Toinen aikalisä – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 5.

Länk: Riksrevisionens rapport: "Ekonomiska förutsättningar  för en fortsatt omställning  av försvaret rir 2014:7." Riksrevisionen.se
Linkki tarkastusviraston raporttiin ”Ekonomiska förutsättningar för en fortsatt omställning av försvaret RiR 2014:7.” Riksrevisionen.se

Ruotsin valtion tarkastusvirasto Riksrevisionen (suom. vast. VTV) on päässyt loppuun Ruotsin puolustuksen kyvykkyyksiä koskevassa tuloksellisuustarkastusten sarjassaan. Tässä kuvassa esitetty tarkastus, ”Puolustuksen uudistuksen jatkamisen taloudelliset edellytykset”, edelsi tarkastuksten tuloksia koonnutta loppuraporttia.

Jos tahdot asiasta lisätietoa, suosittelen lukemaan Wisemanin
ja Skipperin blogeja tai Mikael Holmströmin kolumnia Svenska Dagbladetissa.

Tausta

Tämä on yli vuosi sitten käynnistämäni Ruotsin puolustusta käsittelevien merkintöjen sarjan viides osa. Kaikki aiemmat osat löytyvät myös suomeksi ja suosittelen lukemaan ne, jos tarvitset enemmän taustatietoa.

En esitä tässä yhteenvetoa raportista, sen löydät raportin lopusta. Käytetty ruotsin kieli on aika selkeää ja yksinkertaista, joten kannattaa kokeilla. Raportin viimeisiä sivuja (luku 8) suosittelen laiskoillekin lukijoille. Lähtökohtani tämän merkinnän jatkon osalta on se, että tunnet taustat tai osaat hankkia perustietämyksen osoittamieni linkkien avulla.

Strateginen aikalisä

Ruotsille puolustuspäätös 2000 (försvarsbeslut 2000, FB00) oli lopun alkua. Ruotsalaiset totesivat iloisesti, että ei heitä mikään uhkaa yli kymmeneen vuoteen ja aloittivat siirtymisen laajaan reserviin perustuvan asevelvollisuusarmeijan (invasionsförsvaret) uudistamiseksi kohti korkean valmiuden suorituskykyisiä asevoimia (insatsförsvaret). Puolustuspäätös 2004 (FB04) terävöitti tätä suuntausta. Lisäksi päätös vahvisti Venäjällä tapahtunutta positiivista demokratiakehitykstä ja voimistuvaa taloudellista ja poliittista keskinäisriippuvuuden myyönteistä kehittymistä. Georgian sota 2008 ei muuttanut paljoakaan. Ruotsi kylläkin irtisanoi kahdenvälisen, 7 mrd kruunun arvoisen sotilasyhteistyönsä Venäjän kanssa, mutta uusi puolustuspäätös (FB09) oli jo lähes valmiina ja puolustusuudistus oli saatettava loppuun. Tässä hukattiin käytännössä viimeinen mahdollisuus vetää käsijarrrusta. Strategisen aikalisän oli tarkoitus tuottaa kruununjalokivenä modernit, nopeat, liikkuvat ja kyvykkäät asevoimat ilman asevelvollisuutta.

Järjestelmävirheet suunnittelussa ja arviossa

Mainituilla puolustuspäätöksillä on huolestuttavia yhteisiä piirteitä. Ruotsi yritti 90-luvun lopulla ennakoida erilaisia tilannekehityksiä ja tapahtumakulkuja lähialueillaan ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössään. Tätä tehtiin siis voimakkaasti muuttuneessa kaootttisessa kansainvälisessä järjestelmässä, jossa oli monia suuruudeltaan tuntemattomia epävarmuustekijöitä. Valtionjohdon ja asiantuntijoiden täytyi näin ollen turvautua suureen määrään olettamuksia arvioissaan. Operatiiviseen suunnitteluun osallistuneet sotilaat tietävät, että olettamuksia on tehtävä, mutta ne on myös jatkuvasti alistettava tarkastamiselle, jossa ne hyväksytään tosina tai hylätään epätosina.

acc4

Ruotsissa kerran tehtyä ei enää uudestaan korjattu. Puolustuspäätöksiä valmistelevat parlamentaariset komiteat (försvarsberedningen) silottivat tutkijoiden kriittisemmät analyysit miellyttää sanomaa vahvistaviksi raporteiksi. Samalla kadotettiiin tunnetut epävarmuudet ja olettamuksista tuli tosiasioita ennen kuin muste raporteissa oli ehtinyt kuivua.

Tämä puolue- ja talouspoliittisesti ohjatun prosessin järjestelmävirhe jalkautui tasoa alempana FB09:ssä. Ensilukemalta FB09 vaikuttaa hyvin selkeältä ja yksityiskohtaiselta ja se luo kuvan hyvin valmistellusta analyyttisesta päätöksestä. Siinä missä aiemmat FB:t menivät harhaan turvallisuusympäristöanalyyseissa, tehtiin puolestaan FB09:ssa ylioptimimistinen arvio omien puolustusvoimien tilanteesta. Lisäksi oletettiin käskettyjen tehtävien ja tavoitetasojen toteutuvan täysimääräisesti. Vain harvoja seuranta- ja korjausmekanismeja asetettiin. Tämä siitä huolimatta, että porvarillinen nelipuoluehallitus (alliansen) oli jo aikaisemmin, otettuaan hallitusvastuun vuonna 2006, alkanut luoda merkittävää materiaali- ja kunnossapitovelkaa kieltämällä suunniteltuja palveluiden ja puolustusmateriaalin hankintoja.

10 vuotta lisää

Seuraukset ja niiden merkitykset ovat ilmeisiä ja ne ovat luettavissa Ruotsin puolustusvoimien talousarvioesityksistä, pitkän aikavälin suunnitelmasta(FM PerP), vuosikertomuksista, eduskunnan ohjauskirjeistä puolustusvoimille ja Ruotsin valtion tarkastusviraston raporteista. Ruotsissa on, toisin kuin Suomessa, voimakas kansanvaltaisuuden ja sitä myötä julkisuuden periaate. Ruotsalaisista tuntunee demokratianäkökulmasta hieman kummalta, että Suomessa ei lainkaan raportoida suorituskyvyn käyttöä, suorituskykyjä, valmiuksia ja lukumääriä. Syynä tähän lienee asemamme. Leikillisesti voitaisiin sanoa, että jos olisimme samassa kunnossa kuin Ruotsin puolustus ja vielä kertoisimme siitä avoimesti, niin naapuri olisi kyyllä ottanut ”löysät pois” aikoja sitten.

FB09 ja puolustusuudistuksen toteuttamisen vakavien poikkeamien seurauksena on syntynyt tilanne, jossa uusi sotajaotus (Insatsorganisation 2014, IO 14) ei saavuta alustavaa operatiivista valmiutta asetettuun aikaan mennessä, eikä koskaan saavuta täyttä valmiutta. Nykytilassa arvioidaan IO 14 olevan käyttöön otetun korkealla tavoitetasolla vuonna 2020+, edellyttäen että rahoitus sallii sotavarustuksen modifioinnin jatkuneen aikalisän aikana tapahtuvan teknisen kehityksen kompensoimiseksi. On kuitenkin epävarmaa tuottaisiko panostus tulosta, koska suuri osa puutteista on henkilöstöjärjestelmässä ja yksiköiden miehityksessä. Näihin tunnistettuihin ongelmiin ei ole löydetty ratkaisua. Monissa yksiköissä on vieläkin sijoitettuna varusmiehiä, joita ei siis vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen voida rauhan aikana kutsua palvelukseen.

brxbxp44828

Johtopäätökset

Ruotsin strateginen aikalisä jatkuu ja pitenee.

  • On epätodennäköistä, että Ruotsi kykenisi palauttamaan tunnustetun kyvyn oman alueensa puolustamiseen. Sitä vastoin on mahdollista, että kyky nopeaan toimintaan oman alueen ulkopuolella kehittyy edelleen ja että sitä käytetään ”luottamusta rakentavana solidariteetti-instrumenttina.” Tällaisessa ratkaisumallissa Ruotsi vahvistaa sitä puolustushaaraa, jolla on parhaat kyvykkyydet ja vahva kehitys-, vienti- ja rauhanturvapotentiaali.
  • On epätodennäköistä, että Ruotsi nopeasti ryhtyy puolustusliittoon Suomen kanssa. Usean vuoden ajan heitteille jäänyt ja vasta vuoden 2009 jälkeen uudelleen aloitettu oman maan puolustussuunnittelun tilanne on arvioni mukaan kiusallisen heikko. Puolustusliitto edellyttäisi oman puolustussuunnittelun avaamista kumppanille, vaikkakin luottamuksellisesti. Tällä hetkellä Ruotsin puolusutussuunnitelma kantaa leimaa KIUSAL – kiusallisen salainen.
  • On mahdollista, että suunnittelun ja arvioiden järjestelmävirheet jatkuvat. Försvarsberedningenin ensimmäinen raportti viime vuoden toukokuulta vanhentui heti kättelyssä ja kakkososalle Ukrainan kriisin seurauksena annettu parin kuukauden lisäaika ei riitä siihen, että komitea palaisi piirrustuspöydälle, tarkastelisi ykkösosan virheitä ja tuottaisi syventävän arvion ja ennusteen Ruotsin turvallisuusympäristöstä Ukrainan kriisin jälkeen. Hallituksen päätökset ja muu ohjaus kärsii edelleen mikromanageroinnista, tavoitetasojen täydellisen täyttymisen odotuksista sekä haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä ymmärtää puolustusvoimien toimittamia selvityksiä ja vastauksia.

Lopuksi

Riksrevisionenin loppuraportti viiväistyi ja se julkaistiin huhtikuun alussa.

Förlängd time-out – det svenska försvarets kris, del 5.

Länk: Riksrevisionens rapport: "Ekonomiska förutsättningar  för en fortsatt omställning  av försvaret rir 2014:7." Riksrevisionen.se
Länk till Riksrevisionens rapport: ”Ekonomiska förutsättningar för en fortsatt omställning av försvaret RiR 2014:7.” Riksrevisionen.se

Den svenska myndigheten Riksrevisionen är nu inne på slutrakan av sin granskning av det svenska försvaret. Den senaste granskningen är den sista före slutrapporten inom området ”Försvarets förmåga .”

Den fullständiga rapporten hittar Du här.

Vill Du veta mera, så rekommenderar jag mera utförliga inlägg av Wiseman, Skipper eller Mikael Holmströms perspektiv i SvD.

Bakgrund

Det här är den femte delen i min serie om det svenska försvarets kris, som jag startade för ett år sedan. Vill Du få en mera utförlig bakgrund och bättre helhetsbild, så rekommenderar jag att Du tar en titt på det tidigare inläggen.

Jag ska inte köra med en sammanfattning av rapporten, den hittar Du i slutet av själva rapporten. De sista sidorna i den utförliga rapporten rekommenderas även för lata läsare. Däremot utgår jag från att Du känner bakgrunden eller kan inhämta kunskapen med hjälp av länkarna jag gett.

Strategisk timeout

För Sverige var försvarsbeslutet 2000 (FB00) början på slutet. Man konstaterade glatt att inget hot föreligger på 10+ år och började övergången från ett invasionsförsvar till ett insatsförsvar. FB04 stärkte och skärpte denna inriktning och bekräftade den positiva utvecklingen i Ryssland, med demokratisering i allmänhet samt ett växande ekonomiskt och politiskt ömsesidigt beroende med EU-länder. Georgienkriget ändrade inte mycket. Sverige sade upp sitt bilaterala samarbete med Ryssland, den militära delen på 7 mrd kronor, men inriktningspropositionen (FB09) med förarbeten var färdig och omställningen skulle slutföras. Den sista chansen att göra tvärstopp förlorades. Den strategiska time-outen skulle vara komplett med ett förnyat och modernt insatsförsvar utan värnplikt.

Systemfel i planering och bedömning

Samtliga beslut har något gemensamt som är mycket oroväckande. Sverige försökte på slutet av 90-talet kartlägga sannolika händelseförlopp och utveckling i den säkerhetspolitiska omgivningen i sitt närområde. Detta alltså i ett ändrat och kaotiskt internationellt system där stor osäkerhet rådde. Statsledningen och sakkunniga var tvungna att göra ett flertal antaganden i sina bedömningar. Militärer som deltagit i operativ planering, vet att antaganden löpande ska granskas.

acc4

Men i Sverige blev det ”lagt kort ligger.” De mera kritiska analyserna av forskare sammanslogs till slätade rapporter av samtliga forsvarsberedningar. Samtidigt försvann erkänd osäkerhet och antaganden blev fakta innan bläcket hunnit torka på rapporterna.

Detta grundläggande fel i den parti- och finanspolitiskt styrda processen fortsatte en nivå lägre i FB09. Vid en första läsning förefaller beslutet mycket klart, tydligt och detaljerat och ger således en bild av att vara väl utarbetat. Problemet är dock att i likhet med tidigare FB, som brast i omvärldsanalysen, så gjordes det i FB09 en überoptimistisk bedömning av Försvarsmaktens situation. Därtill gjordes antaganden på fullständig måluppfyllnad och mycket få gransknings- och korrigeringsmekanismer fastställdes, trots att alliansregeringen, då den tog regeringsansvar ett par år tidigare, omedelbart hade börjat skapa ett ofinansierat ”materielberg.”

Plus 10 år

Den svenska strategiska time-outen fortsätter och förlängs.

Resultatet och innebörden för framtiden är uppenbar och går att läsa från FM underlag för regeringsbeslut, FM PerP och årsredovisningar, regleringsbrev och Riksrevisionens mycket tydliga granskningar. Dessutom har ju Sverige, i motsats till Finland, en kultur (lagstiftning) av öppenhet. Det kan kännas konstigt för svenskar att finnarna inte överhuvudtaget i detalj rapporterar insatser, förmågor, beredskaper och numerärer. Det handlar om var vi ligger. Om vi vore i samma skick som det svenska försvaret och annonserade det, så skulle nog tomrummet ha fyllts för en stund sedan…

Innebörden av FB09 och den icke planenliga utvecklingen med svårigheter i omställningen har lett till ett läge var den nya insatsorganisationen 2014 (IO 14) inte når initial förmåga inom utsatt tid och aldrig når full förmåga. I dagens läge bedöms IO 14 kunna vara upptaget med hög måluppfyllnad 2020+, förutsatt att finansieringen tillåter den modernisering materielet kräver på grund av teknisk utveckling under den förlängda tidsfristen. Dock förefaller det osäkert om en sådan satsning skulle ge utdelning, då en stor del av bristen ligger på bemanningen av insatsförband och lösningar inte hittas. Ett flertal förband är ännu idag fyllda med krigsplacerade värnpliktiga som alltså inte sedan 2009 kan beordras till tjänst i fredstid.

brxbxp44828

Slutsatser

Den svenska strategiska time-outen fortsätter och förlängs.

  • Det är osannolikt att Sverige kommer att kunna återuppta en erkänd förmåga till försvar av eget territorium. Däremot är det möjligt att förmågan till snabba insatser utanför eget territorium kommer att förstärkas och utnyttjas som ett ”förtroendebyggande solidaritetsinstrument.” I en sådan lösningsmodell stärker Sverige den försvarsgrenen som har mest förmåga och fortsatt utvecklings-, export- och fredsinsatspotential.
  • Det är osannolikt att Sverige snabbt kommer att ingå en försvarsunion med Finland. Läget med den återupptagna svenska försvarsplaneringen uppskattar jag vara så dålig och i ett tidigt skede att det måste vara pinsamt (hemligt). En försvarsunion skulle förutsätta man avslöjar detta till sin partner, även om i förtroende.
  • Det är möjligt att samma systemfel i analyser, planering och bedömningar fortsätter. Försvarsberedningens första leverans föråldrades genast och de extra månaderna som gavs för del 2, med anledning av Ukrainakrisen, lär inte vara vara tillräckliga för att återvända till felen i del 1 samt få till stånd en fördjupad analys och prognos av omvärlden efter Ukrainakrisen. Regerinsbesluten och annan styrning visar fortsatta tecken på detaljstyrning med förväntan av fullständig måluppfyllelse, samt ett förakt eller brist på förståelse för försvarsmaktens underlag.

Slutnot

Slutrapporten är igen senarelagd och kommer alltså ut under april 2014.

Kvalificerat bristfällig – det svenska försvarets kris, del 4.

Obs!
Det här är en översättning av mitt finska inlägg om den svenska Riksrevisionens granskning av den svenska försvarsmakten. Granskningen jag hänvisar till här är den del av granskningar inom området ”Försvarets förmåga.”
Den fullständiga rapporten hittar Du här. I Finland har rapporten väckt föga intresse och endast dykt upp hos Yle och Demari. Vill Du veta mera, så rekommenderar jag mera utförliga inlägg av Wiseman eller Skipper.

Till läsaren

Det här är den fjärde delen i min serie om det svenska försvarets kris, som jag påbörjade för nästan ett år sedan. Vill Du få en mera utförlig bakgrund och bättre helhetsbild, så rekommenderar jag att Du tar en titt på det tidigare tre inläggen.

I den tredje delen hänvisade jag till Riksrevisionens (redan något försenade) kommande rapporter och sade: [s]om i en riktigt god trilogi, är slutet så öppet att möjligheten för en uppföljare finns.

Här återger jag alltså sammanfattningen av Riksrevisionens rapport ”Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser.”

Rapportens pärm
Riksrevisionen. Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser. (RIR 2013:22)

8.1 Riksrevisionens sammanfattande bedömning

Riksrevisionens övergripande bedömning är att Försvarsmakten varken idag
eller de närmaste åren kommer att nå upp till kraven. Riksrevisionen bedömer att förmågan är bristfällig att leva upp till kraven även då insatsorganisation 2014 är fullt införd.

Kommentar: Expertbedömningar från slutet av år 2012 och från början av detta år pekade på att IO 2014 kunde bli fullt upptaget år 2019. Under de senaste månadetna har bedömningen blivit att IO 2014 kunde vara upptagen 2022–2023, men även då bristfälligt.

Analysen pekar tydligt på att det i närtid inte finns tillräckligt med personal och materiel för att samtidigt klara de uppgifter Försvarsmakten har vad avser insatser, beredskap och utveckling.

Inte heller när insatsorganisationen är uppfylld finns enligt vår analys möjligheter att fullt ut leva upp till alla de krav som ställts på insatsverksamheten och samtidigt lösa givna beredskaps- och utbildningsuppgifter. För det första är antalet markoperativa bataljoner och antalet stöd- och funktionsförband direkt gränssättande för uthålliga insatser. För det andra torde antalet GSS/K inte fullt ut räcka till för att samtidigt kunna fullgöra nationella uppgifter och genomföra internationella insatser utomlands. För det tredje räcker inte materielen till för att genomföra samtliga uppgifter.

Dessutom finns en problematik med att ett betydande antal särskilda nyckelkompetenser saknas och måste rekryteras i särskild ordning. Därtill har Försvarsmakten anmält en långsiktig obalans inom både förbands- och materielanslaget, som de anser förhindrar genomförandet av reformen.

Kommentar: Med försvarsmaktens anmälan avses här följande dokument:

De utvärderingar som Försvarsmakten har gjort av förmågan till insatser har
inte utgått ifrån hela kravbilden, såsom möjligheten att hålla cirka 2 000 personer insatta och delta i upp till fyra samtidiga förbandsinsatser.

Vilka möjligheter som trots allt finns har enligt Riksrevisionen inte prövats i tillräcklig utsträckning av Försvarsmakten. Regeringen har heller inte, utöver vad som framgår av instruktionens krav på försvarsplanering, beställt någon sådan prövning av insatsverksamheten i form att t.ex. operativa studier och spel.

Kommentar: Den svenska försvarsmakten planerade inte försvar av Sverige under reformen, utan denna försvarsplanering återupptogs först år 2009.

Bild: Försvarsmakten.

Enligt Riksrevisionen är regeringens styrning av insatsverksamheten till viss del otydlig och otillräcklig och redovisningen till riksdagen är i förhållande till den försvarspolitiska inriktningspropositionens krav delvis ofullständig.

Riksrevisionens granskning visar också att det underlag som hämtas från de informationssystem som Försvarsmakten för närvarande använder för att behovssätta och tillgångsredovisa personal och materiel innehåller stora brister.

Kommentar: I rapporten konstateras bland annat: ”Det finns ingen kompatibilitet mellan tillgångsredovisningen av personal i Prio och behovet i IOR.” Prio är svenska försvarsmaktens SAP-baserade IT-system.

Slutnot

Riksrevisionen fortsätter granska området Försvarets förmågor och ytterligare tre rapporterär att vänta, varav två [1,2] behandlar försvarets reform och dess ekonomiska förutsättningar har blivit senarelagda till februari 2014. Slutrapporten är också senarelagd och kommer alltså ut i mars 2014.

Tarkastetusti puutteellinen – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 4.

Huomio!
Tämä on minun oma käännökseni Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) Ruotsin puolustusvoimiin kohdistaman tuloksellisuustarkastuksen yhteenvedosta. Tarkastus on osa isompaa puolustuksen kyvykkyyteen kohdistuvaa tarkastusten sarjaa. Täydellisen kertomuksen löydät tästä. Kaikkien tehtyjen ja tulevien tarkastusten sarjan löydät täältä. Asiasta ovat Suomessa pintapuolisesti uutisoineet Yle ja Demari.

Om Du hellre läser på svenska, så rekommenderar jag ett mera utförligt inlägg av Wiseman eller Skipper.

Saatteeksi

Tämä on neljäs osa Ruotsin puolustuksen kriisiä käsittelevää sarjaa, jonka aloitin viime vuonna. Monet taustat valottuvat paremmin ja saat paremman kokonaiskuvan ja pääset käsiksi aiempiin linkitettyihin lähteisiin, kun ensin luet edelliset osat.

Kolmannessa osassa viittasin tuleviin (kaikki alkuperäisestä aikataulusta myöhässä julkaistaviin) Ruotsin valtion tarkastusviraston kertomuksiin ja sanoinkin: ”kuten hyvän trilogian kuuluu, päättyy myös tämä niin avoimesti, että jatko-osalle saattaa syntyä tilausta. Sitä odotellessa…”

Tässä on siis nopea yhteenveto tähän asti vuoden aikana eniten puhuttaneesta asiaa koskeneesta tarkastuksesta, eli Ruotsin puolustusvoimien kyvystä pitkäkestoisiin operaatioihin (Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser).

Rapportens pärm
Riksrevisionen. Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser. (RIR 2013:22)

Tarkastusviraston arvioinnin yhteenveto

Tarkastusviraston kokonaisvaltainen arvio on, että [Ruotsin] puolustusvoimat eivät nykytilassa taikka lähivuosina täytä vaatimuksia. Tarkastusvirasto arvioi, että suorituskyky on puutteellinen myös siinä vaiheessa, kun sotajaotus 2014 (Insatsorganisation 2014) on otettu täysimääräisesti käyttöön.

Kommentti: Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun asiantuntija-arvioiden mukaan Ruotsin puolustusvoimien sotajaotus 2014 tulisi vasta kokonaan käyttöön otetuksi vuonna 2019. Viime kuukausien aikana arviot julkisessa keskustelussa ovat siirtyneet vuosille 2022–2023.

Analyysi osoittaa selvästi, että lähiaikoina ei ole riittävästi henkilöstöä tai materiaalia toteuttamaan samanaikaisesti puolustusvoimien operaatioihin (insatser), valmiuteen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin mukaan puolustusvoimilla ei myöskään uuden sotajaotuksen käyttöön ottamisen jälkeen ole mahdollisuuksia täyttää kaikkia operaatioihin kohdistuvia vaatimuksia ja samanaikaisesti suorittaa annetut valmius- ja koulutustehtävät. Ensinnäkin rajoituksia pitkäkestoisille operaatioille asettavat maataisteluun kykenevien pataljoonien sekä tuki- ja aselajijoukkojen (stöd- och funktionsförband) lukumäärä. Toiseksi vakituisten ryhmänjohtajien, sotilaiden ja merimiesten määrä ei täysin riitä kansallisten tehtävien ja kansainvälisten operaatioiden samanaikaiseen suorittamiseen. Kolmanneksi materiaali ei riitä kaikkien tehtävien suorittamiseen.

Sitä paitsi ongelman muodostavat merkittävät puutteet erityisessä avainosaamisessa ja tarve tämän osaamisen rekrytoimiseksi erikseen.

Tämän lisäksi puolustusvoimat on ilmoittanut pitkäkestoisesta epätasapainosta sekä materiaaliin että joukkojen toimintaan osoitetussa rahoituksessa, jonka se katsoo estävän uudistuksen toimeenpanon.

Kommentti: Puolustusvoimien ilmoituksella viitataan tässä seuraaviin asiakirjoihin:

Arvioinnit, joita puolustusvoimat on tehnyt suorituskyvystä, eivät lähtökohtaisesti ole käsittäneet koko vaatimusmäärittelyä (kravbild), kuten mahdollisuus pitää 2 000 henkilöä operaatioissa ja osallistua näillä neljään samanaikaiseen operaatioon (förbandsinsatser), [joista yhteen taisteluosaston vahvuudella].

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan puolustusvoimat ei ole riittävässä laajuudessa arvioinut mahdollisia toimintavaihtoehtoja tilanteessa. Hallitus ei myöskään ole, sen lisäksi mitä ohjauskirjeen (instruktion) vaatimuksista puolustussuunnittelulle käy ilmi, vaatinut tällaista toimintavaihtoehtojen arviointia esim. operatiivisten tutkimusten (operativa studier) ja sotapelien muodossa.

Bild: Försvarsmakten.

Tarkastusvirasto pitää hallituksen tapaa ohjata operatiivista toimintaa (insatsverksamhet) epäselvänä ja riittämättömänä. Eduskunnalle annettu selonteko on hallituksen puolustuspoliittisen esityksen (den försvarspolitiska inriktningspropostionen) vaatimuksiin suhteutettuna osin epätäydellinen.

Tarkastus osoittaa myös, että puolustusvoimien nykyisistä tietojärjestelmistä haetut tiedot, joita käytetään henkilöstövoimavarojen tarvemäärittelyyn sekä henkilöstötilinpäätösten laadintaan sisältävät suuria puutteita.

Lopuksi

Tarkastusviraston kokonaisuudessa ”Puolustuksen kyvykkyydet” on odotettavissa vielä yhteensä kolme raporttia, joista kaksi [1,2] puolustuksen uudistusta ja sen taloudellisia edellytyksiä käsittelevää raporttia on siirretty julkaistavaksi helmikuulle 2014. Loppuraportin julkaisu on siirretty maaliskulle 2014.