#Kultaranta

James försvarspolitik, internet, säkerhetspolitik, sosiaalinen media, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Jatko-osa löytyy täältä.

Seuranta (uusi)

Tähän kerään uutisia, twiittaajia, blogeja ja muuta mitä #Kultaranta-keskustelujen myötä syntyy ja löytyy. Uusimmat ensin. Vinkkejä ja linkkejä saa mielellään jättää blogin kommentteihin.

Päivitetty 18.6. kl 21.00

Videolähetykset tallenteina YLE Areenassa

Kolumnit, blogit ja muut hieman kiinnostavammat ja pidemmät

Päivitetty 17.6. kl 15.30

Päivitetty 17.6. kl 13.00

Päivitetty 16.6. kl 23.00

Videolähetykset suorana YLE Areenassa (siirretty)

Kultaranta-keskustelut: Suomen versio Ruotsin valtakunnallisesta turvallisuusseminaarista Sälenissä (#fofrk), omat #turpokäräjät vai maltillisempi #fundeeraus? Siinä aiheellinen kysymys huomista odotellessa. Tapahtumasta on Tasavallan presidentin verkkosivujen kautta annettu kutsua vaille jääneille seuraavat tärkeät tiedot:

Presidentin avauspuheenvuoroa sekä avaus- ja päätöskeskustelua on mahdollisuus seurata suorana verkossa YLE Areenan kautta. Yleisöllä on myös mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä keskustelijoille. Kysymyksiä voi lähettää joko sähköpostitse kultaranta.kysymykset@fiia.fi, Facebookissa facebook.com/niinisto ja Twitterissä #Kultaranta.

Tasavallan presidenttin kanslia

Tapahtumaan on kutsuttu noin sata turvallisuuden asiantuntijaa, tekijää ja päättäjää. Yksi tapa seurata tunnelmia Kultarannasta on Twitteristä hashtageilla #Kultaranta, #turpokäräjät ja #turpo. Ohessa muutama Twitter-nimi, verkkosivu ja blogi, joita siis kannattaa aiheen piiristä seurata.

Järjestäjät

Kultarantaan kutsuttuja

Kultarantaa seuraavat ja siitä kirjoittavat

Janne Riiheläinen on blogissaan käsitellyt Kultarantaa, omia ja turpoaktiivien yhteisön odotuksia tapahtumasta. Rytkyn avoin kirje presidentille on niin hieno, että se olisi ansainnut vastauksen.

Jarno Limnéll on omassa Iltalehden blogissaan käsitellyt #Turpokäräjiä ja laajemmin Suomen turvallisuusrakenteita Suomen Kuvalehdessä yhdessä Ulkopolittiisen instituutin tutkijan, Charly Salonius-Pasternakin kanssa.

Mielipiteeni

Behöver Finland en egen Sälen?

Kolmansilla suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä esitetty kysymys

Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö lanseerasi tapahtuman fundeerauksena ja myönsi kopioinensa ajatuksen naapurista. Tämän myötä tapahtumaan on kohdistunut odotuksia, joita se luultavasti ei lunasta.

Kyseessä on todennäköisesti tilaisuus, jossa ulkopolitiikkamme johtaja normaalia vapautuneemmassa ilmapiirissä kuulee turvallisuuden asiantuntijoita laajan turvallisuuden viitekehyksessä. Vastaava tilanne on sotilaallisessa suunnittelussa, kun komentaja esikuntineen operaatiivisen suunnittelun käynnistettyään, ajoissa ennen päätöksentekoa, määrittelee perusteita ja kerää tietoa. Samasta lienee siis tässä kysymys. Kunnia Tasavallan presidentille toteuttamistavan valinnasta. Keskustelujen ennennäkemätön avoimuus ja julkisuus, oma sitoutuminen asiaan ja linkitys kansalaiskeskusteluun ovat juuri sitä mitä ”turponarkit” ovat kaivanneet. Paremmin ei voisi tehdä. Kultaranta ei kuitenkaan ole Sälen. Sälenin julkilausutttuna tavoitteena on:

Rikskonferensen samlar 300 deltagare och 30-40 talare under tre dagar. Dess syfte är att ge deltagarna möjlighet till information, diskussion och debatt om säkerhets- och försvarspolitik.
Konferensen uppmanar såväl formella som informella diskussioner mellan parlamentariker, representanter från näringslivet, politiska partier, myndigheter, ungdomsorganisationer och olika NGO: s. Rikskonferensen skapar därför möjlighet till diskussioner och personliga kontakter på ett unikt sätt.

Aidolle ”Suomen Sälenille” on vielä tilaus. Katseet tässä kääntyvät järjestöjen puoleen. Ulkopoliittista instituuttia on toteuttajana tässäkin väläytetty. Mielestäni hallitusvallan renki olisi huono valinta järjestäjäksi. Kultaranta-keskustelut ovat osa UPI:n tehtävä, eli tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten. UPI tekee mittavaa työtä kansalaiskeskustelun eteen vapaan tieteen puitteissa, mutta tarvitaan organisaatio, jonka lausuttu päätehtävä on kansalaiskeskustelun ja kansalaisten tietojen parantaminen. Turponarkit: Älkää siis olko pettyneitä Kultarantaan, oli julkisuus ja keskustelu mitä tahansa. Kultaranta-keskustelut ovat juuri sitä mitä Tasavallan presidentti tahtoo. Hänellä on tässä puheet ja sitä myötä valta päättää. Hienoa, että hän tekee sen näin julkisesti, kansaa valistaen ja ajankohtaista ja jatkuvaa keskustelua herättäen.

Jatkuvasta keskusteluyhteydestä puhui myös pääministeri Jyrki Katainen, kun hän selonteon luovuttamisen yhteydessä lupasi pyydettäessä pitää vuosittain hallituksen turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen eduskunnalle, jossa siis tiedotettaisiin eduskuntaa (so. kansaa) vuosittain turvallisuusympäristömme muutoksista ja kehitystrendeistä. Tämä toisi turvallisuuden arkipäiväiseen keskusteluun. Katainen lupasi, mutta valtioneuvosto ei voi lunastaa lupausta ilman eduskunnan pyyntöä (vaatimusta) ko. tapahtumasta. Nyt olisi aika eduskunnan herätä vaatimaan valtioneuvostolta vuosittain annettavaa tilannekatsausta.

Kultaranta-keskusteluilla on mahdollisuus luoda useita uusia avauksia:

  • Avoimuuden ja julkisuuden kulttuuri ja median suurempi mielenkiinto turpo-tapahtumien välittämiseen kansalle.
  • Säännölliset turvallisuuden ympärillä käytävät keskustelut ja toimijoiden verkottuminen
  • Kansan mielenkiinnon ylläpitäminen ja aktiivisuuden lisääminen
  • Sarja julkisia työpapereita ja julkaisuja. Ehdotan nimeksi ”Kultaranta papers.”

Saas nährä.

En reaktion på ”#Kultaranta”

  1. […] jotka tarjoavat erinomaisia eväitä kokonaiskuvan muodostamiselle. Ensinnäkin kannattaa kurkistaa James Mashirin blogiin, jonne hän on kerännyt kattavasti Kultarantaa koskevaa uutisointia ja näkemyksiä. Mashirin […]

    Gilla

Kommentera | Kommentoi