Tarkastetusti puutteellinen – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 4.

Huomio!
Tämä on minun oma käännökseni Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) Ruotsin puolustusvoimiin kohdistaman tuloksellisuustarkastuksen yhteenvedosta. Tarkastus on osa isompaa puolustuksen kyvykkyyteen kohdistuvaa tarkastusten sarjaa. Täydellisen kertomuksen löydät tästä. Kaikkien tehtyjen ja tulevien tarkastusten sarjan löydät täältä. Asiasta ovat Suomessa pintapuolisesti uutisoineet Yle ja Demari.

Om Du hellre läser på svenska, så rekommenderar jag ett mera utförligt inlägg av Wiseman eller Skipper.

Saatteeksi

Tämä on neljäs osa Ruotsin puolustuksen kriisiä käsittelevää sarjaa, jonka aloitin viime vuonna. Monet taustat valottuvat paremmin ja saat paremman kokonaiskuvan ja pääset käsiksi aiempiin linkitettyihin lähteisiin, kun ensin luet edelliset osat.

Kolmannessa osassa viittasin tuleviin (kaikki alkuperäisestä aikataulusta myöhässä julkaistaviin) Ruotsin valtion tarkastusviraston kertomuksiin ja sanoinkin: ”kuten hyvän trilogian kuuluu, päättyy myös tämä niin avoimesti, että jatko-osalle saattaa syntyä tilausta. Sitä odotellessa…”

Tässä on siis nopea yhteenveto tähän asti vuoden aikana eniten puhuttaneesta asiaa koskeneesta tarkastuksesta, eli Ruotsin puolustusvoimien kyvystä pitkäkestoisiin operaatioihin (Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser).

Rapportens pärm
Riksrevisionen. Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser. (RIR 2013:22)

Tarkastusviraston arvioinnin yhteenveto

Tarkastusviraston kokonaisvaltainen arvio on, että [Ruotsin] puolustusvoimat eivät nykytilassa taikka lähivuosina täytä vaatimuksia. Tarkastusvirasto arvioi, että suorituskyky on puutteellinen myös siinä vaiheessa, kun sotajaotus 2014 (Insatsorganisation 2014) on otettu täysimääräisesti käyttöön.

Kommentti: Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun asiantuntija-arvioiden mukaan Ruotsin puolustusvoimien sotajaotus 2014 tulisi vasta kokonaan käyttöön otetuksi vuonna 2019. Viime kuukausien aikana arviot julkisessa keskustelussa ovat siirtyneet vuosille 2022–2023.

Analyysi osoittaa selvästi, että lähiaikoina ei ole riittävästi henkilöstöä tai materiaalia toteuttamaan samanaikaisesti puolustusvoimien operaatioihin (insatser), valmiuteen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin mukaan puolustusvoimilla ei myöskään uuden sotajaotuksen käyttöön ottamisen jälkeen ole mahdollisuuksia täyttää kaikkia operaatioihin kohdistuvia vaatimuksia ja samanaikaisesti suorittaa annetut valmius- ja koulutustehtävät. Ensinnäkin rajoituksia pitkäkestoisille operaatioille asettavat maataisteluun kykenevien pataljoonien sekä tuki- ja aselajijoukkojen (stöd- och funktionsförband) lukumäärä. Toiseksi vakituisten ryhmänjohtajien, sotilaiden ja merimiesten määrä ei täysin riitä kansallisten tehtävien ja kansainvälisten operaatioiden samanaikaiseen suorittamiseen. Kolmanneksi materiaali ei riitä kaikkien tehtävien suorittamiseen.

Sitä paitsi ongelman muodostavat merkittävät puutteet erityisessä avainosaamisessa ja tarve tämän osaamisen rekrytoimiseksi erikseen.

Tämän lisäksi puolustusvoimat on ilmoittanut pitkäkestoisesta epätasapainosta sekä materiaaliin että joukkojen toimintaan osoitetussa rahoituksessa, jonka se katsoo estävän uudistuksen toimeenpanon.

Kommentti: Puolustusvoimien ilmoituksella viitataan tässä seuraaviin asiakirjoihin:

Arvioinnit, joita puolustusvoimat on tehnyt suorituskyvystä, eivät lähtökohtaisesti ole käsittäneet koko vaatimusmäärittelyä (kravbild), kuten mahdollisuus pitää 2 000 henkilöä operaatioissa ja osallistua näillä neljään samanaikaiseen operaatioon (förbandsinsatser), [joista yhteen taisteluosaston vahvuudella].

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan puolustusvoimat ei ole riittävässä laajuudessa arvioinut mahdollisia toimintavaihtoehtoja tilanteessa. Hallitus ei myöskään ole, sen lisäksi mitä ohjauskirjeen (instruktion) vaatimuksista puolustussuunnittelulle käy ilmi, vaatinut tällaista toimintavaihtoehtojen arviointia esim. operatiivisten tutkimusten (operativa studier) ja sotapelien muodossa.

Bild: Försvarsmakten.

Tarkastusvirasto pitää hallituksen tapaa ohjata operatiivista toimintaa (insatsverksamhet) epäselvänä ja riittämättömänä. Eduskunnalle annettu selonteko on hallituksen puolustuspoliittisen esityksen (den försvarspolitiska inriktningspropostionen) vaatimuksiin suhteutettuna osin epätäydellinen.

Tarkastus osoittaa myös, että puolustusvoimien nykyisistä tietojärjestelmistä haetut tiedot, joita käytetään henkilöstövoimavarojen tarvemäärittelyyn sekä henkilöstötilinpäätösten laadintaan sisältävät suuria puutteita.

Lopuksi

Tarkastusviraston kokonaisuudessa ”Puolustuksen kyvykkyydet” on odotettavissa vielä yhteensä kolme raporttia, joista kaksi [1,2] puolustuksen uudistusta ja sen taloudellisia edellytyksiä käsittelevää raporttia on siirretty julkaistavaksi helmikuulle 2014. Loppuraportin julkaisu on siirretty maaliskulle 2014.

Kommentera | Kommentoi