande och gedigen rapport har levererats och emottagits med glädje och lovord av de flesta partierna. Den blivande regeringen skulle göra bra i att visa förtroende för sina experter, dvs. utredningsgruppen, försvarsministeriet och försvarsmakten och i sin tur omgående fullfölja sitt uppdrag, dvs. producera samtliga proposiotioner till riksdagen för beslut. Ett litet ”Nato-lås” i regeringsprogrammet klarar vi bra av, bara våra förvaltare städse minns var nyckeln ligger gömd.

//James


Åsikterna jag här uttryckt är mina egna. De reflekterar inte nödvändigtvis försvarsmaktens eller någon annan myndighets officiella linje.

Puolustusjytky [Suomen puolustuskyky, osa 2]

Vaalitulos

Jatkojytkyn® jälkihumussa on syytä tarkastella, miten vaalitulos voisi heijastua puolustusvoimien rahoitukseen. Ansiokkaan selvityksen asiasta teki Helsingin sanomat otsikolla ”Valtaosa valituista: Nato-hakemus hyllylle – omaan puolustukseen lisää rahaa”.

Vaalitulos 2015. Kuva: MTV. Lähde MTV.
Vaalitulos 2015. Kuva: MTV. Lähde MTV.

Kolmen suurimman puolueen ja heidän vastavalittujen kansanedustajien välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että puolustuksen määrärahoja on korotettava. Samaa mieltä on myös suuri osa kansasta.

Alaspäin mentäessä yksimielisyys katoaa. Valituista demareista vain 66 prosenttia kannattaa määrärahojen nostoa ja vihreistä ja vasemmistosta kaksi kolmasosaa vastustaa määrärahojen lisäystä [edit: korjattu 21.4.2015].

Kolmen suurimman puolueen kansanedustajien yksimielisyys puolustuksen määrärahojen korotustarpeesta heijastelee myös kansan mielipidettä. Helsingin sanomien TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia vastaajista oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että ”Suomen puolustusmäärärahoja tulee nostaa selvästi seuraavalla vaalikaudella”.

Ohipuhumista

Riskinä on vieläkin se, että oman puolustuksen kuntoon saattaminen naamioidaan nopeasti aikaan saatuun sopuun puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta. Vuonna 2016 alkavaksi suunniteltu 50 miljoonan euron, asteittain 150 miljoonaan euroon nouseva korotus on lähes tyhjiöksi pumpattu minimitaso, jonka on vuonna 2012 arvioitu mahdollistavan puolustusvoimauudistuksella saavutetun kulurakenteen tasapainon ylläpitäminen. Ruotsissa tällaisesta pseudokorotuksesta saatiin jo varoittava esimerkki.

Haasteet

Suomen selontekoon kirjattu korotus ei ole selvä nosto, vaan todellakin vain erittäin marginaalinen lisärahoitus, joka mahdollistaa puolustusvoimauudistuksella aikaansaadun kiikun kaakun tasapainon jatkumisen vuoteen 2020 asti. Todelliset päätökset puolustusmäärärahoista ja siten myös puolustuksen haasteet ovat toisaalla. Puolustusministerin asettama parlamentaarisen selvitysryhmän raportti on jo tuottanut tarvittavan tiedon päätöksentekijöille. Todelliset haasteet ovat:

  1. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat periaatepäätökset ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien hankkimisesta.
    • ilmavoimien suhteellinen suorituskyky alkaa laskea nopeasti vuoden 2025 jälkeen. Hornet-kalusto on poistettava käytöstä suunnitellusti 2020-luvun lopussa. Samanaikaisesti ilmapuolustuksen ohjusvaranto vanhenee ja ammusilmatorjuntaa poistuu käytöstä 2020-luvun lopulla.
  2. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat periaatepäätökset merivoimien taistelualusten seuraajien hankkimisesta.
    • taistelualuskaluston määrä laskee vanhenemisen takia merkittävästi 2025 alkaen; yhdellä uudella taistelualuksella ei korvata seitsemän taistelualuksen poistumisen aiheuttavaa suorituskykyvajetta eikä poistuvia toimintoja voida hoitaa mantereelta käsin. Ilman lisärahoitusta meripuolustuksen taistelunkestävyys ja toimintakyky vaarantuvat jäljelle jäävän taistelualuskaluston ja pintatorjuntayksiköiden lukumäärän jäädessä liian pieneksi
  3. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat rahoituspäätökset (budjetit) puolustusvoimien vanhenevan materiaalin korvaamisesta.
    • maavoimat – materiaalia poistuu käytöstä merkittävästi. Erityisesti johtamis- ja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa.
    • merivoimat – rannikkojoukkojen materiaalista suorituskykyä kehitetään vuosina 2010–2016, mutta sen vaikuttavuus jää tehtäviin nähden rajalliseksi. Kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän rannikkopuolustuksen tulivoima heikkenee merkittävästi.
    • ilmavoimat – tukikohtien varustaminen tarvittavalla erikoiskalustolla, poistuvan ammusilmatorjunnan ja kohdeilmatorjunnan yksiköiden korvaaminen sekä ampumatarvikkeiden ja ohjusvarannon määrän ylläpitäminen riittävällä tasolla

Hybridimalli Ruotsi/Cajander

Siinä määrärahan noston mallissa, johon kolme suurinta puoluetta ovat sitoutuneet, eli selontekoon (VNS12) kirjatun lisärahoituksen mukaisessa ratkaisussa (50 milj. eur alk. vuonna 2016, nousten 150 milj. euroon vuonna 2020) investoinnin määrä jää siis riittämättömäksi. Työryhmän sanoin ”Mikään edellä tarkastelluista rahoitusratkaisuista ei vastaa 2020-luvulla edessä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rahoitustarpeisiin.” Lisärahoituksen lopputaso (150 milj. eur) on vain puolet vuonna 2012 tehdyistä leikkauksista. Tämä ratkaisu voidaan retoriikan osalta nimetä Ruotsin malliksi. Poliitikkojen vakuuttaessa ”uskottavan puolustukseen turvaamista” näyttäytyy todellisuutena se, että pääosa joukoista kyetään varustamaan ja kouluttamaan korkeintaan tyydyttävälle tasolle tehtäviinsä nähden. Malli Cajander on myös osuva nimi. Tämä ratkaisumalli rakentaa suorituskyvyltään puutteellisia puolustusvoimia 2020-luvulle eikä lainkaan vastaa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Joukkojemme valmius jää nykytasolle, eli kykyä nopeasti vastata uhkiin ei annettavalla rahoituksella saada rakennettua. Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen nykytasoa on myös vaikea nostaa. Viime vuonna ilmavoimat nosti tasoa ja korvasi päivystyslennoilla koulutusta, jolloin voitiin sanoa, että määrä ei merkittävästi lisääntynyt, vaan lentotunnin laji vaihtui. Koulutusta ei voi kuitenkaan loputtomiin korvata operatiivisilla nousuilla. Miinuksella alkava nollasummapeli ei toimi.

Selvitä…

Tärkein ensi hallituskaudella tehtävä selvitys olisi Nato-selvityksen sijaan puolustuksen perusvalintojen uudelleenarviointi. Mikäli sotilaallinen liittoutumattomuus on kahden suurimman puolueen sanoin lukittu, jäljelle jäävät enää yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Mikäli näitä ei haluta tai voida muuttaa on puolustusvoimien rahoituksen riittävyys otettava tarkasteluun tässä ja nyt. Päätöksen lykkääminen seuraavalle hallitukselle tai pidemmälle 2020-luvulle on edesvastuutonta, etenkin kun kyse on materiaalihankinnoista, joissa keskimääräinen yksikköhinnan vuotuinen nousu on keskimäärin 4 % inflaatiokorjauksen lisäksi. Kaikki materiaalihankintoja lykkäävät päätökset lisäävät siis väistämättä vajetta (korottavat hintaa).

Puolustuskyvyn ylläpitämisen ja rakentamisen ohjauksessa ollaan valitettavasti luisumassa lyhytjänteiseen, vajaan hallituskauden mittaiseen, trendivetoiseen mekanismiin, mikä vaarantaa puolustuskyvyn suunnitelmallisen ja kustannustehokkaan ylläpidon.

Parlamentaarinen työryhmä asetettiin ja se on tehnyt asiasta kattavan selvityksen, johon kaikki suuret puolueet ovat yhtyneet ja jota lähes kaikki ovat kehuneet maasta taivaaseen. Tulevan hallituksen olisi nyt korkea aika uskoa asiantuntijoitaan, eli selvitysryhmää, puolustusministeriötä ja puolustusvoimia ja tuottaa tarvittavat esitykset eduskunnalle päätettäviksi. Nato-lukolla voidaan elää, kunhan joku muistaa mihin piilotti avaimen.

//James


Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Runosmäki – pyyhe kehään

Me ei haluta tollaisia neekereitä ja mulatteja ja somppuja tänne … ei mitään asiaa Runosmäkeen … me hoidetaan ne itse pois.

Parafraseeraus vaalipaneelia häiriköineen henkilön lausumista,
16.4.2015 illalla Turun Runosmäessä.

Uhka

En tuntenut oloani turvattomaksi. Arvioin uhkan ja pelasin mielessäni muutamia skenaarioita, joita voisi eteen tulla. Valmistauduin kohtaamaan häiriköt, joita oli yhteensä tusinan verran, ja omalla toiminnallani tarvittaessa ennalta ehkäisemään fyysiset hyökkäykset. Näin toimii sotilas.

Häiriköinnin substanssi oli lyhyesti referoituna seuraava:

  • media ei kerro USAn pahuudesta
  • Venäjä ei ole ongelma, vaan USA ja Nato ovat pahoja
  • Suomi sallii Naton hyökkäykset Venäjälle oman alueensa kautta
  • Runosmäestä on viety pankkiautomaatit ja vanhuksilla on vaikeaa
  • Runosmäestä ei haluta Varissuon ja Lausteen tapaista lähiötä
  • rötösherrat eivät ymmärrä tavallista kansalaista
  • Ukrainasta ja Venäjän toimista on turha puhua kun Suomessa on syrjäytymistä ja muita ongelmia

Yhteenvetona voin todeta että aiheiden kirjo oli laaja. Kommenteissa heijastuivat Nato-vastaisuus, venäjämielisyys, syrjäytymispelko, peruspalveluiden puute ja monet muut asiat surullisesti toisiinsa sekoitettuna.

Turvattomuus

Tilannetta tarkastellessani tein muutamia havaintoja turvattomuudesta ja perusoikeuksien turvasta.

Tilaisuudesta poistui muutama henkilö, jotka joko kokivat tilanteen uhkaavaksi tai olivat turhautuneita siitä, että turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus torpedoitiin. Heidän poistumisensa myötä perustuslain takaama kokoontumisvapaus hävisi ottelun vapaaehtoisesti luovuttaen. Pyyhe kehään.

Paikalle jäi monia henkilöitä, jotka pitivät parhaana istua paikallaan toistensa vieressä, ikään kuin joukosta turvaa hakien, kunnes poliisi tulisi paikalle. Heti häiriköinnin alettua poliisia pyydettiin hätäkeskuksen kautta paikalle. Se ei kuitenkaan häiriköitä hetkauttanut, vaan he jatkoivat muiden pitämistä oman vapautensa panttivankeina vielä poliisin saapumisen jälkeen. He rajoittivat omiin perusoikeuksiinsa nojaten ja sananvapautta huudelleen muiden kokoontumisvapautta ja sananvapautta. Kokoontumisvapaus hävisi ottelun pelon ilmapiirille. Pyyhe kehään.

Itse en kokenut oloani turvattomaksi ja tuskin myöskään itseään kovin turvattomaksi koki valtiomiesmäisellä diplomaatin viileydellä esiintynyt kansanedustaja Ilkka Kanerva tai toinen kommentaattori kansanedustajaehdokas everstiluutnantti evp Mauri Ikonen, niin meihin kohdistetut herjaavat kommentit ja verhoillut uhkaukset herättivät varmaan muissa osallistujissa pelkoa tilanteen eskaloitumisesta jäätyneestä ukrainalaisesta panttivankidraamasta islamilaisen valtion kaulojen katkomiseen. Kokoontumisvapaus hävisi ottelun koetulle väkivallan uhalle. Pyyhe kehään.

Perussuomalainen retoriikka

Kuunnellessani häiriköiden huolia ja murheita sekä paikoin hyvin epäjohdonmukaista huutelua, kuulin samoja äänenpainoja ja fraaseja kuin ne, mitä olen nähnyt perussuomalaisten ja itsenäisyyspuolueen sosiaalisen median kanavilla. Ei kansanedustajaehdokkailta tai puolueilta itseltään, vaan niiltä henkilöiltä, jotka päivityksistä tykkäävät ja niitä kommentoivat. Myös Hommafoorumissa toistetaan näiden runosmäkeläisten häiriköiden sanomaa.

Kärjistämällä keskustelua ja kalastelemalla ääniä muukalaisvihan avulla luodaan helposti tilanteita, joissa oma vihainen puhe agitoi omia kannattajia loukkaamaan muiden perusoikeuksia. Käänteisesti tarkasteltuna kyseessä on samanlainen dystopia kuin se mitä perussuomalaisten televisiossa pyörivä vaalimainos edustaan.

Runosmäen tapauksessa kyseessä ei ollut lähiö mihin virkavalta ei uskalla ulkomaalaisten väkivallan pelossa tulla, vaan lähiö, jossa Suomen kansalainen ei uskalla muukalaisvihan pelossa olla.

Kyseessä oli kuitenkin lähiö, jossa lapsena kävin pelaamassa käsipalloa joka viikko. Seuraavan kerran kun menen Runosmäkeen laitan käsivarteeni suojeluskuntanauhan ja vedän ylleni Kiitos 1939-45-paidan, jotta minut varmasti tajutaan suomalaiseksi, sillä ilman kansalaisuustunnuksia olen ilmeisesti vain neekeri, joka pitää toimittaa takaisin Afrikkaan.

Perusoikeuksien suoja

Perusoikeudet eivät nauti riittävää suojaa maassamme. Runosmäen tapaus osoittaa selvästi, miten helposti järjestystä ja turvallisuutta voidaan horjuuttaa. Kokoontumisvapauden turvin järjestetty julkinen ja avoin keskustelutilaisuus sabotoitiin. Seurauksena oli se, että tilaisuuteen saapuneet eivät saaneet käyttää kokoontumisvapauttaan. Häiriköitsijöille lankeava sanktio on pahimmillaankin vain sakko järjestyshäiriöstä. Aika lievää, varsinkin kun panttivankeina pidettiin kymmeniä ihmisiä yli tunnin ajan.

//James


Lisää tietoa, juttuja ja nettikeskustelu tapauksesta. Päivitän tätä päivän kuluessa, vinkit kommentteihin, kiitos!