Toinen aikalisä – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 5.

Linkki tarkastusviraston raporttiin ”Ekonomiska förutsättningar för en fortsatt omställning av försvaret RiR 2014:7.” Riksrevisionen.se

Ruotsin valtion tarkastusvirasto Riksrevisionen (suom. vast. VTV) on päässyt loppuun Ruotsin puolustuksen kyvykkyyksiä koskevassa tuloksellisuustarkastusten sarjassaan. Tässä kuvassa esitetty tarkastus, ”Puolustuksen uudistuksen jatkamisen taloudelliset edellytykset”, edelsi tarkastuksten tuloksia koonnutta loppuraporttia.

Jos tahdot asiasta lisätietoa, suosittelen lukemaan Wisemanin
ja Skipperin blogeja tai Mikael Holmströmin kolumnia Svenska Dagbladetissa.

Tausta

Tämä on yli vuosi sitten käynnistämäni Ruotsin puolustusta käsittelevien merkintöjen sarjan viides osa. Kaikki aiemmat osat löytyvät myös suomeksi ja suosittelen lukemaan ne, jos tarvitset enemmän taustatietoa.

• Tosiasioiden edessä – Ruotsin puolustuksen kriisi
• Tapaus ÖB – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 2.
• Viimeinen pisara – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 3.
• Tarkastetusti puutteellinen – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 4.

En esitä tässä yhteenvetoa raportista, sen löydät raportin lopusta. Käytetty ruotsin kieli on aika selkeää ja yksinkertaista, joten kannattaa kokeilla. Raportin viimeisiä sivuja (luku 8) suosittelen laiskoillekin lukijoille. Lähtökohtani tämän merkinnän jatkon osalta on se, että tunnet taustat tai osaat hankkia perustietämyksen osoittamieni linkkien avulla.

Strateginen aikalisä

Ruotsille puolustuspäätös 2000 (försvarsbeslut 2000, FB00) oli lopun alkua. Ruotsalaiset totesivat iloisesti, että ei heitä mikään uhkaa yli kymmeneen vuoteen ja aloittivat siirtymisen laajaan reserviin perustuvan asevelvollisuusarmeijan (invasionsförsvaret) uudistamiseksi kohti korkean valmiuden suorituskykyisiä asevoimia (insatsförsvaret). Puolustuspäätös 2004 (FB04) terävöitti tätä suuntausta. Lisäksi päätös vahvisti Venäjällä tapahtunutta positiivista demokratiakehitykstä ja voimistuvaa taloudellista ja poliittista keskinäisriippuvuuden myyönteistä kehittymistä. Georgian sota 2008 ei muuttanut paljoakaan. Ruotsi kylläkin irtisanoi kahdenvälisen, 7 mrd kruunun arvoisen sotilasyhteistyönsä Venäjän kanssa, mutta uusi puolustuspäätös (FB09) oli jo lähes valmiina ja puolustusuudistus oli saatettava loppuun. Tässä hukattiin käytännössä viimeinen mahdollisuus vetää käsijarrrusta. Strategisen aikalisän oli tarkoitus tuottaa kruununjalokivenä modernit, nopeat, liikkuvat ja kyvykkäät asevoimat ilman asevelvollisuutta.

Järjestelmävirheet suunnittelussa ja arviossa

Mainituilla puolustuspäätöksillä on huolestuttavia yhteisiä piirteitä. Ruotsi yritti 90-luvun lopulla ennakoida erilaisia tilannekehityksiä ja tapahtumakulkuja lähialueillaan ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössään. Tätä tehtiin siis voimakkaasti muuttuneessa kaootttisessa kansainvälisessä järjestelmässä, jossa oli monia suuruudeltaan tuntemattomia epävarmuustekijöitä. Valtionjohdon ja asiantuntijoiden täytyi näin ollen turvautua suureen määrään olettamuksia arvioissaan. Operatiiviseen suunnitteluun osallistuneet sotilaat tietävät, että olettamuksia on tehtävä, mutta ne on myös jatkuvasti alistettava tarkastamiselle, jossa ne hyväksytään tosina tai hylätään epätosina.

Ruotsissa kerran tehtyä ei enää uudestaan korjattu. Puolustuspäätöksiä valmistelevat parlamentaariset komiteat (försvarsberedningen) silottivat tutkijoiden kriittisemmät analyysit miellyttää sanomaa vahvistaviksi raporteiksi. Samalla kadotettiiin tunnetut epävarmuudet ja olettamuksista tuli tosiasioita ennen kuin muste raporteissa oli ehtinyt kuivua.

Tämä puolue- ja talouspoliittisesti ohjatun prosessin järjestelmävirhe jalkautui tasoa alempana FB09:ssä. Ensilukemalta FB09 vaikuttaa hyvin selkeältä ja yksityiskohtaiselta ja se luo kuvan hyvin valmistellusta analyyttisesta päätöksestä. Siinä missä aiemmat FB:t menivät harhaan turvallisuusympäristöanalyyseissa, tehtiin puolestaan FB09:ssa ylioptimimistinen arvio omien puolustusvoimien tilanteesta. Lisäksi oletettiin käskettyjen tehtävien ja tavoitetasojen toteutuvan täysimääräisesti. Vain harvoja seuranta- ja korjausmekanismeja asetettiin. Tämä siitä huolimatta, että porvarillinen nelipuoluehallitus (alliansen) oli jo aikaisemmin, otettuaan hallitusvastuun vuonna 2006, alkanut luoda merkittävää materiaali- ja kunnossapitovelkaa kieltämällä suunniteltuja palveluiden ja puolustusmateriaalin hankintoja.

10 vuotta lisää

Seuraukset ja niiden merkitykset ovat ilmeisiä ja ne ovat luettavissa Ruotsin puolustusvoimien talousarvioesityksistä, pitkän aikavälin suunnitelmasta(FM PerP), vuosikertomuksista, eduskunnan ohjauskirjeistä puolustusvoimille ja Ruotsin valtion tarkastusviraston raporteista. Ruotsissa on, toisin kuin Suomessa, voimakas kansanvaltaisuuden ja sitä myötä julkisuuden periaate. Ruotsalaisista tuntunee demokratianäkökulmasta hieman kummalta, että Suomessa ei lainkaan raportoida suorituskyvyn käyttöä, suorituskykyjä, valmiuksia ja lukumääriä. Syynä tähän lienee asemamme. Leikillisesti voitaisiin sanoa, että jos olisimme samassa kunnossa kuin Ruotsin puolustus ja vielä kertoisimme siitä avoimesti, niin naapuri olisi kyyllä ottanut ”löysät pois” aikoja sitten.

FB09 ja puolustusuudistuksen toteuttamisen vakavien poikkeamien seurauksena on syntynyt tilanne, jossa uusi sotajaotus (Insatsorganisation 2014, IO 14) ei saavuta alustavaa operatiivista valmiutta asetettuun aikaan mennessä, eikä koskaan saavuta täyttä valmiutta. Nykytilassa arvioidaan IO 14 olevan käyttöön otetun korkealla tavoitetasolla vuonna 2020+, edellyttäen että rahoitus sallii sotavarustuksen modifioinnin jatkuneen aikalisän aikana tapahtuvan teknisen kehityksen kompensoimiseksi. On kuitenkin epävarmaa tuottaisiko panostus tulosta, koska suuri osa puutteista on henkilöstöjärjestelmässä ja yksiköiden miehityksessä. Näihin tunnistettuihin ongelmiin ei ole löydetty ratkaisua. Monissa yksiköissä on vieläkin sijoitettuna varusmiehiä, joita ei siis vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen voida rauhan aikana kutsua palvelukseen.

Johtopäätökset

Ruotsin strateginen aikalisä jatkuu ja pitenee.

• On epätodennäköistä, että Ruotsi kykenisi palauttamaan tunnustetun kyvyn oman alueensa puolustamiseen. Sitä vastoin on mahdollista, että kyky nopeaan toimintaan oman alueen ulkopuolella kehittyy edelleen ja että sitä käytetään ”luottamusta rakentavana solidariteetti-instrumenttina.” Tällaisessa ratkaisumallissa Ruotsi vahvistaa sitä puolustushaaraa, jolla on parhaat kyvykkyydet ja vahva kehitys-, vienti- ja rauhanturvapotentiaali.
• On epätodennäköistä, että Ruotsi nopeasti ryhtyy puolustusliittoon Suomen kanssa. Usean vuoden ajan heitteille jäänyt ja vasta vuoden 2009 jälkeen uudelleen aloitettu oman maan puolustussuunnittelun tilanne on arvioni mukaan kiusallisen heikko. Puolustusliitto edellyttäisi oman puolustussuunnittelun avaamista kumppanille, vaikkakin luottamuksellisesti. Tällä hetkellä Ruotsin puolusutussuunnitelma kantaa leimaa KIUSAL – kiusallisen salainen.
• On mahdollista, että suunnittelun ja arvioiden järjestelmävirheet jatkuvat. Försvarsberedningenin ensimmäinen raportti viime vuoden toukokuulta vanhentui heti kättelyssä ja kakkososalle Ukrainan kriisin seurauksena annettu parin kuukauden lisäaika ei riitä siihen, että komitea palaisi piirrustuspöydälle, tarkastelisi ykkösosan virheitä ja tuottaisi syventävän arvion ja ennusteen Ruotsin turvallisuusympäristöstä Ukrainan kriisin jälkeen. Hallituksen päätökset ja muu ohjaus kärsii edelleen mikromanageroinnista, tavoitetasojen täydellisen täyttymisen odotuksista sekä haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä ymmärtää puolustusvoimien toimittamia selvityksiä ja vastauksia.

Lopuksi

Riksrevisionenin loppuraportti viiväistyi ja se julkaistiin huhtikuun alussa.