Suomi, Ruotsi ja NRF

Ruotsalainen #turpo-bloggaaja Skipper kirjoittaa Ruotsin puolustuksen uudesta suuntauksesta, nimittäin sosiaalidemokraattien päätöksestä sanoa ”Kyllä” Ruotsin osallistumiselle Naton NRF-toimintaan. Tämä on suora vastaus ylipäällikön (ÖB) viestiin yhteisharjoittelun lisäämisestä tämän vuoden ”Strategic Military Partner Conferencessa”. Ruotsin hallitus virallisti tällä kertaa paperille halukkuusilmoituksensa osallistumisesta NRF-toimintaan.

NRF vapen

Hufvudstadsbladet seurasi hyvin Almedalen-viikkoa ja toi asiaan suomalais-ruotsalaisen vinkkelin uutisoimalla että Ruotsin osallistumisen hoitaisi ehkä Amfibiorykmentti (Amfibieregementet, Amf 1), joka siis ennen NRF:a ehtisi päättämään tänä vuonna alkavan vuoronsa Afganistanissa (FS25). Suomestahan NRF-valmiudessa on vuonna 2015 Uudenmaan prikaatin kouluttama merivoimien rannikkojääkäriyksikkö.

Kuvassa suomalainen Jurmo-luokan vene ruotsalaisen Stridsbåt 90 H vieressä
Suomalainen Jurmo-luokan vene ruotsalaisen Stridsbåt 90 H vieressä. Kuva: Kristina Swaan, Amfibiorykmentti (Amf 1), Ruotsi.

Selvittääkseni hieman suomalaista NRF-taustaa käyn lyhyen vuoropuhelun kahden alter egoni, Nato-intoilijan ja juoksuhautasotilaan välillä.

Juoksuhautasotilas: Jaahas, näin sitä taas muilutetaan Suomea Natoon takaportin kautta!

Nato-intoilija: Ei, päätöksemme osallistua NRF-toimintaan perustuu 2000-luvun valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin [2004, 2009, 2013]. Teemme yhteistyötä tärkeimpien rauhan ja turvallisuuden toimijoiden, eli Naton ja EU:n kanssa. NRF-osallistumisesta on eduskunalle annettu erillinen selvitys (VNS 1/2008 vp).

J: NRF on Naton iskujoukko ja jos olemme mukana, niin joudumme sotimaan Naton valloitussotia.

N: Ei, osallistumme täydentävään toimintaan. Harjoitustoimintaan osallistuminen ei merkitse operaatioihin osallistumista – päätökset operaatioista tehdään aina erikseen ja viime kädessä kansallisesti. NRF suorittaa monia erilaisia tehtäviä, joukon yksiköt ovat mm. suojanneet Ateenan olympiakisoja vuonna 2004 ja Afganistanin presidentinvaalia vuonna 2005, toimittaneet humanitaarista apua lentoteitse niin hirmumyrsky Katrinan uhreille Yhdysvaltoihin vuonna 2005 kuin myös Pakistanin maanjäristyksen uhreille vuonna 2006.

J: Meidän pitäisi panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön tai EU:n taisteluosastoihin, Ruotsikaan ei ole mukana NRF:ssä.

N: Ruotsi ilmoitti suullisesti halustaan osallistua NRF-toimintaan huhtikuussa 2007 yhdessä Suomen kanssa, mutta päätti lopulta olla osallistumatta. Tässä on syytä huomioida että Ruotsi oli silloin keskellä koko puolustusratkaisunsa reformia. Vielä meneillään olevassa uudistuksessa Ruotsi panosti täysillä EUBG-joukkoihin muutoksen ”moottorina”. Uudistus ei siis ole vielä ihan valmis, mutta Ruotsi tahtoo nyt taas mukaan NRF-toimintaan.

J: No, entäs EUBG?

N: Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite sanoo selvästi että Naton rakenteet ovat keskeisiä Euroopan kyvyille ja turvallisuudelle. Tämä on varsin luonnollista, kun muistetaan että 95 % EU:n väestöstä elää Nato-maissa. Osallistumisemme NRF:n toimintaan tukee unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. EUBG:ssa olimmme mukana vuosina 2007, 2008 och 2011.

J: Emme saa mitään hyötyä, rahat vain kuluvat kalliisiin suurharjoituksiin ulkomailla.

N: Ensinnäkin NRF-toiminta on keskeinen työkalu osallistuvien maiden asevoimien rakenteiden ja kyvykkyyksien kehittämiselle. Transformaatiotyöllä pyritään vastaamaan tulevaisuuden tehtävätarpeisiin. Osallistumalla saamme kokemuksia, osaamista ja uusia kyvykkyyksiä. Toiseksi kriisinhallintaoperaatiot vähenevät dramaatttisesti ISAF:n alasajon jälkeen. Osallistumisemme NRF:n harjoitustoimintaan antaa meille näkemystä Naton toiminnasta ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Pitää ainakin istua niiden pöytien vieressä missä päätöksiä tehdään, ettei käy niin kuin aikanaan Molotovin ja Ribbentroppin sopiessa meistä.

J: Kansalta on asia pimitetty – kenraalit ja poliitikot vievät meitä Natoon kulissien takana.

N: Suomen linja asiassa on avoin ja selkeä ja löytyy turvallisuus- ja puolustuspoliittisista selonteoista. NRF-osallistumisesta annettiin eduskunnalle oma, erillinen selonteko. Osallistumisestamme on uutisoitu laajasti ja Puolustusministeriö ilmoittaa avoimesti osallistuvat joukkomme, jotka ovat maavoimien suojelun erikoisosasto vuodelle 2012, maavoimien erikoisoperaatio-osasto 2013, ilmavoimien valmiusyksikkö 2014 ja vuodeksi 2015 merivoimien rannikkojääkäriyksikkö.

Mistä nopea ruotsalainen mielenmuutos? Kuluneen turvallisuuspoliittisen vuoden aikana Ruotsissa ovat nouseet esiin yhtäältä vaikeudet saattaa asevoimien uudistus loppuun ja toisaalta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan heikkoudet. Uuden sotajaotuksen IO2014 valmistumisen siirtyminen vuoteen 2019+ on ongelma. Ruotsin yksipuolinen solidaarisuuslauseke, jonka viimeksi ampui alas Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on nostanut huolta ulkopuolelle jäämisestä kriisin sattuessa. ISAF-operaation alasajon myötä Ruotsin puolustus jäisi yksin ilman valmiita suorituskykyjä. NRF tarjoaa mahdollisuuden kehittää joukkoja ja kyvykkyyksiä, hankkia poliittista vaikutusvaltaa, ja vaikka Skipper onkin toista mieltä, vahvistaa yksipuolista solidaarisuuslauseketta, ainakin siihen asti kunnes uskottavampi ratkaisu löydetään.

Ehtiikö Ruotsi mukaan? Kirjallinen ilmoitus halukkuudesta (ja Naton halu saada Ruotsi mukaan) pistänee rattaat pyörimään nopeasti molemmissa päissä. Ongelmana on lähinnä pitkäjänteisesti kehitettävien joukkojen valitseminen. Amfibioyksikkö, joka kykenee taisteluun rannikon suuntaisesti, rantamaalla ja voi tarvittaessa toimia ”tavallisen” jalkaväkiyksikön tavoin on varmasti tervetullut lisä NRF RFP-joukkopooliin. Ottaen huomioon, että ko. yksikkö palaa sotavalmiina operaatiosta (FS25, Afganistan) olisi myös viimeisen virstaanpylvään, eli OCC/EF-uudelleenavaluoinnin selvittäminen vaivatonta. Jalkaväen roolissa yksikkö myös paikkaisi hyvin maavoimien yhtymien vuoteen 2017 asti kestävää poissaoloa NRF-kuvioista.

Suomalais-ruotsalaista? Jos samassa joukossa on kaksi amfibioyksikköä, niin kai se silloin sitä on. Millä tasolla toimintaa yhidstetään on kysymys, johon kenelläkään ei vielä ole vastausta, mutta kuten Hbl:n lähde sanoo:

Det är bara att tuta och köra. Det mesta finns klart.
(käännös: Rattiin ja menoksi. Suurin osa on valmiina.)

Hyvä kuvan siitä kuinka valmiita yhteistyöhön ollaan voi saada Amf 1:n JOTU-13 osallistumista käsittelevästä jutusta.

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s