Tosiasioiden edessä – Ruotsin puolustuksen kriisi

Sälenin valtakunnallisen konferenssin linkit ja livelähetykset löydät tästä.

Jos Ruotsiin tänään hyökättäisiin, voisimme parhaassa tapauksessa puolustautua viikon – sen jälkeen meidän täytyy saada apua muilta mailta.

Ylipäällikkö, kenraali Sverker Göranson Svenska Dagbladetissa 30.12.2012.
(käännös minun)

Viikon taistelukyky

Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö (överbefälhavare, ÖB) Sverker Göranson antoi vuodenvaihteessa Svenska Dagbladetille harvinaisen avoimien ja selväsanaisen haastattelun, jossa hän arvioi Ruotsin puolustusmahdollisuuksien rajoittuvan ”rajoitetun tavoittein tehdyn hyökkäyksen torjumiseen” ja itsenäisen taistelukyvyn rajoittuvan korkeintaan viikkoon, jonka jälkeen puolustus on loppuun kulunut. Kahden tai useamman eri suunnasta Ruotsiin kohdistuvan hyökkäyksen torjumista ÖB piti lähes toivottomana. ÖB viittasi sotapeleihin, joissa skenaariona on ollut rajoitettu hyökkäys, jonka tarkoituksena on pakottaa maan johto tunnustamaan tosiasiat (ställa Sverige inför fullbordat faktum). Tällaisessa skenaariossa vihollinen ottaa maihinnousu-maahanlaskusotatoimella haltuun strategisesti tärkeän alueen (esim. Gotlanti) tai hyökkää tuli-iskuin ja maahanlaskusotatoimilla suurkaupunkia vastaan (esim. Tukholma).

Kykyä avun vastaanottamiseen tai antamiseen ei ole, jos on Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan, FHS) entistä rehtoria, kenraalimajuri Karlis Neretnieksiä uskominen.

Ruotsi on vuoden 1996 puolustuspäätöksestä lähtien ajanut alas kykyään suurhyökkäyksen torjuntaan. Tämä on merkinnyt aikalisää, merkittäviä säästöjä ja kykyä panostaa kansainvälisiin operaatioihin. Samalla on kuljettu yksisuuntaista tietä ja tultu epämielyttävään tienhaaraan. Sillat on poltettu ylittämisen myötä (puolustuspäätökset 2000 ja 2004) ja paluuta ei ole, vaikka kaiken järjen mukaan puolustuksessa säästettyjen kruunujen pitäisi nyt olla tallessa korkeampaa vakuutusmaksua varten. Nykyisessä taloustilanteessa siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kuin Venäjällä, jonka sotakone on näennäisen immuuni äkillisille suhdannevaihteluille ja Norjalla, jota öljy on rikastuttanut. Puolustuksen alasajo ja ammattiarmeijaan siirtyminen on Ruotsissa tehnyt maanpuolustuksesta turhakkeen, jonka arvo, arvostus ja rahoitus laskevat sitä mukaan kun sodattomat vuodet kasaantuvat.

Bild på 3 JAS Gripen jaktflyg

Uusi JAS on halvin ratkaisu, mutta rahat eivät silti riitä. Kuva: http://www.flygplan.info/

 

Kootut huolet

Ruotsin puolustusta rasittavat sotajaotus 2014:n (Insatsorganisation, IO2014) saavuttamisessa esille tulleet puutteet. SOJA 2014 on valmiina vasta 2019. Lisäksi isoveljen puolustus kärsii meidän puolustuksemme tavoin materiaalin kallistumisesta. Oikeastaan hieman enemmän, koska Ruotsin hankinnat ovat volyymiltaan suurempia sellaiselle materiaalille, jonka hinnannousu on suurinta. Rahoitusvaje on vähintään 30 miljardia kruunua (3,5 mrd eur) seuraavalle 10 vuodelle, jos Super-JASin hankinta lasketaan mukaan, vaikka hallituspuolueen maltillisen kokoomuksen edustajat puolustusministeri Karin Enström kärjessä ovat asiasta eri mieltä. SAPin (PRIO) käyttöönotto ei ole myöskään ollut mutkaton ja eräässä tehdyssä arvioinnissa todettiin, että projektia on syytä jatkaa budjettiylityksistä huolimatta, koska sen hylkääminen tulisi vielä kalliimmaaksi. Uuteen henkilöstöjärjestelmään (personalförsöjningssystem) siirtyminen on aiheuttanut tuskaa. Eräissä tilanteissa, vanhemmat upseerit ovat saaneet uuden erikoisupseerin (specialistofficer, huom: ei suomalaista vastaavuutta) viran ja johtajakseen nuoremman upseerin. Sotilaiden, merimiesten ja ryhmänjohtajien (GSS) rekrytointi ja palkkaus ovat myös olleet tapetilla. Kun vuoden 2012 loppuun vielä mahtuu sikäläisen valtion tarkastusviraston (Riksrevisionen) tekemä lohduton tehokkuus- ja tuloksellisuustarkastus, jossa todettiin erityisesti merivoimien ja ilmavoimien valvonta- ja torjuntakykyjen (AKT, AKV) käytettävyydessä ja saatavudessa suuria puutteita, voidaan aidosti puhua puolustuksen kriisin puhkeamisesta.

Rolig bild: ÖB kliver ut ur skåpet

ÖB tulee esiin selkeällä sanomalla. Kuva: Zarah Jonsson/Försvarsmakten

 

Tästä eteenpäin

ÖB:n ulostulo😉 on hyvin ajoitettu. Försvarsberedningen (parlamentaarinen työryhmä) tekee parhaillaan raporttia, jonka perusteella hallitus siis jättää turvallisuuspoliittisen esityksensä (selonteko) eduskunnalle. Samalla ÖB:n pöydällä on hallituksen terävöittämispäätös (Regeringsbeslut 7), joka velvoittaa Ruotsin puolustusvoimia tarkemmin katsomaan, mistä vielä löytyisi kirveelle ja höylälle käyttöä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Onneksi JAS:n hankintapäätös on tehty, vain rahoitus uupuu. ÖB jättää maaliskuun lopussa myös puolustusvoimien raportin hallitukselle tulevaa puolustuspäätöstä 2014 (2015?) varten.

Ruotsin puolustuspolitiikan uusi vuosi avataan viikon päästä 14. tammikuuta 2013 Folk och Försvarin (FoF) kolmipäiväisessä valtakunnallisessa konferenssissa, jonka asialistalle ÖB:n huolet tipahtavat ja nostattavat (uskoakseni) pienen myrskyn vesilasissa. FoF:n konferenssi löytyy joko suorana SVT Fokukselta tai verkossa tallenteina, joten kannattaa poiketa ao. sivuilla seuraamassa keskustelua, joka rantautuu meillekin siinä ajassa missä ministeri palaa Ruotsista ja antaa ensimmäisen haastattelun.

Sälenin valtakunnallisen konferenssin linkit ja livelähetykset löydät tästä.

Twitterissä seurattavaksi kannattaa otta hashtagit #fofrk, #svfm, #föpol ja #säkpol.

Suomesta

Menemättä tarkempiin sotasalaisuuksiin, toistan ja kokoan tässä muutaman aiemmin esittämäni havainnon.

Niille, jotka nyt röyhistelevät rintaansa ja kiittävät Suomen puolustusratkaisua pieni varoituksen sana: Meillä on meneillään (SAP, henkilöstöjärjestelmä) ja edessämme (pvuudistus, sa-vahvuus) samat muutokset ja huolet (rahoitus, materiaalin hinta) kuin Ruotsilla. Sen lisäksi me teemme kaikki muutokset paljon nopeammin. Joko olemme paljon pätevämpiä tai sitten…

Uudistuksen jälkeinen uusi sotajaotuksemme 2016 kärsii samoista rakenteellisista ongelmista kuin Ruotsin vastaava. Nykyisellä tuotantovolyymillä (ja uuden taistelutavan käyttöönottamisella) on epätodennäköistä, että suorituskyky realisoituu heti. Jos materiaalitarve täytetään suunnnitellusti, meillä on vuonna 2020+ halutut suorituskyvyt.

Puolustusratkaisumme mahdollistaa yhdeltä suunnalta tulevan hyökkäyksen torjumisen ad infinitum. Tilanne, jossa vihollinen hyökkää kahdelta suunnalta (esim. Ahvenanmaa ja itäraja) asettaa vääjäämättä johtomme tosiasioiden eteen, kun yli 70 % väestöstä ja elintärkeästä infrasta on useimpien asejärjestelmien kantaman piirissä.

Ennen olemme voineet tuudittautua tällaisen kyvyn puutteeseen. Venäjän asevoimien reformi korjaa tämän asian ja nopeaan maihinnousuoperaatioon riittää parikin Mistralia ja koipussista vedetyt vanhat koneet.

Valittuja artikkeleita, mielipiteitä ja blogeja aiheesta

11 reaktioner på ”Tosiasioiden edessä – Ruotsin puolustuksen kriisi

  1. Hei!

    Kiitos kysymyksestä. En ole tutkinut asiaa kovinkaan laajasti, mutta voin suositella Sinulle aivan uunituoretta Ruotsin valtion tarkastusviraston (riksrevisionen) raporttia Ruotsin puolustusvoimien muutoksesta ja sen toteutumisesta.

    http://www.riksrevisionen.se/rapporter/Rapporter/EFF/2014/Forsvarsmaktens-omstallning/

    Vuosi asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen tutkimuslaitos FOI tutki myös asiaa ja arvioi kustannusrakennetta tulevaisuuteen.
    Tämä on ehkä tieteelliseltä kannalta paras raportti: http://aff.a.se/frivillig.pdf

    Myös Riksrevisionenin raporttisarjan kaksi aiempaa raporttia ovat hyvää luettavaa:
    http://www.riksrevisionen.se/rapporter/Rapporter/EFF/2013/Forsvarsmaktens-formaga-till-uthalliga-insatser/
    http://www.riksrevisionen.se/rapporter/Rapporter/EFF/2012/Bemanningen-av-marinens-och-flygvapnets-staende-insatsforband/

    Bloggaajista keskustelua asiasta käy suurimpana Wiseman:
    http://wisemanswisdoms.blogspot.fi/2014/01/varnplikt-igen-ja-eller-nej.html

    Kaikki Wisemanin ja hänen vieraskyniensä kirjoitukset asevelvollisuudesta löytyvät haulla:
    http://wisemanswisdoms.blogspot.fi/search/label/V%C3%A4rnplikt

    Rekrytoinnista ja sen ongelmista tässä merkinnässä: http://wisemanswisdoms.blogspot.fi/2013/08/siffrorna-bakom-rubrikerna.html
    Uuden henkilöstöjärjestelmän vaikeuksia Wiseman valottaa numeroin tässä erinomaisessa merkinnässä: http://wisemanswisdoms.blogspot.fi/2013/12/vandning-vid-botten.html

    Lisää voit kysyä esim #ohion aloitteen puuhamiehiltä tai katsoa aloitteen sivuilta. Aloite löytyy sekä Twitterissä ja Facebookissa ja puuhapetet vastaavat aika nopeasti.

    Toivottavasti tämä auttoi hieman.

    //James

    Gilla

  2. Oletko muuten nähnyt mitään laadukasta analyysiä, miten on onnistunut asevelvollisuudesta luopuneissa maissa sotilaiden värvääminen vapaaehtoisina. Ne vähät uutiset, joita asiasta kuulee, kertovat että huonosti, mutta analyysejä en ole nähnyt. Ei edes Siilasmaan raportissa.

    Gilla

  3. Tämä on katveessa… välirapo 13 ja loppurapo tulee 2014 loppuun mennessä. Eli taustoittaa SWE selontekoa ja vaaleja. Kyseessä koko SWE ilmailuteollisuuden jatko Super-JAS:n JÄLKEEN. http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Utredningar/Kommittedirektiv/Luftforsvaret-efter-2040_DIR2012;68/

    Beslut vid regeringssammanträde den 14 juni 2012
    Sammanfattning
    En parlamentarisk kommitté ska utreda, analysera och bedöma
    helheten av och behoven inom luftförsvaret tiden efter 2040.

    Kommittén ska
    – analysera den framtida utvecklingen avseende teknik, taktik,
    förmågeutveckling m.m.,
    – bedöma framtida operativa behov och förmågekrav samt
    – föreslå mål för luftförsvaret bortom 2040.

    Kommittén ska utgå från en i huvudsak bibehållen ekonomisk
    ambitionsnivå för luftförsvaret.
    Uppdraget ska slutredovisas senast den 31 december 2014.

    Behovet av en luftförsvarsutredning
    Försvarsutskottet har pekat på att luftförsvaret är en mycket
    väsentlig del av Sveriges försvarsförmåga och utgör ett viktigt
    element i våra internationella försvarssamarbeten (bet.
    2010/11:FöU4). Luftförsvar innefattar enligt betänkandet system
    för att upptäcka och varna för samt bekämpa anfallande flygplan
    och robotar. För att upptäcka, följa och identifiera mål används
    främst radar och signalspaning. För bekämpning används
    stridsflyg och luftvärn. Genomgående utnyttjas ett kvalificerat
    datorstöd för analys av radarbilder, överföring av data samt
    ledning.

    Utskottet anförde i betänkandet att stridsflygsystem är mycket
    komplexa system med långa utvecklingstider (10-15 år) och mycket
    långa livscykler (50-60 år). Det är därför, enligt utskottets
    mening, viktigt att ha en långsiktig strategi för vilka förmågor
    Sverige behöver och för hur anskaffningen av kostnadseffektiva
    system kan genomföras.

    Utskottet konstaterade vidare att teknikutvecklingen ständigt
    ger nya möjligheter. Flygsystem kan i framtiden förmodligen vara
    både bemannade och obemannade. Få länder utvecklar i dag egna
    stridsflygsystem. Utvecklingen pekar, enligt utskottets
    bedömning, mot en ytterligare integrering av
    utvecklingskapacitet och stärkt samarbete mellan länder.

    Riksdagen beslutade mot den bakgrunden att tillkännage för
    regeringen som sin mening att en parlamentarisk
    luftförsvarsutredning skulle tillsättas för att utreda vårt
    framtida luftförsvar (rskr. 2010/11:232).

    Försvarsutskottet har därefter återkommit till frågan om en
    luftförsvarsutredning (2011/12:FöU1). Enligt utskottet ska
    utredningen studera tiden efter 2040. Utskottets uppfattning är
    att utredningen ska belysa helheten inom luftförsvaret men inte
    taktisk flygtransport.

    Utskottet erinrar om att ett beslut om uppgradering och
    vidareutveckling av JAS 39 Gripen är kopplat till initiativ från
    regeringen till riksdagen. Ett sådant riksdagsbeslut blir en
    förutsättning för luftförsvarsutredningen.

    Av betänkandet framgår vidare att den uppbyggnad och utveckling
    som luftförsvaret omfattas av innan 2040 måste utgöra en grund
    för utredningen, som ska belysa helheten och behoven i
    framtidens luftförsvar efter 2040. Med luftförsvaret avses
    flygstridskrafterna med bas- och stridsledningssystem samt
    luftvärn.

    Försvarsutskottet anger att för analys av luftförsvaret för
    tiden efter 2040 måste en bedömning göras av de operativa behov
    som då kan tänkas finnas. Fördjupad analys för tiden efter 2040
    kräver dessutom en analys av internationell förmågeutveckling.
    Det handlar bl. a. om utveckling av teknik, taktik och
    styrkebalanser.

    Enligt försvarsutskottet bör målen för luftförsvaret inklusive
    flygstridskrafterna definieras. Det bör i sin tur ligga till
    grund för en bedömning av framtida förmågekrav. Ett sådant
    arbete bör bl.a. ta sikte på en bedömd utveckling av
    flygstridskrafter i vårt närområde och eventuella framtida
    samarbeten i fråga om stridsflyg i Norden och Europa. En viktig
    uppgift för utredningen är också att göra bedömningar av
    teknikutvecklingen.

    Riksdagen beslutade tillkännage för regeringen vad utskottet
    föreslagit om en luftförsvarsutredning (rskr. 2011/12:92).

    Uppdraget om luftförsvaret efter 2040

    En parlamentarisk kommitté ska studera och bedöma helheten när
    det gäller behoven inom luftförsvaret tiden efter 2040. Med
    luftförsvaret avses flygstridskrafterna med samtliga
    komponenter, samt luftvärn. Transportflyg ska inte omfattas av
    utredningen.

    Den uppbyggnad och utveckling som luftförsvaret omfattas av före
    2040 ska utgöra grund för kommitténs arbete.

    Kommittén ska beakta behovet av systembalans och god effekt inom
    luftförsvaret.

    Kommittén ska särskilt analysera och beskriva utvecklingen efter
    2040 när det gäller

    – teknik,

    – taktik,

    – operativa behov,

    – internationell förmågeutveckling, inklusive stridskrafter i
    vårt närområde, och

    – möjliga samarbeten på luftförsvarsområdet i Norden och Europa.

    Kommittén bör beakta potentiell utveckling rörande t.ex.
    obemannade luftfarkoster, längre livstid för flygande
    plattformar och utvecklingen av s.k. smygteknik i förhållande
    till sensorutvecklingen.

    Utifrån kommitténs bedömning av operativa behov och förmågekrav
    ska kommittén föreslå mål för luftförsvaret bortom 2040.
    Kommittén ska utgå från en i huvudsak bibehållen ekonomisk
    ambitionsnivå för luftförsvaret.

    Med tanke på flera osäkra variabler och det långa
    tidsperspektivet kan alternativa framtidsbilder redovisas.

    Samråd och redovisning av uppdraget

    Kommittén ska samråda med Försvarsmakten, Försvarets
    materielverk och Totalförsvarets forskningsinstitut.

    Kommittén ska regelbundet rapportera till Regeringskansliet
    (Försvarsdepartementet) om hur arbetet fortskrider. Kommittén
    bör överväga att presentera en rapport under 2013. Uppdraget ska
    slutredovisas senast den 31 december 2014.

    Gilla

  4. Kiitos hyvästä vastauksesta! Siinä alkaa muuten jo olla yhden blogipäivityksen runko valmiina kasassa🙂

    Gilla

  5. Hei Janne! Katso äskettäinen vastaukseni RBS:lle. Siinä ajatukseni. Pohjoismainen kyllä, mutta valtiosopimuksena FIN-SWE ainoa mahdollinen, muut mukana siten kuin Nato-jäsenyys sallii.

    Gilla

  6. Nyt kun ÖB:n avaus sai huomiota suomalaisessa mediassa ja prof Alpo Juntunen huusi tutkijan suulla kansalle, uskon että #turpo keskustelu pääsee täällä meillä käyntiin. Ilman ÖB:n ja Juntusen avauksia riskinä olisi ollut tuo laissez-faire vaihtoehto 1., johon meidät olisi helposti pakotettu. Vaihtoehto 2. ei ole realistinen, koska rahoitusvajetta on jo ja sen paikkaaminen vaatii jo lisärahaa. Sen päälle satsaaminen merkitsisi määrärahojen tuplaamista, mikä ei ole pelkästään ministeriöiden välinen kisa vaan myös kysymys kestävyydestä tai pikemminkin kestävyysvajeesta. Niinkin hyvältä kuin 2. kuullostaa sotilaa korviin se suistaisi meidän ”pohjoiskorealaiseen dystopiaan” (tulen muuten käyttämään otsikkona jossain kirjoituksessa). 3. ja 4. ovat varteenotettavia #turpo vaihtoehtoja. 3. ei ole ainoa vaihtoehto. Uskon että Ruotsi ja Suomi kykenevät YYA-sopimukseen, joka on molemminpuolisesti hyödyllinen ja jonka mekanismit mahdollistavat erikseen tai yhdessä Nato-jäsenyyden. Lyhytaikainen YYA Ruotsin kanssa lisäisi sotilaallista kykyämme, jonka puutteesta nyt siis on todella kyse. Koska Norja, Tanksa ja Islanti eivät Nato-jäseninä voi sitoutua tiukemmin, niin 4. voisi olla varteenotettava vaihtoehto keskipitkän aikavälin ratkaisuna. Se, että tällainen ratkaisu yleensä on meille mahdollinen, osoittaa nimenomaan 5:n heikkoudet. Liittovaltiokehityksen tukeminen nykytilanteessa olisi absurdia, kun EU-maat eivät edes kykene luomaan riittävän vahvaa keskuspankkia kriisiä hoitamaan keskinäisten riitojensa vuoksi. JSF:n ostaminen USA:sta ei mielestäni varsinaisesti antaisi turvatakuuita.

    Gilla

  7. James, mitä vaihtoehtoja näet Suomelle?

    Heitän tähän muutaman provoiksi:
    1. Jatketaan nykyistä laskusuuntaista linjaa, eli säästetään ja supistetaan asevoimia ja yritetään osin kompensoida vähenevää puolustuskykyä jatkuvasti kallistuvalla tekniikalla. Seuraava pvuud alkanee sitten n vuonna 2017-18, ja jossain tulevaisudessa häämöttää sitten se uskottavan puolustuksen alaraja, jossa tämä vaihtoehto ei enää ole vaihtoehto.
    2. Nostetaan puolustusmäärärahojen tasoa merkittävästi ja kehitetään asevoimiamme ihan tosissaan. Vaikeaa koska vaaleissa ”mummojen hoitaminen vai panssarintorjunta” -kisassa ei ole vaikea arvata voittajaa.
    3. Liittoudutaan / Nato. Vaikeaa koska kansa vastustaa.
    4. Liittoudutaan / Ruotsi. Vaikeaa koska Ruotsilla on maantieteestä johtuen vähemmän voitettavaa tässä kaupassa ja Suomessa ei luoteta Ruotsiin.
    (5. Edistetään EU:n liittovaltiokehitystä -> yhteinen puolustus? Vaikeaa koska kansa vastustaa ja EU:n kehitys ei ole Suomen käsissä.)
    (6. Ostetaan jatkossa kaikki aseet ml JSF USA:sta ja pyritään saamaan vastalahjaksi jonkinlaiset turvatakuut? Vaikeaa koska USA katsoo yhä enemmän Aasiaan ja kansa vastustaisi.)

    Gilla

  8. Hyvää iltaa James,

    Hyvin esitelty kirjoitus. Suomella ja Ruotsilla on jo ollut kansanvälista yhteystyötä monet vuodet (kertomatta) ja pohjoismainen puolustusliitto olis varmaan kaikista paras (jos nyt ei liitytä NATOn) Mitä mieltä te olette?

    t. Janne

    Gilla

  9. Hyvä! Listaan voisi vielä lisätä Ruotsin parlamentin erillisen selvitystyön ”Ilmapuolutus 2030 jälkeen” jota tekee 3 poliitikkoa….linjaa Ruotsin ilmailuteollisuuden tulevaisuuden JAS-E:n jälkeen…sekin liittyy valmisteilla olevaan selontekoon. (johon on jo ilmestynyt MSB:n ja FOI:n taustaraportit, ks heidän kotisivunsa).
    Eli todentotta Ruotsissa käynnistymässä iso keskustelu jolla on suoria vaikutuksia Suomeen: tehdäänkö sitä yhteistyötä tosissaan (edes(!) Ruotsin kanssa?) vai teeskennelläänkö omavaraisuutta, partnershippejä, pooling&sharingia. Lopulta juna kurvaa NATO-asemalle? Ainut mikä on yksinkertaista: yksin emme ole koskaan selvinneet, eikä sitä kannata nytkään koettaa.
    Kiitos James hyvästä yhteenvedosta, joka ylittää journalistisessakin tasossa päämediat 1-0.

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s