Milloin asevelvollisuudesta tuli epätasa-arvoinen?

Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.

---

Suomlalainen sotilasvala. Kuva: Karri Huhtanen, Tampere. Lähde Wikipedia.

Edellisessä blogimerkinnässä ”Asevelvollisuus 2.0” Jussi Kari esitteli asevelvollisuuden yhdenvertaista mallia, josta myös voitaisiin käyttää nimitystä ”sukupuolineutraali asevelvollisuus” tai ”Norjan malli.”

Keskeinen kysymys onkin miksi, jos lainkaan, asevelvollisuus nykymuodossaan olisi epätasa-arvoinen?

Asevelvollisuus on tietysti suppeasti tarkasteltuna epätasa-arvoinen sen koskiessa vain miehiä. Parempi termi olisi ehkä epäyhdenvertainen, koska ilmiötä tarkastellessa on syytä palauttaa mieliin Suomen perustuslaki.

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

PerL 6 § 1-2 mom

Asevelvollisuutta voidaan tarkastella kansalaiseen perusoikeuksiin kajoavana rajoituksena. Maanpuolustuksen järjestämistä pidetään yleisesti ottaen sellaisena painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka oikeuttaa tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisen. Yleisenä periaatteena asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskien on se, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin palvelusvelvollisuuden suorittaminen, sotilaallisen järjestyksen ylläpito sekä asevelvollisten ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat. Tämä koskee kuitenkin itse palveluksen suorittamista, eikä varsinaisesti liity perustuslain syrjintäkieltoon. Asevelvollisuuslaki sisältää itsessään palveluksen täytääntöönpanoa koskevan perustuslain 6 § 2 mom mukaisen syrjintäkiellon, johon vuoden 2007 lakiuudistuksessa tuotiin eksplisiittinen syrjinnän kielto sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Velvollisuuden asettamista, eli syrjintäperusteita koskien kelpoisuutta asepalvelukseen, rajoitetaan oikeusnormeilla sukupuolen, iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Näitä pidetään siis hyväksyttävinä perusteina kajota perustuslain turvaamaan yhdenvertaisuuteen säädettäessä lailla painavaan yhteyskunnalliseen tarpeeseen perustuvaa velvollisuutta tietyille oikeussubjekteille (kansalaiset). Lisäksi oikeusnormeilla sallitaan myös uskontoon, vakaumukseen tai muihin syihin nojaavat subjektiiviset perusteet. Jehovan todistajien kategorinen vapautus asepalveluksesta kuuluu ensin mainittuihin rajoituksiin ja sen ongelmallisuudesta on jo aiemmin käyty keskustelua. Vakaumuksellisista syistä valittavana on mm. aseeton palvelus ja siviilipalvelus.

Vain miehille säädetystä asevelvollisuudesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, ettei asevelvollisuuden säätäminen vain miehille ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista. Tasa-arvovaltuutetun mukaan ”sitä, että asevelvollisuus on säädetty ainoastaan miehille, ei ole tasa-arvolain mukaan pidettävä tasa-arvolaissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä.”

Euroopan ihmisoikeussopimusta tarkastellessa soveltamisala löytyy artikloista 4 ja 14. Pakkotyön ja orjuuden kieltävän artikla 4. ulkopuolelle on eksplisiittisesti rajattu asepalvelus, tarkoittaen sitä, että valtion oikeutta itse päättää maanpuolustuksen järjestämisestä ei rajoiteta. Kyseessä on painava yhteiskunnallinen tarve, joka siis oikeuttaa perusoikeuksien rajoittamisen.

14. artiklassa on taas perustuslain 6 § mukainen laaja syrjinnän kielto, joka kuitenkin on alisteinen muille artikloille, eli sen rikkominen on osoitettava toista artiklaa tai eriteltyä asianhaaraa vasten. Euroopan ihmisoikeussopimusta tarkastellessa tuloksena on siis asevelvollisuuden suhteen aina umpikuja. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyy usein perusteluissaan samansuuntaisiin umpikujiin tai vanhojen kantojensa toistamiseen.

Missä vaiheessa asevelvollisuudesta olisi sitten tullut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen? Vastaus kuulostaa absurdilta; asevelvollisuudesta tuli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen 17. helmikuuta 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.

HE 131/1994

Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan naisille tulisi antaa mahdollisuus hakeutua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.

Hallituksen esitys 131/1994, luku 2.5 Nykytilan arviointi

Lain perusteellisissa esitöissä todetaan varsin selkeästi ja monisyisesti, että asepalveluksen rajoittaminen sukupuoleen vedoten ei ole perusteltua. Vain rautalangasta vääntäminen puuttui, eli yleisperustelusta seurannut johtopäätös siitä, että velvollisuuden säilyttäminen miehillä samoin perustein rikkoisi yhdenvartaisuutta vasten. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on näennäisesti mahdollistavaa ja tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä. Jonkinlaista lumevoimaannuttavaa pseudofeminismiä.

Toki täytyy nostaa hattua ja sanoa, että ministeri Elisabeth Rehn teki ison työn viedessään läpi suomalaisen asevelvollisuuden merkittävän uudistuksen, mutta taipui samalla laajaan puoluerajat ylittäneeseen poliittiseen kompromissiin. Tämä kompromissi vahvisti asevelvollisuuden epäyhdenvertaisuuden, sillä lain esitöissä nimenomaisesti kiistetään näkemys siitä, että sukupuoli olisi hyväksyttävä syrjintäperuste asevelvollisuudesta säädettäessä.

Nykytilassaan suomalainen asevelvollisuus on sukupuolen perusteella syrjivä. Se asettaa miehet ja naiset eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Asian korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: joko mennään ”Norjan malliin” ja ulotetaan velvollisuus kaikkiin kansalaisiin tai sitten säilytetään velvollisuus miehillä ja rajataan naisten vapaaehtoinen asepalvelus käsittämään vain tietyt tehtävät. Tällöin naisten vapaaehtoisuutta voitaisiin perustella sillä, että kaikki tehtävät eivät ole naisille avoimia. Samalla päästäisiin eroon kaksinaismoralismista, jossa lausuttu linja on se, että naiset pääsevät kaikkiin tehtäviin kykyjensä mukaan, mutta totuus sijoitettaessa sotilaita sodan ajan kokoonpanoihin on (ollut) toinen.

Asian voi ilmaista vuoden 1995 lain perusteluja mukaillen:

Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan kaikille kansalaisille tulisi säätää velvollisuus osallistua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.

Kysymys on loppujen lopuksi hyvin pienestä ja periaatteellisesta asiasta, jossa yleensä sorrutaan argumentointivirheisiin, joista luettelen tässä muutaman:

• naiset synnyttävät — ”Hägglundilainen” miesidentiteettiin nojaava perustelu
• pitäisi olla kansalaispalvelus kaikille — yhdenvertaisen asevelvollisuuden asettaminen ei merkitse tätä
• sodan ajan tarve ei mahdollista naisten velvollisuutta — tässä ei esitetä saapumiserän tuplaamista; palvelukseen otetaan edelleen yhtä monta
• armeijassa tehdään pojista miehiä — tähän en keksi vasta-argumenttia, mutta norjalaistutkimuksen mukaan myös tytöistä tulee armeijassa miehiä 😉

Niinpä…

//James

---

Valittuja paloja

Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe ”Naisten asepalvelus 10 vuotta” -seminaarissa Helsingissä.

Elisabeth Rehn kertoo kantansa: Tarvitaanko puolustusvoimia, Nato-jäsenyys, naiset armeijassa?

Blogi: Ammattisotilas – Naiset asepalveluksessa

Iltalehti – Asepalvelukseen haki ennätysmäärä naisia

Puolustusvoimat – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

YLE – Elävä arkisto: Naiset armeijaan

Kaleva: Naiset eivät akuutti ongelma

Invandrare, bögar och kvinnor, del 4

Soldaters säkerhetsbegrepp

Även om man i Finland väckte tanken om höjning av försvarsanslagen, så är den rådande trenden en övergång från nationellt försvar mot bredare säkerhetsnormer. Externa hot anses sträcka sig inom statens gränser utan att de med traditionella metoder kunde stoppas vid den yttre gränsen.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi (översättningen min egen)

Soldater betraktar säkerhet mycket enspårigt. Säkerhet skapas med vapen ihand och den bästa säkerheten finns i militärä förmågor, som skapar en tröskel mot angrepp. Utanför detta tar en soldat gärna inte ställning till säkerhet, förutom när han grinar och flinar åt trams som ingår i ett brett säkerhetsbegrepp. Cyber är förstås alltid intressant, för att det är sexigt, liksom helikoptrar och pansarvagnar. Och visst har cyber en militär dimension: att sätta världen på knä genom att trycka på en knapp är kulmen av krigarskap i informationssamhället.

Någon kunde beskriva soldater som dumma och lite enkla. Jag säger inte så, men det är skäl att minnas uppgiftens natur. Soldatyrket är väpnad strid, vilket är en bra eufemism för ”att döda.” Soldater litar i första hand på vapen och kraft.

Kärnuppgiften

Tillförliten till vapen och makt för vi vidare till medborgarna med den institutionella indoktrinationen som heter värnplikt. Det nedanstående citatet från en försvarsvänlig blogg är ett mycket bra exempel på detta:

”Allehanda krishanteringsutbildning o.d. utvikningar ska begränsas till ett minimum. Likaså ska all överlopps politiskt korrekt bajs upphöra – all slags ”multikulti” och jämlikhets trams hör inte till försvarsmakten. Försvarsmakten uppdrag är att producera stridsdugliga trupper, som kan skydda Finland.”

signaturen mosurit, i bloggen mosurit

Om försvarsmaktens kärnuppgift håller jag med och jag har också i tiderna som en yngre officer granskat uppdraget mycket snävt. Mitt yngre jag tyckte att framhävandet av samhällelig verkan och betydelse samtidigt som man inte kunde tala om kärnuppgiften med dess riktiga namn var trams.

Men … försvarsmakten är trots allt ”of the people, by the people, for the people.” Vårt updrag som omfattar ”tryggande av befolkningens livsbetingelser, de grundläggande fri- och rättigheterna och statsledningens handlingsfrihet samt försvar av den lagliga samhällsordningen, ” förutsätter att vi respekterar grundrättigheter i vår verksamhet. Således kan jämlikhet inte vara trams. Samma gäller också för ”multikulti” — vi är en del av det finska samhället; det finska samhället i miniatyr. Försvarsmakten engagerar genom värnplikten en stor del av folket. Därför måste vi vara en myndighet som alla på ett fysiskt och psykiskt tryggt sätt kan tjänstgöra vid. Härav kommer de största bidragen till samhället.

Förhindra utslagning

Utslagning är samhällets största säkerhetshot. De tre våldsdåden i Jokela, Kauhajoki och Myyrmanni har tagit flere liv än ”hårdare” hot.
Deltagande i värnplikten, dvs. uppbåden, tjänstgöringen och uppföljningen förhindrar utslagning. Om civiltjänstgöringen vore lika betydelsefull och uppskattad som militärtjänsten — jag har tidigare förspråkat en medborgarplikt — kunde vi få alla ungdomar innanför detta säkerhetsnät. Priset av en förlorad ung man eller kvinna är enorm när den realiseras. Att förhindra utslagning kostar inget, utan är ett i ledet av flere åtgärder, som gör tjänstgöringen trygg. I val av metoder har vi en numera en modern och vettig approach. Mervärdet kommer av sig självt utan extra möda.

Integrationsfrämjande

Jag har tidigare tagit upp demografi över invandrare och dess innebörd för försvarsmakten. Beviljande av finskt medborgarskap steg kraftigt 1998 och har sedan dess hållits på samma nivå. För försvarsmakten betyder detta att en större andel medborgare med invandrarbakgrund rycker in. Då vi tar dessa grupper som delaktiga i vårt finska miniatyrsamhälle främjar vi integration och förhindrar radikalisering. Omvänt: behandlar vi dessa grupper rasistiskt, så isolerar och radikaliserar vi individer och folkgrupper. Begreppet integration kan också ersättas med de mera traditionella orden medborgarfostran och samhällsduglighet. Inte en kärnuppgift, men ett gratis mervärde.

Jämlikhet och mångfald

”Multikulti” som citatet hänvisar till lär innebära respekt för minoriteters rättigheter. Vi talar hellre om mångfald.
Det finska samhället är pluralistiskt och så är vi. När jag var yngre och tjänstgjorde som plutonchef i Björneborgs brigad hade jag en rekrytpluton med fem religioner, sju språk, två kön och hemorter från Sevettijärvi i Lappland till sydspetsen Hangö, från Vasa i väst till Kitee i öst. Rekryten från Sevettijärvi var inte hemma ofta, men han fick sällskap av en ung muslimsk kille med rötter i Mellanöstern, en flicka som studerade internationell politik och en kille av sydeuropeisk börd, som efter sin tjänstgöring tog upp studier i USA. Höjden på mångfald hade förstås varit en plutonchef, som efter dagen klär på sig en bomberjacka, skaftkängor och bleka jeans med hängslen.

Chaufförsutbildning

Försvarsmakten utbildar årligen över 3500 C- och CE-klassade chaufförer. C-förare får utöver körkortsutbildning en yrkesbehörighetsutbildning på 140 timmar.
CE-förare får 280 timmars yrkesutbildning. Här är det inte mera fråga om abstrakt mervärde, utan ett betydande bidrag till det finska samhället.

Förmanskap

Björn Wahlroos håller försvarsmaktens chefsutbildning i högt värde. Jag ska inte säga att vi är den bästa chefskolan, men vi är den största och för många den första. Vi behöver inte ledningskonsulter, vi producerar förmän och arbetsledning till den civila marknaden. Tillgodoräknande av studier och uppskattningen av vår utbildning är på vissa håll ännu ett problem, men de flesta som gått våra skolor har upplevt en bra uppfostran till ansvar och chefskap.

Slutord

Utöver väpnad strid och beredskap till det, producerar vår försvarslösning övrig säkerhet till samhället och bidrar med mervärde både i färdigheter och värden.
Det här utgör den unika styrkan som finns i värnplikten. Detta behöver vi inte överge, vare sig vår framtida lösning var en militär allians eller ett helt självständigt försvar.

Maahanmuuttajat, homot ja naiset, osa 4

Sotilaiden turvallisuuskäsityksestä

Vaikka Suomessa herätettiin henkiin ajatus puolustusmäärärahojen korottamisesta, vallitsevana kehityskulkuna on siirtyminen pois kansallisen puolustuksen käytännöistä kohti laajempia turvallisuusmalleja. Ulkoisten uhkien nähdään ulottuvan valtion rajojen sisäpuolelle ilman, että ne olisivat torjuttavissa perinteisin keinoin ulkorajoille.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi

Sotilaat, mukaan lukien upseerit, tarkastelevat turvallisuutta varsin yksioikoisesti. Turvallisuutta tehdään ase kädessä ja paras turvallisuus on sotilaallisissa kyvykkyyksissä, jotka muodostavat riittävän korkean kynnyksen hyökkäykselle. Tämän tarkastelun ulkopuolelta sotilas ei juuri ota kantaa turvallisuuteen, paitsi hymähtelemällä ja virnuilemalla uuden laajan turvallisuuskäsityksen ”hömpötyksille.” Kyber tietysti kiinnostaa, koska se on seksikästä, kuten helikopterit ja panssarivaunut, ja onhan kyberillä selkeästi sotilaallisia ulottuvuuksia. Maailman saaminen polvilleen nappia painamalla on informaatioajan sotiluuden huipentuma.

Sotilaita joku kutsuisi ehkä hieman tyhmiksi ja yksinkertaisiksi. En sanoisi näin, mutta on syytä muistaa tehtävän perusluonne. Sotilaan työ on aseellinen taistelu, joka on varsin hyvä eufemismi tappamiselle. Sotilaat luottavat ensisijaisesti aseisiin ja voimaan.

Ydintehtävä

Asevelvollisuudeksi kutsutun instituutionaalisen indoktrinaation kautta iskostamme tätä näkemystä myös kansalaisiin. Alla oleva ote eräästä maanpuolustushenkisestä blogista on tästä oiva esimerkki:

”Kaikenlainen kriisinhallintakoulutus yms. rönsyily on supistettava minimiinsä. Myös kaikenlainen ylimääräinen poliittisesti korrekti roska on lopetettava – kaikenlainen mamutus, mokutus ja tasa-arvo hömpötys ei kuulu puolustusvoimiin. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa taistelukykyisin joukkoja, jotka voivat suojella Suomea. [sic]”

nimimerkki mosurit, blogissa mosurit

Puolustusvoimien ydintehtävästä olen samaa mieltä nimimerkin kanssa ja olen minäkin asiaa joskus nuorempana upseerina hyvin suppeasti tarkastellut. Nuoremman minäni mielestä kaikenlainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen esille nostaminen samalla kun ydintehtävästä ei uskallettu puhua sen oikealla nimellä oli hömppää.

Puolustusvoimat on kuitenkin ”of the people, by the people, for the people.” Tehtävämme, johon kuuluu ”kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;” edellyttää perusoikeuksien kunnioittamista myös omassa toiminnassamme. Näin ollen tasa-arvo ei voi olla hömpötystä. Sama koskee myös ”mamutusta” ja ”mokutusta” — olemme osa suomalaista yhteiskuntaa; olemme suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Puolustusvoimat osallistaa järjestelmänsä (asevelvollisuus) kautta suuren osan kansasta. Meidän täytyy siksi olla viranomainen, jonka palveluksessa kaikkien on henkisesti ja fyysisesti turvallista olla. Tästä synytyvät myös järjestelmämme suurimmat kontribuutiot yhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle.

Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytyminen on yhteiskunnan suurin turvallisuusuhka. Sen ikävimpiä ilmentymiä ovat mm. Jokela, Kauhajoki ja Myyrmanni. Nämä kolme tapausta ovat riistäneet enemmän ihmishenkiä kuin monet kovemmiksi turvallisuusuhkiksi koetut asiat. Osallistaminen asevelvollisuuteen, eli kutsunnat, palvelus ja seuranta ehkäisevät syrjäytymistä. Mikäli siviilipalvelus olisi yhtä merkityksellinen ja arvostettu kuin asepalvelus — olen aiemmin väläytellyt kansalaispalvelusta — voisimme saada kaikki nuoret tämän turvaverkon piiriin. Yhden menetetyn nuoren hinta on realisoituessaan valtava. Syrjäytymisen ehkäisy ei maksa meille mitään, vaan on osa niitä toimenpiteitä, joilla teemme palveluksesta turvallisen. Keinoissa lähestymme asiaa järkevämmin kuin 15 vuotta sitten, mitä joku voi hössötyksenä ja paapomisena pitää. Lisäarvo syntyy kuitenkin vaivatta itsestään.

Kotoutumisen edistäminen

Maahanmuuttajiin liittyvää väestötiedettä ja sen vaiktusta puolustusvoimiin olen käsitellyt aiemmin.^{[1, 2]} Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi merkittävästi vuonna 1998 ja on siitä lähtien pysynyt samantasoisena. Puolustusvoimille tämä merkitsee maahanmuuttajataustaisten kansalaisten suurempaa osuutta. Ottamalla tämä ryhmä asepalveluksen kautta osaksi suomalaista yhteyskuntaa puolustusvoimat edistää kotoutumista ja ehkäisee radikalisoitumista. Tämän takia ”mamutus” on hyvin tärkeä asia. Kohtelemalla ihmisiä rasistisesti eristämme heidät yhteiskunnasta omaksi ryhmäkseen ja radikalisoimme heitä. Kotoutuminen voidaan myös korvata laajemmilla käsitteillä kansalaiskasvatus ja yhteiskuntakelpoisuus. Ei päätehtävä, mutta jälleen vaivatta syntyvä lisäarvo.

Tasa-arvo ja monimuotoisuus

Edellisessä lainauksessa esitetty ”mokutus” tarkoittanee jollain tavalla vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. Me puhumme mieluummin ”momutuksesta.” Suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen ja niin olemme mekin: Nuorempana, palvellessani kouluttajana, Porin prikaatissa johdin alokasjoukkuetta, jossa tunnustettiin viittä uskontoa, puhuttiin seitsemää kieltä, oltiin kahta sukupuolta ja ulkomaan lisäksi kotipaikkakuntia oli etelän Hangosta pohjoisen Sevettijärvelle ja lännen Vaasasta itään aina Kiteelle asti. Sevettijärven poika ei paljoa kotona käynyt. Mutta viikonloppuisin hänen kanssaan aikaa viettivät Lähi-idästä kotoisin oleva islaminuskoinen nuorukainen, kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Lapin neito ja Yhdysvaltoihin palvelukseen jälkeen opiskelemaan lähtevä etelä-eurooppalaista syntyperää oleva nuori mies. Monimuotoisuuden huipentuma olisi tietenkin ollut kouluttaja, joka työpäivän jälkeen vetää päälleen Suomen lipulla koristellun pilottitakin, farkut ja Doc Martensit.

Ammattikuljettajakoulutus

Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain yli 3500 C- ja CE-luokan kuljettajaa. C-luokan kuljettajille annetaan ajokorttikoulutuksen lisäksi 140 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus ja CE-luokan kuljettajille 280 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus. Tässä ei enää puhuta abstraktista lisäarvosta, vaan tuntuvasta panostuksesta suomalaiselle yhteiskunnallle.

Esimiesten valmentaminen

Björn Wahlroos pitää puolustusvoimien johtajakoulutusta korkeassa arvossa. En lähde sanomaan että olemme paras johtajakoulu, mutta olemme suurin ja useimmille ensimmäinen. Johtamiskonsulteille voisin sanoa: Me emme tarvitse Trainers’ Housea, me olemme Trainers’ House. Puolustusvoimat tuottaa valtavasti esimiesosaamista yritysten tarpeisiin, etenkin johtamisen alimmilla tasoilla, esimerkiksi työnjohdon tehtävissä. Opintojen arvostus ja hyväksiluettavuus on edelleen ongelma, mutta monet koulumme käyneet pitävät opetusta hyvänä ja johtajuuteen sekä vastuuntuntoon kasvattavina.

Lopuksi

Ydintehtävänsä lisäksi puolustusratkaisumme tuottaa yhteiskunnalle myös merkittävää turvallisuutta, jota ei luoda ase kädessä sekä osaamista, joka pätevöittää. Se on asevelvollisuuden vahvuus ja ainutlaatuisuus, josta meidän ei tarvitse luopua oli sitten tuleva ratkaisumme (2020+) liittoutuminen tai itsenäinen puolustus.

Hyvää naistenpäivää!

International Women’s Day 2014

Kunnioitetut Suomen ja maailman naiset! Esitin Teille Twitterissä naistenpäivän kunniaksi kysymyksen.

#naistenpäivä'n kysymys: Suomen naiset, miten aiotte päästä mukaan #pupo ja #turpo? #Turvallisuus, miesten yksinoikeus? #asevelv #UNSCR1325

— James Mashiri (@jamesmashiri) March 8, 2014

Olen aiemmin, osana asevelvollisuuskeskustelua käsitellyt naisten roolia ja osallistumista yhteiskuntamme rauhan, konfliktin ja turvallisuuden hallinnan rakenteissa. Näkökulmani perusta tähän on ollut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325, jota aika vaihtelevasti on edistyksellisissä länsimaissakin toimeenpantu. Alla keskeinen naisia koskeva ote aiemmasta (ehkä jopa provokatiivisesta) merkinnästäni:

---

Turvallisuusneuvosto […] kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan naisten kasvavan edustuksen kaikilla päätöksentekotasoilla kansallisissa, alueellisissa ja kansainvälisissä instituutioissa sekä mekanismeissa konfliktien estämiseksi, hallinnoimiseksi ja ratkaisemiseksi;

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000)

Tässä on (taas) syytä nostaa esille Norja, joka teki asepalveluksesta sukupuolineutraalin. Merkittävänä perusteluna Norjan päätöksessä oli naisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen.

Hyvät naiset, miehenä olen tietysti sitä mieltä, että ne keskimäärin 16,2 kuukautta, mitkä hedelmällisessä iässä käytätte lasten kantamiseen, ovat jo itsessään täysin suoritettu kansalaisvelvollisuus. Välinpitämätön suhtautumisenne todelliseen tasa-arvoon kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja vaahtoaminen esim. naisten eurosta ei murra rakenteita, jossa mies puolustaa kotia, kantaa leivän pöytään ja nainen hoitaa lapsia. Hyvää työtä, Suomen naiset. Jatkakaa näin!

---

Nyt, hyvät naiset, tarkennan kysymystäni ja pyydän Teiltä vastausta:

Mitä aiotte itse tehdä sen eteen että pääsette täysivaltaisina osallistumaan kaikilla tasoilla niihin rakenteisiin, joissa konflikteja estetään, ratkaistaan ja rauhaa rakennetaan?

Kommenttikenttä on vapaasti käytössänne. Otan myös vastaan vieraskyniä.