Vielä yksi selvitys, kiitos!

Kovin kummalliseksi diskuteeramiseksi ja fundeeramiseksi on turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa mennyt. Keskustelu on nyt jumittunut jonkinlaiseen välitilaan, missä puolueiden ja päättäjien miettiessä uudestaan tai ainakin tarkistaessa turvallisuuspoliittista suuntaansa, kukaan ei oikeastaan sano mitään painavaa, mutta kaikki heitteleveät helppoja täkyjä ja tarttuvat niihin ikään kuin aikaa voittaakseen. Toivottavasti kyseessä on turnausväsymys ja kesäloma virvoittaa mielet ja kielet. Muuten suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelumme on vaarassa ajautua sivuraiteille.

Naton ja EU:n liput vierekkäin

EU puolustaa!

Merkittävimpänä käänteenä tietysti Tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, Kultaranta-keskustelujen edellä tekemä keskustelunavaus EU:n yhteisestä ”puolustuksesta.” Enpä väitä, että tietäisin mitä presidentti ajatteli, mutta ajankohdan huomioiden hän halusi uskoakseni vauhdittaa keskustelua EU:n turvallisuuden rakenteista ja saada aikaa syvällisempää, pidemmälle luotaavaa ja analyyttisempaa keskustelua siitä, millaisia rauhan ja konfliktien eston rakenteita EU kehittää ja mihin niistä Suomen kannattasi tulevaisuudessa nojata. Suomalainen keskustelukulttuuri ei ollut kypsä Kultarannalle viime vuonna. Nyt suomalaisessa tässä on päästy eteenpäin, mutta Kultarantaan kutsuttujen keskustelijoiden joukossa osa oli vielä kovin matalalla pintaliidossa. Nämä henkilöt ottivat presidentin EU-avauksen ylipäällikön käskynä. Varsinkin vasemmistoliitto riemuitsi tulkittuaan että se sai ylijohdon tuen ”Nato on Saatanasta” -linjalleen. Tuleva puolustusvoimain komentaja puolestaan tarttui ylipäällikön kehotukseen keskustella avoimesti. Vastaus EU-puolustuksesta tässä ja nyt oli kylmä fakta. Vastausta siihen, millaista rauhaa EU rakentaa 2025+ ei tainnut löytyä. Uskon kuitenkin että Tasavallan presidentillä on kaikkia kuultuaan käsitys tästäkin.

Selvittäkää Nato!

Isomman keskustelun riippumattoman ja puolueettoman Nato-selvityksen tarpeesta (?) avasi kunnolla kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo tekemällä asiasta valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen. Ulkoministerin suppean vastauksen jälkeen keskustelua jatkoi mm. puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, joka reagoi Suomen Atlantti-seuran julkaisuun Mikä Nato on? ja epäili sitä puolustusministerin siunaamaksi tai masinoimaksi. Vastasin Jussi Niinistölle ja mielestäni ei tarvita enää yhtään ministeriöiden selvitystä jäsenyydestä. Niitä kun on ihan riittämin. Ensin pitää lukea jo tehdyt, hyvin ansiokkaat ja monen alan selvitykset ja sitten päättää onko tilanne muuttunut niin paljon, että uusia tarvittaisiin. Tilausta voisi sitä vastoin löytyä analyyttiselle koonnokselle ja tilanteen arviolle. Nimittäin siitä, onko muutosta tapahtunut vuosien 2007–2008 selvityksiin nähden. Lupasin kansanedustaja Niinistölle että listaan ja linkitän selvitykset ja muun kirjallisuuden. Näin teen. Alla lukemistoa. Päivitän sekä ”vastaan” että ”puolesta” sen perusteella mitä lukijat minulle kommenteissa suosittelevat.

Viranomaisjulkaisut ja tutkimukset

Muu kirjallisuus

Pelastakaa miinat!

Sitten ne maaminat. Kulunempaa puheenaihetta tuskin löytyy. Tarkastellaan ensiksi asiaa kylmän sotilaallisesti. Kyllä, jalkaväkimiinat (sakaramiina) ovat tehokas ase ja erityinen osa koko maan puolustamista. Maaminat eivät kuitenkaan sovi uuteen hajautettuun taistelutapaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi viuhkamiinat (virallisesti viuhkapanos), joiden vaikutus kohdistuu jalkaväkeen ihan kuten sakaramiinojenkin. Sakaramiinat soveltuvat yhdessä muiden miinojen ja esteiden kanssa käytettyinä laajojen alueiden käytön kiistämiseen. Tällaiset kenttätyöt vievät kuitenkin aikaa ja ovat helposti paljastettavissa tiedustelulla.

Poliittisesti tarkasteltuna tällaiset puheet miinojen palauttamisesta ja Ottawan sopimuksesta irtautumisesta ovat äänten kalastelua osoittamalla huolenpitoa puolustuskyvystä. Aika köykäistä sumutusta, mutta erityisen vaarallista silloin kun maaminat liitetään Ukrainan kriisiin ja sen kaltaisiin skenaarioihin. On syytä muistaa, että maaminat ja muut paljon työtä ja miesvoimaa vaativat aluevaikutteiset passiiviset asejärjestelmät vaativat useiden kuukausien, jopa puolen vuoden strategisen ennakkovaroituksen ja päätöksen valmistelusta. Perustana on siis rohkea poliittinen päätöksenteko, jotta ne ylipäätään saadaan paikoilleen. Jos sota tulisi huomenna, olisivat miinat 60 gramman räjähdeannoksia varastoissa. Jos sota tulisi kuuden kuukauden päästä vastustaja ohittaisi suurimman osan esteistä. Massamaiset kenttä- ja linnoitustyöt ovat Maginot’n ja Salpa-linjan aikaa. Hankitaan mieluummin viuhkapanoksia ja lisää jalkaväen tehokkaita ampumatarvikkeita. Pidetään kiinni sopimuksista. Niin suomalaiset tekevät. Kriisitilanteessa saamme sopimuksen mukaan tuottaa miinoja niin paljon kuin sielu sietää. Poistettu, koska eihän se näin ole, ks [1,2]. Edellisessä kirjoituksessani (englanniksi) esitin lopussa aika tiukkoja johtopäätöksiä, siitä mitä Venäjän Krimin operaation kaltaisen sotatoimen torjuminen vaatisi. Sakaramiinat eivät tähän ratkaisuun kuulu.

Kuuma puuro

Kysymys, jotta kaikki välttelevät, vaikka raikkaita avauksia on ollut, on loppujen lopuksi se tärkein. Ennen Nato-jäsenyyden selvittämistä meidän täytyy ensin selvittää oman puolustuksemme uskottavuuden tila viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden päästä itsenäisessä ratkaisumallissa ja vahvasti liittouttuneissa (so. valtioiden väliset liitot) malleissa. Olen jo pitkään puhunut siitä että ”parasta ennen” -päivä lähestyy nopeasti. Puolustuksemme uskottavuutta ei niinkän heikennä pienentynyt reservi – se on suhteellisesti paremmin varustettu ja kyvykkäämpi kuin aikaisemmin; ongelmana ovat keskeytyneet tai typistyneet iskukykytutkimuksesta lähtöisin olevat vaikuttamisen suorituskyvyt. Kyky kaukovaikuttamiseen (so. JASSM ja ATACMS) typistyi JASSMiin, kun ATACMS tuli liian kalliiksi hankkia yksin. Kyky (lähi)ilmatulitukeen on vielä osin rahoittamatta, vaikka kaikkia ratkaisuja on kokeiltu. Merivoimilta poistuu 2020-luvulla merellisen kaukovaikuttamisen kyky ohjus MTO85M:stä luopumisen myötä. Samalla osa taistelualuksista vanhenee ja uuden alusluokan hankinta on edessä. Kehittämisohjelmassa on monitoimialus MTA2020, jonka ideointia parhaiten valottaa bloggaajakolleega CorporalFrisk. MOT85M:n korvaava uusi pintatorjuntaohjus ei liene vuonna 2020 enää halvimmasta päästä. Puolustusministeri Carl Haglundin loistavat Hollannin Leopard-pikakaupat paikkaavat hyvin yhtä rahoitusvajetta (maavoimien vanhentuva iskukyky=materiaalivelka), joka olisi olllut edessä normaaliin indeksikehitykseen nähden jyrkemmän puolustusmateriaalin kallistumisen takia. Kyseessä on kuitenkin vain laastari, joka ei kestä montaa vuotta. Tulevaisuuden konfliktit vaativat korkeampaa valmiutta, parempaa kykyä tarkkaan kaukovaikuttamiseen, parempaa taistelutilan hallintaa ja tiedustelua. Nämä ovat kaikki kalliita kykyjä yksin rakennettaviksi ja ylläpidettäviksi. Jo yksi oma suomalainen AWACS-kone kaikkine osajärjestelmineen romuttaisi puolustusbudjettimme.

Tulevaisuudessa Suomella on kaksi (kolme) vaihtoehtoa:

    1. Täysin itsenäinen ja uskottava puolustus, joka syö rahaa koulutukselta, hoitotyöltä ja hyvinvoinnilta.
    2. Muiden kanssa jaetut kyvyt ja yhteinen uskottava puolustus, joka nojaa yhteiseen vahvaan pelotteeseen.
    3. (Ruotsin malli: Paperitiikeri, jota ylläpidetään valtiojohdon vakuutteluilla ja puolustusvoimien myötävaikutuksella, kunnes joku tajuaa totuuden)

2 reaktioner på ”Vielä yksi selvitys, kiitos!

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s