Ilmavoimat – Merivoimat 1–0 [Suomen puolustuskyky, osa 3]

Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti hallitusohjelmassaan, että puolustusvoimien rahoitus turvataan tasokorotuksella. Lisäksi hallitus teki periaatepäätöksen 10 miljardin investoinneista ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaan vuoteen 2025 mennessä ja merivoimien taistelualusten seuraajiin.

Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta

Tällä viikolla puolustusministeriö julkaisi esiselvityksen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Selvitysryhmää veti entinen ilmavoimien komentaja (2012–2014) kenraalimajuri Lauri Puranen, joka myös esiintyi raportin julkistamisen jälkeen televisiossa edukseen.

Tämä koko paketti maksaa jopa 10 miljardia euroa. […] Minkä takia meidän kannattaisi laittaa 10 miljardia euroa verorahoja uusiin hävittäjiin?

Toimittaja Antti Koistisen kysymys kenraalimajuri Lauri Puraselle Yle Areena – Päivän kasvo -ohjelmassa 11.6.2015.

Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.

Ilmavoimien selvitys osoittaa, että Hornet-hanke on hyvin valmisteltu ja etenee hyvin. Tennistermein oltaisiin ensimmäisessä ottelupallossa. Merenkävijäin kielellä Hornet-hanke selvässä johtoasemassa ja myötätuulessa regatan viimeisellä legillä.

Hallituksen sitoutuminen 10 miljardin budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen, samalla kun itse budjetille tehdään viiden vuoden aikana maltillinen vuosittainen tasokorotus ensi vuoden 50 miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuonna 2020, on merkittävä. Päätöksen merkittävyyttä korostavat myös nihkeästi kasvava Suomen talous ja globaalin talouden heikot kasvunäkymät keskipitkällä aikavälillä.

Puolustusmateriaali kallistuu muuta hintakehitystä nopeammin. Materiaalityypistä riippuen voidaan normaalin indeksin päälle laskea kahdesta viiteen prosenttia vuosittaisita kallistumista. Siksi päätöksenteko ja ostaminen ajoissa on tärkeää. Nyt tuotantokäytössä oleva vaatimukset täyttävä hävittäjä on viidenneksen halvempi kuin vuonna 2020 tuotantokäyttöön tuleva hävittäjä. Viiden vuoden aikana teknologia tietysti kehittyy, mutta päätösten ja hankintavalmiuden lykkääminen merkitsee käytännössä aina lukumäärästä tinkimistä.

Tällaista hintakehitystä varten voitaisiin turvautua asettamalla puolustusmateriaalihankintoihin tarkastusmekanismi, niin sanottu hintakerroin, jollaista muun muassa Ruotsissa on käytetty. Nykytilanne on kuitenkin se, että puolustusvoimat teki onnistuneen uudistuksen, sai tasonkorotuksen ja vielä periaatepäätöksen erillisrahoitettavista hankinnoista. Enempää on turha pyytää. Hallitus kuunteli asiantuntijoitaan, eli puolustuksen pitkän aikavälin haasteita kartoittanutta kansanedustaja Ilkka Kavervan johtamaa työryhmää ja noudatti lähes kaikkia sen suosituksia.

Ilmavoimien Hornet-hanke on ilmassa, merivoimien taistelualushanke oli kertaalleen purjehtimassa, palasi satamaan ja on vasta nyt lähdössä vesille. Tärkeintä vallitsevassa tilanteessa on se, että hankkeiden välille ei muodostu kilpailua. Molemmat hankittavat järjestelmät toteuttavat muuun muassa vaikuttamisen, tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen yhteisiä operativiisia suorituskykyvaatimuksia. HX-järjestelmällä on esimerkiksi rajoitettu kyky pitkäkestoisiin operaaatioihin, jota puolestaan on merivoimilla. Pintatorjuntakyky HX-järjestelmällä jäisi torsoksi vaikka koneisiin ostettaisiin pintatorjuntaohjukset, koska 40 koneella (?) eri tehtävien – ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, ilmasta-pintaan – suorittaminen on aina nollasummapelia, joka lähtökohtaisesti on pakkasella.

Merivoimien taistelualushankkeen nykytilalle on monta erittäin hyvää selitystä. Niistä viis — merivoimien on syytä saada Laivue 2020-hanke vesille ja oikealle kurssille hyvin nopeasti. Muutoin ilmavoimat korjaa potin, jos tilanne menee puolustushaarojen väliseksi köydenvedoksi.

//James

[djup suck] | [syvä huokaus]

Den säkerhets- och försvarspolitiska hösten har varit högintressant. Inslag som Islandsinsatsen, Sveriges solidaritetskris, Statsrådets redogörelse för Finlands säkerhets- och försvarspolitik, 1-veckasförsvaret av svenska ÖB och den livliga svenska debatten därefter, professor Alpo Juntunens 1-timmesförsvar och den finska förtegenheten, Folk och Försvars Rikskonferens i Sälen och den mediedrivna försvarsalliansdiskussionen, har bidragit till en intressant debatt.
  I något skede såg det även ut som om finska medier med Hbl spetsen och HS i kölvattnet började rapportera analytiskt och allvarligt om finsk och nordisk säkerhets- och försvarspolitik.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen syksy oli kiinnostava. Polttavat aiheet kuten Islannin ilmavalvonta, Ruotsin solidaarisuuskriisi, Valtioneuvoston selonteko, Ruotsin ÖB:n 1-viikonpuolustus ja sitä seurannut vilkas ruotsalainen keskustelu, Alpo Juntusen 1-tunninpuolustus ja sitä seurannut suomalainen keskustelematttomuus, Ruotsin turvallisuuspoliittisen vuoden avajaiset Sälenissä ja mediavetoinen puolustusliittokeskustelu ovat rikastuttaneet keskustelua. Jossain vaiheessa näyttti siltä että maamme mediat Hbl:n johdolla ja HS perässä alkaisivat raportoida vakavasti ja analyyttisesti suomalaisesta ja pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Sen kommer det här:

Sitten tuli tämä:

Den fullständiga nyheten hittar du här. Den finstilta texten längst ner i infografiken visar att den är gjord av FNB (STT), notisbyrån som de flesta finländare förknippar med pålitlighet. En dubbelkoll mot den svenska regeringes inriktningsbeslut, försvarsmaktens budgetunderlag och årsredovisningar hade säkert gett mera än CIA World Factbook och Military Balance.

Uutisointi kokonaisuudessaan löytyy täältä. Pieni präntti lopussa kertoo lähteeksi STT:n, uutistoimiston, jonka nimen moni suomalainen yhdistää luotettavuuteen. Tuplavarmistus Ruotsin hallituksen puolustusvoimia koskevia suuntautumispäätöksiä, puolustusvoimien budjettilähetteitä ja vuosikertomuksia vasten olisi antanut enemmän kuin CIA:n maakirja tai Military Balance.

Jag lämnar till läsarna att hitta fem fel.

Viiden virheen löytämisen jätän lukijoille.