Viimeinen pisara – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 3.

Kiinnostava trilogia, jossa pääosassa Ruotsin Puolustusvoimat ja vahvoissa sivuosissa Puolustuspolitiikka ja Turvallisuuspolitiikka, lähenee loppuaan. Leffamaailmasta tutulla kaavalla tiedämme, että viimeinen osa on aina vähän mahalaskua, mutta tähän mahtuu dramatiikkaa ja nopeita leikkauksia, vaikka tarina hyppiikin paikasta ja ajasta toiseen kuin säikky jänis.

Viimeisen osan avauksessa Venäjä muistuttaa Ruotsia siitä, että se tuntee sen puolustuksen puutteet yleisesti ja yksityiskohtaisesti.

Pommikoneet yllättivät pitkäperjantaina. Kuva: SvD.

Miten Ruotsin puolustusvoimat (SvFM) päätyi tähän? Käsittelin aihetta kakkososassa, mutta nyt vaaditaan vähän aikamatkustusta Back To The Future -tyyliin.

30 päivää aiemmin: SvFM jättää selvityksensä pitkäaikaisesta taloudellisesta tasapainosta vastauksena Hallituksen päätökselle nro 7 (Regeringbeslut, VNp). Samanaikaisesti jätetään myös talousarvioesitys vuodelle 2014 Budgetunderlag 2014. Puolustusministeriöllä (Födept) on jo vastaus heti valmiina ja puolustusministeri kommentoi SvFM:n selvitystä tuoreeltaan Dagens Industrin kolumnissa(!)
SvFM ei siis tämän kannanoton mukaan ole lainkaan (tai hyvin huonosti) edennyt kohti niitä tavoitteita, joita VNp SvFM:n toiminnasta 2010–2014 asetti (Inriktningsbeslutet 2010–14).

Kaksi viikkoa myöhemmin: Födept:llä on nyt omat laskelmansa. SvFM:n tulee edelleen jatkaa henkilöstöleikkauksia ja muuttaa henkilöstökokoonpanoaan (hkp) siten, että suurempi osuus lähitulevaisuuden hkp:stä on määräaikaisia sotilaita, merimiehiä ja ryhmänjohtajia (GSS/T) sekä reservinupseereita.

Viikko edellisestä: Maaliskuun 21. päivänä 2013 hallitus ilmoittaa tarkastusvirastolle (Riksrevisionen) että sen tuloksellisuustarkastuksen tulokset ovat yleisesti tiedossa eivätkä anna aihetta erityisiin toimiin ja että kaikki muutenkin on raiteillaan.

Sitten tulee ”ilmaisku”, josta Liettuan puolustusministeri Artis Pabriks heti tviittasi:

Alkuperäisen uutisen liettualaisesta verkkolehdestä 15min.lt löytyy tästä linkistä.

Itse ilmaiskun harjoittelu on (myöhäinen) vastaus presidentti Putinin päätökseen nostaa Venäjän ilmavoimien strategisten pommikoneiden suorituskykyä. Samankaltaisia voimannäyttöjä on tehty tämän vuoden helmikuussa Guamin ja Japanin yllä.

Nykypäivä: Päivän parhaan kolumnin kirjoittaa Aftonbladetin Lena Mellin, joka vähättelee asiaa viranomaisten välisenä budjettivääntönä ja jakaa vielä tapauksen paljastamien puutteiden johdosta SvFM:lle valttikortteja(!)

Niin, kuka hyötyy eniten siitä että Ruotsin puolustusvoimien puutteet paljastuvat? Puolustusvoimat, tietysti.

Lena Mellin i Aftonbladetissa, 23 huhtikuuta 2013. (käännös minun)

Ei, Lena – ei ole valttikortteja. Ei ole kinaa kruunuista. Kyseessä ovat suorituskyvyt, jotka olivat koipussissa niiden kymmenen vuoden ajan kun BKT nousi, mutta puolustusmäärärahat pysyivät ennallaan, vaikka kaikki kallistui. Kyseessä ovat kasaantuneet puutteet, joita ei enää korjata miljardilla siellä ja toisella täällä. Se vaatiii 40 mrd kruunua seuraavan 10 vuoden aikana, ja silloinkin on aihetta kysyä vastaako sekään enää uhkaan.

Tuleviin tapahtumiin kuuluvat parlamentaarisen puolustuskomitean (försvarsberedningen) white paper, joka herättänee vilkkaa keskustelun, vaikka jääneekin laajuudeltaan suppeaksi ja poliittisesti tarkoituksenhakuiseksi toimintaympäristön ja uhkamallin kuvaukseksi (omvärldsanalys).

Suurempi mielenkiinto kohdistuu tarkastusvirastoon, jolla on käynnissä kolme tarkastusta aihealueella ”Puolustuksen kyvykkyydet” ja jotka kaikki julkaistaan tämän vuoden puolella kesäkuussa, lokakuussa ja loppuraportti joulukuussa 2013.

Kuten hyvän trilogian kuuluu, päättyy myös tämä niin avoimesti, että jatko-osalle saattaa syntyä tilausta. Sitä odotellessa…

En reaktion på ”Viimeinen pisara – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 3.

  1. Ruotsin puolustuksen ongelmat:

    Liikaa päälliköitä ja liian vähän intiaaneja. ”Vanhoista asevoimista” saatu ylisuuri upseerimassa, jolle ei riitä mielekästä työtä. Miehistöä ei saada oikein mistään asevelvollisuuden päätyttyä.

    Keskittyminen ulkomaantoimintoihin. Esimerkiksi hävittäjälentäjiä ei enää kouluteta kotimaan puolustukseen vaan kansainvälisiin operaatioihin. ”Ruotsia puolustetaan ulkomailla.”

    Ruotsin puolustusvoimat on muuttunut aseteollisuuden referenssiasiakkaaksi. Valtaisia rahasummia haaskataan puollustusteollisuuden projektien eteenviemiseen ja tottahan niitä ”leluja” pitää ostaa, että saadaan ulkomaiset ostajat vakuutettua…

    Väittäisin, että rahan lisäämisellä ei ruotsin asevoimien ongelmia ratkaista.

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s