Tämä kirjoitus on kriittinen, joten pyydän lukijoita muistamaan, että esittämäni mielipiteeni ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien virallista linjaa.
Ken tietää?
Suomessa on todella vaikeaa löytää julkisia tietoja siitä miten hyvin puolustusvoimat suorittaa sille laissa määrättyjä tehtäviä.
Tässä on yksi syy kehnoon, asiantuntijavetoiseen ja auktoriteetijohtoiseen puolustuspoliittiseen keskustelukulttuurin, joka Suomessa on valloillaan, vaikka viime aikoina onkin yleisemmän turvallisuuspolitiikan puolella nähty hienoja ”irtiottoja.” Tavallisen kansalaisen ei ole kovinkaan helppoa muodostaa käsitystä siitä miten hyvin hoidamme tehtävämme, kuinka tehokkaita olemme ja millaisia tuloksia saavutamme.
Meanwhile in Sweden….
Toista ääripäätä löytyy Ruotsista, missä suurin osa joukkojen kokoonpanoa, lukumäärää, sijoituspaikkaa ja valmiutta koskeva tieto on täysin julkista ja helposti saatavilla. Suomessa sama tieto on salaista ja pilkottu niin pieniin ja hajanaisiin osiin, että ammattilaisenkin on vaikea löytää tietoa.
Puolustusvoimien tulee raportoida toimituksesta siten, että tilivelvollisuus ja tulosvastuu ilmenevät selvästi.
Niin, mitä joukkoja Ruotsilla tänä vuonna on, missä ne ovat ja mikä on niiden valmius? No, lue Ruotsin eduskunnan jokavuotiset ohjauskirjeet Ruotsin puolustusvoimille. Kuinka hyvin tavoitteisiin päästiin? Täytettiinkö tehtävät? Lue Ruotsin puolustusvoimien vuosikertomukset!
Kuinka hyvin tai huonosti eri tulosalueita on hoidettu ja mitä seurauksia tällä on puolustusvoimille tai puolustusjärjestelmälle? Kurkista tarkastusviraston raporttisarjaan Puolustuksen kyvykkydet tai lue muutama FOI:n raportti.
Tilaus ja toimitus
Entä Suomi? Puolustusvoimien vuosikertomukset ovat tosi hienoja painotuotteita, mutta ne kertovat harvinaisen vähän lakisääteisten tai tulostavoitteiksi käskettyjen tehtävien toteuttamisesta. Sitä vastoin ne antavat kauniin, miellyttävän ja pinnaltaan sileän kuvan toiminnasta tarkasti valittuine tunnuslukuineen, jotka eivät itsessään paljoa kerro. Tehtävien toteuttamisestta kerrotaan ympäripyöreästi ja välillä toteutetaan tehtäviä, joita ei edes laissa tai tulostavoitteista löyty. Alla muutama ote:
- ”Kansalaisista yli 80 prosenttia tukee yleistä asevelvollisuutta.”
- ”Puolustusvoimien keskeisimmät ydintoiminnot on vuonna 2011 kyetty ylläpitämään lähes normaalitasolla.”
- ”Toteutunut toiminta ei kuitenkaan määrällisesti edusta sitä tasoa, jonka pitkäaikaiset kokemuksemme osoittavat välttämättömäksi. ”
- ”Puolustusvoimat on kantanut yhteiskuntavastuutaan myös laatimalla ympäristöstrategian ja ympäristösuunnitelman.”
Löytyyhän sentään tilinpäätös? Ei, tilinpäätöksen tarkastaa kylläkin Valtiontalouden tarkastusvirasto, mutta vain tarkastuskertomus on saatavilla. Ohjausta eduskunnalta? Ei, eduskunta hyväksyy Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, mutta ei julkisesti ota kovin paljon kantaa yksityiskohtiin, kuten joukkojen määrään, laatuun ja valmiuteen.
Parhaan kuvan tilauksesta saa Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjasta (vuodelle 2013). Liitteen 2.1 kärpäsp**kan kokoinen ja näköinen teksti tekee kylläkin sovittujen tulostavotteiden erotttamisesta vaikeaa…
Valtion talousarvioesitystä 2013 luettessa kolmen lakisääteiseen tehtävään liittyvät tilaukset selviävät hieman paremmin:
| Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä | |
| Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva. | 4 |
| Puolustusvoimat on valvonut alueellisen koskemattomuuden sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset. | 4 |
| Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. | 3 |
| Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä. | 3 |
| Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta osana puolustusvoimauudistusta. | 3 |
| Asevelvollisten sosiaalista ja taloudellista asemaa kehitetään puolustusministeriön johtaman poikkihallinnollisen työryhmän avulla. | 4 |
| Puolustusvoimat turvaa kustannustehokkaan henkilöstöjärjestelmän toimivuuden niin, että puolustusvoimien tehtävärakenne on tarkistettu ja henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja työhyvinvointi varmistettu. | 3 |
| Ylläpidetään ja ajantasaistetaan maltillisesti materiaalista suorituskykyä sekä huolehditaan syntyneistä sitoumuksista. | 3 |
| Puolustusvoimat integroi Naton suorituskykyvaatimukset soveltuvin osin osaksi joukkojen kehittämistä. | 3 |
| Puolustusvoimat suuntaa kiinteistöinvestoinnit priorisoiden turvallisuutta, henkilöstön ja koulutettavien terveyttä, poikkeusolojen vaatimuksia, materiaalin hallintaa ja ympäristönsuojelua edistävät hankkeet. | 3 |
| Puolustusvoimat parantaa käytössään olevien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisessa kustannustehokkuutta niin, että tyhjistä asunnoista aiheutuu kustannuksia enintään 0,5 milj. euroa/vuosi. | 3 |
| Turvallinen yhteiskunta | |
| Puolustusvoimien valmius tukea muita viranomaisia ylläpidetään. | 4 |
| Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen | |
| Puolustusvoimat toteuttaa sille osoitetut kriisinhallintatehtävät. | 4 |
| Puolustusvoimat ylläpitää valmiutta osallistua uusiin operaatioihin tai koulutus- ja neuvontatehtäviin. | 4 |
| Palvelusturvallisuutta ja suojaa kehitetään siten, että operaatioissa palvelevien joukkojen käyttöön toimitetaan aina olosuhteiden ja tehtävien kannalta välttämätön materiaali. | 4 |
| Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1–5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on saavutettu ja 5=Tavoite on ylitetty. |
Siis mitä?! Itsenäisen valtakuntamme sotilaallista maanpuolustusta (Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä) koskevista tulostavoitteista aiomme saavuttaa täysin vain kolme (3) yhdestätoista (11). Ja näistäkin yksi koskee jonkun poikkihallinnollisen työryhmän kokouksia?! Tätäkö nyt oikeasti tilattiin?
Miten toimitus? Se ei onneksi koskaan tule julkiseksi, koska puolustusministeriö vaatii puolustusvoimia raportoimaan talostavotteiden saavuttamisesta vuosiraportissa, joka on turvaluokiteltu viranomaiskäyttöön. Tästä tilauksesta, ilman mitään näyttöä vastaavasta toimituksesta, olemme valmiita maksamaan 2,36 miljardia euroa vuodessa?! Kyllä on aikamoista maanpuolustushenkeä!
Julkisuudesta, salassapidosta ja päivän risu
Puolustusvoimat on Suomen kansalle tilivelvollinen ja tulosvastuullinen. Näiden vastuiden toteutumisen, suhteessa laissa ja tulostavotteissa määritettyihin tehtäviin, on oltava jokaisen kansalaisen todennettavissa. Tietoa ei tarvitse jokaisen hakea erikseen, vaan viranomaisen on luotettavasti, kattavasti ja julkisesti raportoitava toiminnastaan. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta edellyttää ”avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa” ja sen tarkoituksena on ”antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.”
Kaikki maanpuolustusta koskeva ei siis voi olla salassa pidettävää. Julkisuuslain vahva salassapito-olettama tarkoittaa sitä, että viranomaisen asiakirja on salainen, jollei ole ilmeistä että tiedon antaminen ei vaaranna suojattavaa etua. Lain 24 § 1 mom 10 kohta ei kuitenkaan tarkoita tiedon laatuun perustuvaa ehdotonta salassapitoa, jota sovelletaan vain yksilön etujen suojaamisessa. Asioissa, joissa on tarvetta julkisen vallan käytön valvomiseen on tarpeettoman laajaa salassapitoa (ns. hätävarjelun liiottelua) vältettävä. Tiedon saantia, tai pikemminkin sen vapaaehtoista antamista julkisuuteen, ei saa rajoittaa enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista.
Päivän risu menee siis näin ollen puolustusministeriölle, joka erheellisesti määrää suoraan vuosiraportin salassapidosta sisällöstä riippumatta. Ministeriön asettamien vuosiraportin sisältöön kohdistuvien vaatimusten valossa tuntuisi tarkoituksenmukaisemmalta, että suurin osa siitä olisi julkista ja että salassa pidettävät asiat koottaisiin erillisiin liitteisiin.
Puolustusvoimien tulee raportoida toimituksesta siten, että tilivelvollisuus ja tulosvastuu ilmenevät selvästi. Nykymalliset firmaesitteet eivät toteuta tätä vaatimusta. Tilaajalla on oikeus tarkastaa toimitus ja sen jälkeen joko ottaa se vastaan tai palauttaa se toimittajalle.
Random thoughts 