Rinne heikensi maanpuolustusta 11 miljoonalla eurolla?

Kuva: MTV. Lähde: MTV
Kuva: MTV. Lähde: MTV

Valtiovarainministeri Antti Rinne julkaisi torstaina 7. elokuuta ministeriönsä talousarvioesityksen vuodelle 2015. Valtiovarainministeriöllä on käytössään hyvin laaja työkalupakki budjettisääntelyyn ja näistä menoerien ”regulaattoreista” osa osuu myös muille hallinnonaloille. Tämä johtuu pääosin siitä, että tietyt menoerät myöntää valtiovarainministeriö. Näihin menoeriin kohdistuvat ministeri Rinteen toimet.

Asiasta nousi pieni – täysin perusteeton (lue: budjettia ei oltu edes selailtu) ja maanpuolustustahtoinen  (lue: demareita maanpuolustuksen alasajosta syyttävä ja maanpettureiksi nimittelevä) – älämöly, kun tuli ilmi, että VM:n toimet olivat leikanneet muiden hallinnonalojen menoja. [1]

Tietenkin tilanne näyttää pahalta kun taulukoidaan yksinkertaisesti:

Taulukko 1. PLM ja VM talousarvioesitysten erotus. Tuhatta euroa.
27.01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 27.10. Sotilaallinen maanpuolustus 27.30. Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä
VM talousarvioesitys 358 429 2 289 504 37 528 2 685 461
PLM talousarvioesitys 358 664 2 300 584 37 528 2 696 776
Erotus −235 −11 080 ±0 −11 315
Lähteet: Hallinnonalojen talousarvioesitykset vuodelle 2015. PLM [2]. VM [3].

Tarkempi menojen ”perkaaminen” osoittaa kuitenkin, että ministeri Rinne ei varsinaisesti kajonnut puolustuksen sisältöön, vaan määrärahan mitoituksessa huomioon otetaviin muutoksiin, joita VM käytännössä tarkensi PLM:n esitykseen verrattuna.

Taulukko 2. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Erä VM TAE15 PLM TAE15 Erotus
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5%) 15 962 15 962 ±0
Hallinnonalakohtainen menosäästö (HO) -48 287 -48 287 ±0
PHRAKL:n tilahallinnan ja kunnossapitotoimintojen uudistaminen -7 000 -7 000 ±0
Siirto momentilta 27.10.18 11 178 11 178 ±0
Tekniset siirrot ja rakennekorjaukset -4 307 -4 307 ±0
Tietoluovutusten maksuttomuus (HO) (siirto momentille 31.20.01) -10 ei arv. -10
Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset ei myönn 10 260 -10 260
TUVE-lisärahoitus 1 500 1 500 ±0
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset 3 716 3 716 ±0
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 3 420 3 420 ±0
Palkkaliukumasäästö -3 847 -3 847 ±0
Palkkausten tarkistukset 5 810 5 810 ±0
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -10 -135 125
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -125 ei arv. −125
Vuokramenojen indeksikorotus 1 949 ei eritelty* 1 949
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2 559 ei eritelty* −2 559
Yhteensä -22 610 −11 730 −10 880
Lähteet: Hallinnonalojen talousarvioesitykset vuodelle 2015. PLM [2]. VM [3].
* ks huom [4] jäljempänä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Rinteen leikkaukset kohdistuvat pääosin (10,3 milj. eur) menokohtaan ”Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset.” Kaikki muut Rinteen tekemät leikkaukset ovat julkishallinnon tuottavuuden kehittämistavoitteiden mukaisia. Ne ovat myöskin sellaisia, jotka eivät toteutuessaan syö maanpuolustusta. Toteutumatta jäädessään on hallinnonalan tietysti omista menoistaan löydettävä rahoitus ”leikkauksille.” Puolustusvoimat on kuitenkin tähän mennessä toteuttanut säästövelvoitteet täysimääräisinä ja jopa esiintynyt jonkinlaisena valtionhallinnon tuottavuus- ja säästöohjelman mannekiinina, joka kykenee hillitsemään turhia menoeriä. Näin ollen, Rinteen esittämien pienempien säästöjen ei pitäisi olla ylivoimainen este.

Taulukossa mainitun vuokramenojen indeksikorotuksen ja niitä vastaavan säästön osalta puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat puoli miljoonaa euroa erillään. PLM laskee korotuksen ja säästöjen summaksi -109 tuhatta euroa [4], kun VM pääsee -610 tuhanteen euroon. Ero suhteessa kokonaismäärärahaan pieni, mutta suuri ollakseen kahden hallinnonalan välinen. Valitettavasti PLM:n TAE:ssa on pari pientä virhettä, epäselviä kirjauksia tekstiosuuksissa ja aikaisempien tietojen raakoja pyöristyksiä, jotka varmaan osaltaan ovat omiaan heikentämään PLM:n laatiman TAE:n uskottavuutta. Jätän näiden etsimisen lukijoiden tehtäväksi.

Ratkaisematta jää kuitenkin se kaikkien tärkein kysymys. Kenen maksettavaksi tulevat laajennetun kumppanuuden myötä Millogille siirtyvien yli 350 henkilön lisäeläkevakuutukset? Jos vastaus on ”Puolustusvoimat vastaa,” niin kyseessä on 10,3 miljoonan piiloleikkuri, joka syö maastovuorokausia, lentotunteja ja alusvuorokausia. Koska näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, on selvää, että Rinne leikkaa maastovuorokausia, eli maavoimien suorituskykyä, jossa viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana on jo syntynyt merkittävää ”koulutusvelkaa.”

Toivoa sopii, että ministeriöiden ohjaus-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät ovat ajan tasalla. Jos VM ei kerro miten nämä leikkurit toteutetaan ilman sopeuttamista, voitaneen taloudenpito, eli Rinteen esittämä VM:n talousarvioesitys vuodelle 2015 – todeta riskialttiiksi ja opportunistiseksi.

//James


Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Suomen puolustus – vastaako tilaus toimitusta?

Tämä kirjoitus on kriittinen, joten pyydän lukijoita muistamaan, että esittämäni mielipiteeni ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien virallista linjaa.


Ken tietää?

Suomessa on todella vaikeaa löytää julkisia tietoja siitä miten hyvin puolustusvoimat suorittaa sille laissa määrättyjä tehtäviä.

Tässä on yksi syy kehnoon, asiantuntijavetoiseen ja auktoriteetijohtoiseen puolustuspoliittiseen keskustelukulttuurin, joka Suomessa on valloillaan, vaikka viime aikoina onkin yleisemmän turvallisuuspolitiikan puolella nähty hienoja ”irtiottoja.” Tavallisen kansalaisen ei ole kovinkaan helppoa muodostaa käsitystä siitä miten hyvin hoidamme tehtävämme, kuinka tehokkaita olemme ja millaisia tuloksia saavutamme.

Meanwhile in Sweden….

Toista ääripäätä löytyy Ruotsista, missä suurin osa joukkojen kokoonpanoa, lukumäärää, sijoituspaikkaa ja valmiutta koskeva tieto on täysin julkista ja helposti saatavilla. Suomessa sama tieto on salaista ja pilkottu niin pieniin ja hajanaisiin osiin, että ammattilaisenkin on vaikea löytää tietoa.

Puolustusvoimien tulee raportoida toimituksesta siten, että tilivelvollisuus ja tulosvastuu ilmenevät selvästi.

Niin, mitä joukkoja Ruotsilla tänä vuonna on, missä ne ovat ja mikä on niiden valmius? No, lue Ruotsin eduskunnan jokavuotiset ohjauskirjeet Ruotsin puolustusvoimille. Kuinka hyvin tavoitteisiin päästiin? Täytettiinkö tehtävät? Lue Ruotsin puolustusvoimien vuosikertomukset!

Kuinka hyvin tai huonosti eri tulosalueita on hoidettu ja mitä seurauksia tällä on puolustusvoimille tai puolustusjärjestelmälle? Kurkista tarkastusviraston raporttisarjaan Puolustuksen kyvykkydet tai lue muutama FOI:n raportti.

Kuva: Puolustusvoimat / Mika Koskinen.

Tilaus ja toimitus

Entä Suomi? Puolustusvoimien vuosikertomukset ovat tosi hienoja painotuotteita, mutta ne kertovat harvinaisen vähän lakisääteisten tai tulostavoitteiksi käskettyjen tehtävien toteuttamisesta. Sitä vastoin ne antavat kauniin, miellyttävän ja pinnaltaan sileän kuvan toiminnasta tarkasti valittuine tunnuslukuineen, jotka eivät itsessään paljoa kerro. Tehtävien toteuttamisestta kerrotaan ympäripyöreästi ja välillä toteutetaan tehtäviä, joita ei edes laissa tai tulostavoitteista löyty. Alla muutama ote:

  • ”Kansalaisista yli 80 prosenttia tukee yleistä asevelvollisuutta.”
  • ”Puolustusvoimien keskeisimmät ydintoiminnot on vuonna 2011 kyetty ylläpitämään lähes normaalitasolla.”
  • ”Toteutunut toiminta ei kuitenkaan määrällisesti edusta sitä tasoa, jonka pitkäaikaiset kokemuksemme osoittavat välttämättömäksi. ”
  • ”Puolustusvoimat on kantanut yhteiskuntavastuutaan myös laatimalla ympäristöstrategian ja ympäristösuunnitelman.”

Löytyyhän sentään tilinpäätös? Ei, tilinpäätöksen tarkastaa kylläkin Valtiontalouden tarkastusvirasto, mutta vain tarkastuskertomus on saatavilla. Ohjausta eduskunnalta? Ei, eduskunta hyväksyy Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, mutta ei julkisesti ota kovin paljon kantaa yksityiskohtiin, kuten joukkojen määrään, laatuun ja valmiuteen.

Parhaan kuvan tilauksesta saa Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjasta (vuodelle 2013). Liitteen 2.1 kärpäsp**kan kokoinen ja näköinen teksti tekee kylläkin sovittujen tulostavotteiden erotttamisesta vaikeaa…

Valtion talousarvioesitystä 2013 luettessa kolmen lakisääteiseen tehtävään liittyvät tilaukset selviävät hieman paremmin:

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä
Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva. 4
Puolustusvoimat on valvonut alueellisen koskemattomuuden sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset. 4
Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. 3
Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä. 3
Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta osana puolustusvoimauudistusta. 3
Asevelvollisten sosiaalista ja taloudellista asemaa kehitetään puolustusministeriön johtaman poikkihallinnollisen työryhmän avulla. 4
Puolustusvoimat turvaa kustannustehokkaan henkilöstöjärjestelmän toimivuuden niin, että puolustusvoimien tehtävärakenne on tarkistettu ja henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja työhyvinvointi varmistettu. 3
Ylläpidetään ja ajantasaistetaan maltillisesti materiaalista suorituskykyä sekä huolehditaan syntyneistä sitoumuksista. 3
Puolustusvoimat integroi Naton suorituskykyvaatimukset soveltuvin osin osaksi joukkojen kehittämistä. 3
Puolustusvoimat suuntaa kiinteistöinvestoinnit priorisoiden turvallisuutta, henkilöstön ja koulutettavien terveyttä, poikkeusolojen vaatimuksia, materiaalin hallintaa ja ympäristönsuojelua edistävät hankkeet. 3
Puolustusvoimat parantaa käytössään olevien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisessa kustannustehokkuutta niin, että tyhjistä asunnoista aiheutuu kustannuksia enintään 0,5 milj. euroa/vuosi. 3
Turvallinen yhteiskunta
Puolustusvoimien valmius tukea muita viranomaisia ylläpidetään. 4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen
Puolustusvoimat toteuttaa sille osoitetut kriisinhallintatehtävät. 4
Puolustusvoimat ylläpitää valmiutta osallistua uusiin operaatioihin tai koulutus- ja neuvontatehtäviin. 4
Palvelusturvallisuutta ja suojaa kehitetään siten, että operaatioissa palvelevien joukkojen käyttöön toimitetaan aina olosuhteiden ja tehtävien kannalta välttämätön materiaali. 4
Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1–5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on saavutettu ja 5=Tavoite on ylitetty.

Siis mitä?! Itsenäisen valtakuntamme sotilaallista maanpuolustusta (Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä) koskevista tulostavoitteista aiomme saavuttaa täysin vain kolme (3) yhdestätoista (11). Ja näistäkin yksi koskee jonkun poikkihallinnollisen työryhmän kokouksia?! Tätäkö nyt oikeasti tilattiin?

Miten toimitus? Se ei onneksi koskaan tule julkiseksi, koska puolustusministeriö vaatii puolustusvoimia raportoimaan talostavotteiden saavuttamisesta vuosiraportissa, joka on turvaluokiteltu viranomaiskäyttöön. Tästä tilauksesta, ilman mitään näyttöä vastaavasta toimituksesta, olemme valmiita maksamaan 2,36 miljardia euroa vuodessa?! Kyllä on aikamoista maanpuolustushenkeä!

Julkisuudesta, salassapidosta ja päivän risu

Puolustusvoimat on Suomen kansalle tilivelvollinen ja tulosvastuullinen. Näiden vastuiden toteutumisen, suhteessa laissa ja tulostavotteissa määritettyihin tehtäviin, on oltava jokaisen kansalaisen todennettavissa. Tietoa ei tarvitse jokaisen hakea erikseen, vaan viranomaisen on luotettavasti, kattavasti ja julkisesti raportoitava toiminnastaan. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta edellyttää ”avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa” ja sen tarkoituksena on ”antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Kaikki maanpuolustusta koskeva ei siis voi olla salassa pidettävää. Julkisuuslain vahva salassapito-olettama tarkoittaa sitä, että viranomaisen asiakirja on salainen, jollei ole ilmeistä että tiedon antaminen ei vaaranna suojattavaa etua. Lain 24 § 1 mom 10 kohta ei kuitenkaan tarkoita tiedon laatuun perustuvaa ehdotonta salassapitoa, jota sovelletaan vain yksilön etujen suojaamisessa. Asioissa, joissa on tarvetta julkisen vallan käytön valvomiseen on tarpeettoman laajaa salassapitoa (ns. hätävarjelun liiottelua) vältettävä. Tiedon saantia, tai pikemminkin sen vapaaehtoista antamista julkisuuteen, ei saa rajoittaa enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista.

Päivän risu menee siis näin ollen puolustusministeriölle, joka erheellisesti määrää suoraan vuosiraportin salassapidosta sisällöstä riippumatta. Ministeriön asettamien vuosiraportin sisältöön kohdistuvien vaatimusten valossa tuntuisi tarkoituksenmukaisemmalta, että suurin osa siitä olisi julkista ja että salassa pidettävät asiat koottaisiin erillisiin liitteisiin.

Puolustusvoimien tulee raportoida toimituksesta siten, että tilivelvollisuus ja tulosvastuu ilmenevät selvästi. Nykymalliset firmaesitteet eivät toteuta tätä vaatimusta. Tilaajalla on oikeus tarkastaa toimitus ja sen jälkeen joko ottaa se vastaan tai palauttaa se toimittajalle.