Calle Potter

Carl Potter. Kuva: fotoshoppaus.com

Puolustusministerimme Carl Haglund on ministeriuransa alkutaipaleella ja vieläkin tietyissä perussuomalaisten suosimissa ja myös ns. maanpuolustushenkisissä foorumeissa joutunut fiktiivisen rinnastuksen kohteeksi. Myös Helsingin Sanomat on tarttunut aiheeseen humoristisesti. Joku voisi sanoa, että tällainen ”nimittely” on asiatonta, mutta jostain sekin saa sisältönsä, joten tartun siihen.

Kyllä Haglund, tuo Harry Potter, sivari ja Rkp:n kiintiöministeri tietää.

Anonyymi kommentti Taloussanomissa

Tämä kommentti tiivistää oikeastaan ministeriimme kohdistuvan kritiikin. Ministerimme ei ole ”sivari” vaikka näin usein väitetään. Sen sijaan hän on saanut vapautuksen palveluksesta eikä siis ole ”armeijan käynyt.” Eipä ollut myöskään puolustusministeri Elisabeth Rehn. Olipa vielä nainen, joka kyllä sai uransa alkutaipaleella osaakseen tytöttelyä. Ministereillä kelpoisuusvaatimukset ovat rehellisyys ja taitavuus. Oikeusministeriltä vaadittiin vielä vuosituhannen vaihteeseen asti oikeustieteellistä tutkintoa, mutta tämäkin vaatimus on jo poistunut. Asepalveluksen suorittaminen ei mitenkään pätevöitä ”sotaministerin” tehtävään, päinvastoin voitaisiin ehkä ajatella, että se indoktrinoi ajattelemaan sotilaallisia raiteita pitkin ja näkemään kenraalit ehdottomina auktoriteetteina. Joka tapauksessa YYA-vapaan Suomen kaksi merkittävintä puolustusministeriä eivät ole suorittaneet asepalvelusta.

Eipä asia tunnu kenraaleja ja pääesikuntaa haittaavan. Yleensä en kerro yhtään mitään niistä keskusteluista, joita upseeriveljieni kanssa käyn, mutta tässä tapauksessa voin sen verran kertoa, että kukaan puolustusministerin tavannut upseeri, luutnantista kenraaliin, ei ole ilmaissut mitään epäilystä ministerin rehellisyydestä ja taitavuudesta. Puolustusministeri nauttii suurta luottamusta upseerien keskuudessa.

Rinnastus modernin fantasiakirjallisuuden suurimpaan sankariin on taas erittäin osuva. Kyllä, Carl Haglund on kuin Harry Potter, ulkoista olemustaan suurempi ja mahtavampi velho, joka johtaa Tylypahkan hyviä velho-ja noitaoppilaita taistelussa pahaa vastaan. Tähän mennessä olemme vain ehtineet lukea muutaman osan Calle Potterin seikkailuista.

Calle Potter ja pohjoismainen yhteistyö

Nordefco-yhteistyön yskähdeltyä ja tultua tietyin osin umpikujiin tai teidensä päähän Calle lähtee muihin pohjoismaihin etsimään tukea laajemman yhteistyön visiolle. Tylypahkan liepeillä partioivat ankeuttajat yrittävät hidastaa ja estää vision luomista varovaisuuden ja toivottomuuden sanomalla. Calle luo paremmat suhteet muihin pohjoismaiden puolustusministereihin kuin edeltäjänsä koskaan ja saa aikaan yhteisen vision.

Calle Potter ja viisauden alku

Puolustusvoimien ollessa vaisuna alkaneessa puolustusvoimauudistuksessa, Calle puhuu suunsa puhtaaksi ja kertoo ihan rehellisesti, että puolustusvoimauudistus on rajallinen ja ettei se tuo takaisin sitä suorituskykyä, mitä on jätetty hankkimatta. Calle sanoo selvästi, että sen seurauksena ei myöskään tulee rahaa uusiin hävittäjiin vaan ne päätökset, kuten monet muutkin miljardisatsaukset ovat edessäpäin. Calle asettaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään puolustuksen tarpeita, tulevaisuutta ja ympäröivän maailman tilannetta. Työryhmä tuottaa julkisen raporttinsa valtioneuvoston selonteon pohjaksi ja sähköistää muuten ankeaa ja auktoriteettivetoista turvallisuuspoliittista keskustelua.

Calle Potter ja syksyn huispaus

Jatkuvien ilmatilaloukkausten ja valtioneuvoston tekstiviesti- ja viestintäsekoilujen vauhdittaessa Hornet-gatea Calle pitää huolta siitä että Tylypahkassa asiat sujuvat. Tylypahka kertoo edelleen viimeisimmistä ilmatilan loukkauksista ja tekee yhteenvetoja. Huispauksen pääopettaja esiintyy televisiossa ja kertoo mitä oma maajoukkue tekee, miksi ja missä. Pohjoisessa harjoitellut maajoukkue siirretään lähemmäs Tylypahkaa maailmaanmestaruuskisojen viimeistelyleirille. Maajoukkue käy katsastamassa vastustajat ja ottaa tosi siistejä kuvia ilmasta.

Calle Potter ja tuplavaalit

Ruotsin lakkauttamisuhan alla olevan velho- ja noitakoulun rehtori vaihtuu ja valtakunta kuohuu. Velhohallitus on kaatumaisillaan. Calle menee Ruotsiin ja varmistaa, että suomalais-ruotsalainen yhteistyö jatkuu ja syvenee. Ykkösosasta on päästy yhteisestä yleisestä visiosta yksityiskohtaisempaan suomalais-ruotsalaisen merivoimien taisteluosaston (Swedish Finnish Naval Task Group) tiekartan ja tavoitteiden asetteluun, josta molemmat merivoimakomentajat ja heidän alaisensa joukkojen komentajat ovat sopineet. Calle ei turhia tuulettele, vaan jatkaa työtään ja laittaa myös rattaat liikkeelle Suomessa, jotta oma lainsäädäntö saadaan kuntoon ja yhteistyön esteet raivattua.

Totisesti, Carl Haglund on kuin Harry Potter! Ja meillä Tylypahkan velho- ja noitakoulussa ollaan iloisia siitä, että Potter on koulussa ja pitää sitä pystyssä. Velhon viitta roikkuikin liian kauan naulakossa käyttämättömänä.

Toivottavasti tulossa on vielä pari jatko-osaa!

//James


Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Rinne heikensi maanpuolustusta 11 miljoonalla eurolla?

Kuva: MTV. Lähde: MTV
Kuva: MTV. Lähde: MTV

Valtiovarainministeri Antti Rinne julkaisi torstaina 7. elokuuta ministeriönsä talousarvioesityksen vuodelle 2015. Valtiovarainministeriöllä on käytössään hyvin laaja työkalupakki budjettisääntelyyn ja näistä menoerien ”regulaattoreista” osa osuu myös muille hallinnonaloille. Tämä johtuu pääosin siitä, että tietyt menoerät myöntää valtiovarainministeriö. Näihin menoeriin kohdistuvat ministeri Rinteen toimet.

Asiasta nousi pieni – täysin perusteeton (lue: budjettia ei oltu edes selailtu) ja maanpuolustustahtoinen  (lue: demareita maanpuolustuksen alasajosta syyttävä ja maanpettureiksi nimittelevä) – älämöly, kun tuli ilmi, että VM:n toimet olivat leikanneet muiden hallinnonalojen menoja. [1]

Tietenkin tilanne näyttää pahalta kun taulukoidaan yksinkertaisesti:

Taulukko 1. PLM ja VM talousarvioesitysten erotus. Tuhatta euroa.
27.01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 27.10. Sotilaallinen maanpuolustus 27.30. Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä
VM talousarvioesitys 358 429 2 289 504 37 528 2 685 461
PLM talousarvioesitys 358 664 2 300 584 37 528 2 696 776
Erotus −235 −11 080 ±0 −11 315
Lähteet: Hallinnonalojen talousarvioesitykset vuodelle 2015. PLM [2]. VM [3].

Tarkempi menojen ”perkaaminen” osoittaa kuitenkin, että ministeri Rinne ei varsinaisesti kajonnut puolustuksen sisältöön, vaan määrärahan mitoituksessa huomioon otetaviin muutoksiin, joita VM käytännössä tarkensi PLM:n esitykseen verrattuna.

Taulukko 2. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Erä VM TAE15 PLM TAE15 Erotus
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5%) 15 962 15 962 ±0
Hallinnonalakohtainen menosäästö (HO) -48 287 -48 287 ±0
PHRAKL:n tilahallinnan ja kunnossapitotoimintojen uudistaminen -7 000 -7 000 ±0
Siirto momentilta 27.10.18 11 178 11 178 ±0
Tekniset siirrot ja rakennekorjaukset -4 307 -4 307 ±0
Tietoluovutusten maksuttomuus (HO) (siirto momentille 31.20.01) -10 ei arv. -10
Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset ei myönn 10 260 -10 260
TUVE-lisärahoitus 1 500 1 500 ±0
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset 3 716 3 716 ±0
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 3 420 3 420 ±0
Palkkaliukumasäästö -3 847 -3 847 ±0
Palkkausten tarkistukset 5 810 5 810 ±0
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -10 -135 125
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -125 ei arv. −125
Vuokramenojen indeksikorotus 1 949 ei eritelty* 1 949
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2 559 ei eritelty* −2 559
Yhteensä -22 610 −11 730 −10 880
Lähteet: Hallinnonalojen talousarvioesitykset vuodelle 2015. PLM [2]. VM [3].
* ks huom [4] jäljempänä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Rinteen leikkaukset kohdistuvat pääosin (10,3 milj. eur) menokohtaan ”Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset.” Kaikki muut Rinteen tekemät leikkaukset ovat julkishallinnon tuottavuuden kehittämistavoitteiden mukaisia. Ne ovat myöskin sellaisia, jotka eivät toteutuessaan syö maanpuolustusta. Toteutumatta jäädessään on hallinnonalan tietysti omista menoistaan löydettävä rahoitus ”leikkauksille.” Puolustusvoimat on kuitenkin tähän mennessä toteuttanut säästövelvoitteet täysimääräisinä ja jopa esiintynyt jonkinlaisena valtionhallinnon tuottavuus- ja säästöohjelman mannekiinina, joka kykenee hillitsemään turhia menoeriä. Näin ollen, Rinteen esittämien pienempien säästöjen ei pitäisi olla ylivoimainen este.

Taulukossa mainitun vuokramenojen indeksikorotuksen ja niitä vastaavan säästön osalta puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat puoli miljoonaa euroa erillään. PLM laskee korotuksen ja säästöjen summaksi -109 tuhatta euroa [4], kun VM pääsee -610 tuhanteen euroon. Ero suhteessa kokonaismäärärahaan pieni, mutta suuri ollakseen kahden hallinnonalan välinen. Valitettavasti PLM:n TAE:ssa on pari pientä virhettä, epäselviä kirjauksia tekstiosuuksissa ja aikaisempien tietojen raakoja pyöristyksiä, jotka varmaan osaltaan ovat omiaan heikentämään PLM:n laatiman TAE:n uskottavuutta. Jätän näiden etsimisen lukijoiden tehtäväksi.

Ratkaisematta jää kuitenkin se kaikkien tärkein kysymys. Kenen maksettavaksi tulevat laajennetun kumppanuuden myötä Millogille siirtyvien yli 350 henkilön lisäeläkevakuutukset? Jos vastaus on ”Puolustusvoimat vastaa,” niin kyseessä on 10,3 miljoonan piiloleikkuri, joka syö maastovuorokausia, lentotunteja ja alusvuorokausia. Koska näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, on selvää, että Rinne leikkaa maastovuorokausia, eli maavoimien suorituskykyä, jossa viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana on jo syntynyt merkittävää ”koulutusvelkaa.”

Toivoa sopii, että ministeriöiden ohjaus-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät ovat ajan tasalla. Jos VM ei kerro miten nämä leikkurit toteutetaan ilman sopeuttamista, voitaneen taloudenpito, eli Rinteen esittämä VM:n talousarvioesitys vuodelle 2015 – todeta riskialttiiksi ja opportunistiseksi.

//James


Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

Risteilyohjuksia!

Ruotsissa keskustelu hallituksen 5,5 miljardin satsauksesta puolustuskseen kuumeni, varsinkin kun useimmat pääsivät ohuen paketin viimeiselle sivulle. Hallitus esittää seuraavan selvän aikeen:

Varustetaan JAS pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmällä 

Puolustusvoimien vuoden 2013 strategisen tutkimuksen selostuksessa mainitaan yhä tärkeämpänä kyky kauaskantoiseen täsmävaikutukseeen ja että Ruotsin tulisi harkita tällaisen kyvyn hankkimista. Kyky voidaan rakentaa maa-, ilma- tai meripuolustuksen järjestelmillä. Hankinta parantaisi Gripen-järjestelmän vaikutusta ja nostaisi kynnystä hyökkäykselle.

(vapaa suomennos minun)

Syksyllä laulettiin muita lauluja, kun bloggaajakollega Wiseman sai ulkoministeri Carl Bildtin hylkäämään risteilyohjukset, koska ne ovat hyökkäysaseita.

Ulkoministeri jatkoi vielä esittämällä – virheellisesti tosin – että Ruotsilla ei koskaan olisi ollut tällaista kykyä. Tämän Wiseman osoittaa selvästi epätodeksi. .

Suosittelen lukemaan Wisemanin aiempia merkintöjä aiheesta. [1, 2]

Suomi ja JASSM

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuoden 2011 lopulla Suomen aikeet hankkia 70 JASSM-ohjusta noin 255 mijoonan dollarin hintaan (179 milj euroa). Kansallinen päätös Suomen kaupoista saatiin maaliskuun 1. päivänä 2012 kuin puolustusministeriö valtuutti puolustusvoimat hankkimaan järjestelmän sisältäen mm. lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.

Eduskunnassa vasenryhmän Jyrki Yrttiaho teki esitti asiasta kirjallisen kysymyksen, johon puolustusministeri Stefan Wallin vastasi. Päätös ajoittui presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaisiin ja välikysymykseen puolustusvoimien säästöistä, mikä nosti esille tiettyjä salaliittoteorioita [1, 2]. JASSM ja MGM-140 ATACMS -järjestelmien hankinnan perusteet ovat vuonna 2001 käynnistyneessä ja vuonna 2004 valmistuneessa maavoimien iskukykytutkimuksessa, josta ote alla.

[Iskukykytutkimuksessa] tarkasteltiin millaisella useamman asejärjestelmän muodostamalla kokonaisuudella parhaiten kehitetään kokonaispuolustusjärjestelmää suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Iskukykytutkimuksen tuloksena esitettiin, että iskukyvyn kehittämiseksi hankitaan uusia kaukotorjuntaan tarkoitettuja asejärjestelmiä: raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta-maahan- aseistusta Hornet -hävittäjiin. Ilmavoimat otti vastuulleen ilmasta-maahan -kyvyn kehittämisen. Kaukovaikutteisten aseiden tulivoima on kohdennettavissa avainkohteisiin koko operaatioalueella alle tuntiluokassa, mitä ei kyetä saavuttamaan muilla iskukykytutkimuksessa tarkastelluilla lavetin ja aseen yhdistelmillä.

Tutkimuksen suositukset vaikuttamiskyvyn kehittämisestä kirjattiin vuoden 2004 ja 2009 selontekoihin, mutta tästäkin huolimatta Suomessakin siis nousi keskustelu inhottavista amerikkalaisista hyökkäysaseista.

Foto på AGM-158 JASSM
Foto: Lockheed Martin

Ruotsissa käytössä oli aiemmin hirvittävä rypälease nimeltään BK90 Mjölner, mutta Suomelle tämä on ensimmäinen kerta sitten Suomen sotien 1939–1945, kun ilmavoimillamme luodaan kyky iskeä ilmasta maahan. Sodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi ohjusaseet ja asetti rajoituksia joukkojen ja kaluston lukumääriin ja lajeihin. Suomi sanoutui irti sopimuksen velvoitteista syyskuussa 1990 Neuvostoliiton romahdettua.

Kaukovaikuttaminen

Suomi vetäytyi pari kuukautta sitten ATACMS-hankinnasta. Enimmillään 70 ohjusta tulivat liian kalliiksi, kun hankintaa ei voitu tehdä yhdessä muiden kanssa. Päätös luopua hankinnasta merkitsee isoa lovea pitkän kantaman vaikuttamisen kykyyn, vaikkakin vaihtoehtoja tarkastellaan. Asejärjestelmät valittiin iskukykytutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella ja ne olisivat muodostaneet keskeisen osan puolustusvoimien kaukovaikuttamisen kykyä. Tämä on huomioitu vähennettäessä muuta kalustoa ja miesmääriä.

Nollasummapelissä päädyttiin nyt selkeästi pakkasen puolelle. 

Yhteinen vaikuttaminen

Ruotsi on nyt saanut lupauksen pitkään tauolla olleen kyvyn (rahoittamaton, lue mahdollisesta) palauttamisesta. Yksi tapa korjata syntymässä olevaa suomalaista suorituskykyvajetta on hakeuttua yhteistyöhön Ruotsin kanssa, jolla on rakenteilla se osuus kyvystä, mikä meiltä ATACMS-kaupan peruuntumisen myötä puuttuu. Tämä voi tapahtua puolustusliitolla, joka on helppo ensiaskel, koska ilmavoimamme ovat jo hyvin yhteensopivia. Toinen mahdollisuus on NATO-jäsenyys, joka periaatteessa on puolustusliitto Ruotsin ja muutaman muun kanssa.

Tai sitten siirrytään onnistuneen puolustusvoimauudistuksen jälkeen asioiden kaunistelun aikakaudelle ja luotetaan siihen että aika hoitaa useimmat asiat.

Teaser: Kymmenen väitettä Natosta – mutta näin on todellisuudessa

Heikki Hakala (@heikki_hakala) on tehnyt loistavaa työtä ja kerännyt Verkkouutisille ansiokkaan ja ajankohtaisen koonnoksen ”Kymmenen väitettä Natosta – mutta näin on todellisuudessa.” Lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut, Naton verkkosivut, puolustusministeriön verkkosivut ja Uusi Nato? 20 kysymystä ja vastausta -kirja.

Esittelen tässä kaksi. Lopun linkistä pääset alkuperäiseen tekstiin.

15+suomi+nato+sininen

1. väite

Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä.

Fakta: Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa asioista sovitaan Naton neuvostossa konsensusperiaatteella siviilien kesken. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan hyväksyntää, ja ne tehdään jäsenmaiden hallitusten poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta.

Monet suurimmista Natoa koskevista väärinkäsityksistä johtuvat juuri siitä, ettei ymmärretä, miten puolustusliiton päätöksenteko todellisuudessa toimii.

10. väite

Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.

Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu.

Lue väitteet 2–9…