Ilmavoimat – Merivoimat 1–0 [Suomen puolustuskyky, osa 3]

Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.
Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti hallitusohjelmassaan, että puolustusvoimien rahoitus turvataan tasokorotuksella. Lisäksi hallitus teki periaatepäätöksen 10 miljardin investoinneista ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaan vuoteen 2025 mennessä ja merivoimien taistelualusten seuraajiin.

Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta

Tällä viikolla puolustusministeriö julkaisi esiselvityksen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Selvitysryhmää veti entinen ilmavoimien komentaja (2012–2014) kenraalimajuri Lauri Puranen, joka myös esiintyi raportin julkistamisen jälkeen televisiossa edukseen.

Tämä koko paketti maksaa jopa 10 miljardia euroa. […] Minkä takia meidän kannattaisi laittaa 10 miljardia euroa verorahoja uusiin hävittäjiin?

Toimittaja Antti Koistisen kysymys kenraalimajuri Lauri Puraselle Yle Areena – Päivän kasvo -ohjelmassa 11.6.2015.

Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.
Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.

Ilmavoimien selvitys osoittaa, että Hornet-hanke on hyvin valmisteltu ja etenee hyvin. Tennistermein oltaisiin ensimmäisessä ottelupallossa. Merenkävijäin kielellä Hornet-hanke selvässä johtoasemassa ja myötätuulessa regatan viimeisellä legillä.

Hallituksen sitoutuminen 10 miljardin budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen, samalla kun itse budjetille tehdään viiden vuoden aikana maltillinen vuosittainen tasokorotus ensi vuoden 50 miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuonna 2020, on merkittävä. Päätöksen merkittävyyttä korostavat myös nihkeästi kasvava Suomen talous ja globaalin talouden heikot kasvunäkymät keskipitkällä aikavälillä.

Puolustusmateriaali kallistuu muuta hintakehitystä nopeammin. Materiaalityypistä riippuen voidaan normaalin indeksin päälle laskea kahdesta viiteen prosenttia vuosittaisita kallistumista. Siksi päätöksenteko ja ostaminen ajoissa on tärkeää. Nyt tuotantokäytössä oleva vaatimukset täyttävä hävittäjä on viidenneksen halvempi kuin vuonna 2020 tuotantokäyttöön tuleva hävittäjä. Viiden vuoden aikana teknologia tietysti kehittyy, mutta päätösten ja hankintavalmiuden lykkääminen merkitsee käytännössä aina lukumäärästä tinkimistä.

Tällaista hintakehitystä varten voitaisiin turvautua asettamalla puolustusmateriaalihankintoihin tarkastusmekanismi, niin sanottu hintakerroin, jollaista muun muassa Ruotsissa on käytetty. Nykytilanne on kuitenkin se, että puolustusvoimat teki onnistuneen uudistuksen, sai tasonkorotuksen ja vielä periaatepäätöksen erillisrahoitettavista hankinnoista. Enempää on turha pyytää. Hallitus kuunteli asiantuntijoitaan, eli puolustuksen pitkän aikavälin haasteita kartoittanutta kansanedustaja Ilkka Kavervan johtamaa työryhmää ja noudatti lähes kaikkia sen suosituksia.

Ilmavoimien Hornet-hanke on ilmassa, merivoimien taistelualushanke oli kertaalleen purjehtimassa, palasi satamaan ja on vasta nyt lähdössä vesille. Tärkeintä vallitsevassa tilanteessa on se, että hankkeiden välille ei muodostu kilpailua. Molemmat hankittavat järjestelmät toteuttavat muuun muassa vaikuttamisen, tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen yhteisiä operativiisia suorituskykyvaatimuksia. HX-järjestelmällä on esimerkiksi rajoitettu kyky pitkäkestoisiin operaaatioihin, jota puolestaan on merivoimilla. Pintatorjuntakyky HX-järjestelmällä jäisi torsoksi vaikka koneisiin ostettaisiin pintatorjuntaohjukset, koska 40 koneella (?) eri tehtävien – ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, ilmasta-pintaan – suorittaminen on aina nollasummapelia, joka lähtökohtaisesti on pakkasella.

Merivoimien taistelualushankkeen nykytilalle on monta erittäin hyvää selitystä. Niistä viis — merivoimien on syytä saada Laivue 2020-hanke vesille ja oikealle kurssille hyvin nopeasti. Muutoin ilmavoimat korjaa potin, jos tilanne menee puolustushaarojen väliseksi köydenvedoksi.

//James

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s