Avoin kirje varusmiesjohtajille

Hyvät johtajat!

Kirjoitan etupäässä Teille, jotka aloitatte johtajakautenne puolustusvoimissa heinäkuun 7. päivänä palvelukseen astuvan saapumiserän 2/14 kanssa. Muodostatte suuren osan puolustusvoimien päällystöstä ja ylivoimaisesti suurimman henkilöstöryhmän.

Minä annan teille uuden käskyn: älkää loukatko!

Muk. Joh 13:34

Yksi puolustusvoimien tehtävistä on:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

Laki puolustusvoimista (551/2007) 2 §, 1 mom, 1b k.

Teillä tai minulla, eikä kellään esimiehellä, ole oikeutta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia enempää kuin palveluksen suorittamiseksi on tarpeen. Varusmiespalvelus on jo itsessään merkittävin vapauksien rajoitus. Sen lisäksi on muutamia rajoituksia, jotka ovat tarpeen aseellisen taistelun luonteen vuoksi. Ne voivat koskea operatiivista turvallisuutta; yksikön päällikkö voi harjoituksessa kieltää matkaviestimien käytön; sotilasalueella on valokuvauskielto. Nämä kiellot perustuvat lakiin, asetuksiin tai muihin normeihin. On myös selvää kenellä on toimivalta asettaa tällaisia kieltoja.

Sitä vastoin mielivaltaisten kieltojen ja rajoitusten asettaminen palveluksen ulkopuolella (kotiin soittaminen, sotilaskodissa käynti, liikunta ym.), päättymättömät järjestymisharjoitukset ja muut älyvapaat äksiisit, kurinpitovaltaa vailla olevan johtajan määräämät rangaistukset ja ”huumorilla” lausutut alentavat kommentit sotilaistanne eivät kuulu palvelukseen.

Tiedän, että tietä loukattiin alokkaina. Tiedän, että olette kuulleet ryhmänjohtajien ”johtajatuvassa” naureskelevan älyttömille teoilleen ja pitäneen niitä hyvinä kurin ja järjestyksen kannalta. Näin tekin olette kasvaneet uskomaan, että näinhän tämän kuulukin mennä.

Management by perkele, eikö niin?

Taistelijan kovuutta ei mitata hänen kyvyllään sietää loukkauksia. Kenenkään ei tarvitse kasvattaa paksua nahkaa vain kestääkseen kaikenlaista p**kaa. Kovuus on sotilaallista osaamista, itsevarmuutta ja luottamusta aseeseen, aseveljiin, johtajiin (Teihin!) ja tehtävään. Tämä teidän, hyvät johtajat, pitää opettaa ja iskostaa sotilaisiinne. Se voi ainoastaan toteutua Teidän esimerkkinne kautta.

Johda esimerkillä!

Tämän muistatte johtajakoulutuksestanne. Tätä arvostatte. Sen puutetta halveksutte.

Miettikää ensi askelianne puolustusvoimissa ja mitä olitte sitä ennen. Tunsitte tulevanne uuteen paikkaan ja huomasitte että voitte itse ottaa vastuuta tulevaisuudestanne. Olitte tasa-arvoisia ja saitte yhtäläiset mahdollisuudet. Otitte vastuuta ja valitsitte tulla johtajiksi, jotta voisitte johtaa muita. Samalla saitte vaikeimman tehtävän mitä puolustusvoimat voi tarjota. Yhtä moni tovereistanne valitsi ryhtyä taitavaksi taistelijaksi ja asettautua hyvien johtajien johdettavaksi.

Hyvä johtaja!

Kaksi kysymystä: Miten edetään? Miltä homman pitäisi Sinun mielestäsi näyttää?

Stridsvagnsbesättning granskar kartan innan anfall. Petroskoj (Petrozavodsk) 30 september 1941. Foto: SA-kuva, nr 52052. Fotograf: Erik Blomberg.  Källa: SA-kuva
Stridsvagnsbesättning granskar kartan innan anfall. Petroskoj (Petrozavodsk) 30 september 1941. Foto: SA-kuva, nr 52052. Fotograf: Erik Blomberg. Källa: SA-kuva

Sinusta ei tehty johtajaa, koska olet toista parempi ihminen. Sinusta tuli johtaja, jotta johdat, opetat ja pidät huolta taitavista sotilaista ja suoritat heidän kanssaan vaikeita tehtäviä aseellisessa taistelussa. Tehtäviä, joissa miehiä kuolee. Maanantaina heinäkuun 7. päivänä astut alokkaiden eteen. Luottamuksesi on siinä vaiheessa nolla. Alokkaiden luottamus on sata. Ja se tulee sinulta.

62. Esimiehen on pyrittävä saavuttamaan alaistensa arvostus ja luottamus.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Tätä kakkua et voi kääntää. Johtajan Sinun tulee ansaita alaistesi arvostus ja luottamus. Ne eivät synny tyhjästä. Arvostus ei asu arvomerkeissä tai eikä se kumpua kovaäänisestä käyttäytymisestä. Arvostus tulee siitä miten esiinnyt johtajana ja ihmisenä muiden kanssa keskustellen. Luottamusta ei rakenneta machoilulla tai kieroutuneella ”erikoisjoukkojen kurilla”, vaan se syntyy oikeudenmukaisuudesta ja siitä miten kohtaat sotilaasi yksilöinä.

Gunnery Sgt. Shawn D. Angell is A drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va., dedicated to training, educating, evaluating and screening the many candidates who go through the course and turning them into Marine leaders. Photo By: Lance Cpl. John Kennicutt
Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt

60. Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava heitä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Tehtävissään kunnostautuneita tulee kiittää ja tarvittaessa palkita.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Nämä otteet ohjenuorastamme eivät ole ohjeita, vaan käskyjä. Huomaa ehdottomat ”on oltava,” ”kohdeltava,” ja ”tulee.” Viimeisen lauseen järjestys ”tulee — ja tarvittaessa” merkitsee sitä, että jos joku sotilaistasi on kunnostautunut on Sinun aina kiitettävä häntä ja jos hänen suorituksensa on niin hyvä, että se täyttäisi palkitsemisen määreet, tulee Sinun esittää häntä palkittavaksi.

Muista, että kuten alokkaillasi on Sinun ehdoton luottamuksesi, myös Sinulla on esimiestesi ehdoton luottamus. Varjele sitä niin kuin parhaiten voit – olemalla oikeudenmukainen ja osoittamalla kunnioitusta sekä suurta vastuuntuntoa.

Meidän, siis Sinun ja minun – puolustusvoimien päällystön – tulee kaikessa toiminnassamme ottaa lähtökohdaksi puolustusvoimien arvot:

Turvallisuus tarkoittaa meille yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamista. Puolustamme maatamme koko valtakunnan alueella ja osallistumme Suomen sisäisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Tämä merkitsee sitä, että olemme valmiita ja koulutettuja tehtäviimme ja suoritamme ne tinkimättömästi kaikissa olosuhteissa.

Luotettavuus on meille sitä, että toimimme kaikissa tilanteissa osana kansanvaltaista yhteiskuntaa ja toteutamme valtiojohdon päätöksiä. Kansalaisilla, valtiojohdolla ja yhteistoimintatahoilla – niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin – ja omalla henkilökunnallamme on oltava vankka luottamus puolustushallinnon virastojen toimintaan.

Me olemme osa kansaa, me suojelemme kansaa ja vannomme uskollisuutemme kansalle.

Uskottavuus tarkoittaa tässä puolustuskykymme uskottavuutta. Tämä on tärkein tekijä niin Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien ennaltaehkäisemisessä kuin puolustustahtomme ylläpidossa.

Me rakennamme uskottavuutta kouluttamalla kovia, osaavia ja lujatahtoisia taistelijoita. Tahto tulee luottamuksesta ja ryhmähengestä.

Isänmaallisuus tarkoittaa sitä, että teemme työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi aiempien sukupolvien uhrauksia kunnioittaen. Haluamme pitää huolen siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus menestykseen ja itsenäisiin ratkaisuihin alati muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä.

Meille isänmaallisuus on sitä, että muistamme sankarivainajamme ja veteraanimme ja heidän urotekonsa. Mekään emme anna periksi. Laskemme aseemme vasta kun vihollista ei enää ole ja isänmaa on vapaa vieraasta vallasta.

P.S.

Tee hyvin, tee oikein! Jos joskus tuntuu vaikealta, niin voit aina kysyä itseltäsi:

  1. Mitä sotilaani kertovat palveluksesta sen jälkeen kun minä olen johtanut ja opettanut heitä?
  2. Millaisia uusia johtajia luomme esimerkillämme?

Invandrare, bögar och kvinnor, del 4

Soldaters säkerhetsbegrepp

Även om man i Finland väckte tanken om höjning av försvarsanslagen, så är den rådande trenden en övergång från nationellt försvar mot bredare säkerhetsnormer. Externa hot anses sträcka sig inom statens gränser utan att de med traditionella metoder kunde stoppas vid den yttre gränsen.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi (översättningen min egen)

Soldater betraktar säkerhet mycket enspårigt. Säkerhet skapas med vapen ihand och den bästa säkerheten finns i militärä förmågor, som skapar en tröskel mot angrepp. Utanför detta tar en soldat gärna inte ställning till säkerhet, förutom när han grinar och flinar åt trams som ingår i ett brett säkerhetsbegrepp. Cyber är förstås alltid intressant, för att det är sexigt, liksom helikoptrar och pansarvagnar. Och visst har cyber en militär dimension: att sätta världen på knä genom att trycka på en knapp är kulmen av krigarskap i informationssamhället.

A pile of guns

Någon kunde beskriva soldater som dumma och lite enkla. Jag säger inte så, men det är skäl att minnas uppgiftens natur. Soldatyrket är väpnad strid, vilket är en bra eufemism för ”att döda.” Soldater litar i första hand på vapen och kraft.

Kärnuppgiften

Tillförliten till vapen och makt för vi vidare till medborgarna med den institutionella indoktrinationen som heter värnplikt. Det nedanstående citatet från en försvarsvänlig blogg är ett mycket bra exempel på detta:

”Allehanda krishanteringsutbildning o.d. utvikningar ska begränsas till ett minimum. Likaså ska all överlopps politiskt korrekt bajs upphöra – all slags ”multikulti” och jämlikhets trams hör inte till försvarsmakten. Försvarsmakten uppdrag är att producera stridsdugliga trupper, som kan skydda Finland.”

signaturen mosurit, i bloggen mosurit

Om försvarsmaktens kärnuppgift håller jag med och jag har också i tiderna som en yngre officer granskat uppdraget mycket snävt. Mitt yngre jag tyckte att framhävandet av samhällelig verkan och betydelse samtidigt som man inte kunde tala om kärnuppgiften med dess riktiga namn var trams.

Men … försvarsmakten är trots allt ”of the people, by the people, for the people.” Vårt updrag som omfattar ”tryggande av befolkningens livsbetingelser, de grundläggande fri- och rättigheterna och statsledningens handlingsfrihet samt försvar av den lagliga samhällsordningen, ” förutsätter att vi respekterar grundrättigheter i vår verksamhet. Således kan jämlikhet inte vara trams. Samma gäller också för ”multikulti” — vi är en del av det finska samhället; det finska samhället i miniatyr. Försvarsmakten engagerar genom värnplikten en stor del av folket. Därför måste vi vara en myndighet som alla på ett fysiskt och psykiskt tryggt sätt kan tjänstgöra vid. Härav kommer de största bidragen till samhället.

Förhindra utslagning

Utslagning är samhällets största säkerhetshot. De tre våldsdåden i Jokela, Kauhajoki och Myyrmanni har tagit flere liv än ”hårdare” hot.
Deltagande i värnplikten, dvs. uppbåden, tjänstgöringen och uppföljningen förhindrar utslagning. Om civiltjänstgöringen vore lika betydelsefull och uppskattad som militärtjänsten — jag har tidigare förspråkat en medborgarplikt — kunde vi få alla ungdomar innanför detta säkerhetsnät. Priset av en förlorad ung man eller kvinna är enorm när den realiseras. Att förhindra utslagning kostar inget, utan är ett i ledet av flere åtgärder, som gör tjänstgöringen trygg. I val av metoder har vi en numera en modern och vettig approach. Mervärdet kommer av sig självt utan extra möda.

Integrationsfrämjande

Jag har tidigare tagit upp demografi över invandrare och dess innebörd för försvarsmakten. Beviljande av finskt medborgarskap steg kraftigt 1998 och har sedan dess hållits på samma nivå. För försvarsmakten betyder detta att en större andel medborgare med invandrarbakgrund rycker in. Då vi tar dessa grupper som delaktiga i vårt finska miniatyrsamhälle främjar vi integration och förhindrar radikalisering. Omvänt: behandlar vi dessa grupper rasistiskt, så isolerar och radikaliserar vi individer och folkgrupper. Begreppet integration kan också ersättas med de mera traditionella orden medborgarfostran och samhällsduglighet. Inte en kärnuppgift, men ett gratis mervärde.

Jämlikhet och mångfald

”Multikulti” som citatet hänvisar till lär innebära respekt för minoriteters rättigheter. Vi talar hellre om mångfald.
Det finska samhället är pluralistiskt och så är vi. När jag var yngre och tjänstgjorde som plutonchef i Björneborgs brigad hade jag en rekrytpluton med fem religioner, sju språk, två kön och hemorter från Sevettijärvi i Lappland till sydspetsen Hangö, från Vasa i väst till Kitee i öst. Rekryten från Sevettijärvi var inte hemma ofta, men han fick sällskap av en ung muslimsk kille med rötter i Mellanöstern, en flicka som studerade internationell politik och en kille av sydeuropeisk börd, som efter sin tjänstgöring tog upp studier i USA. Höjden på mångfald hade förstås varit en plutonchef, som efter dagen klär på sig en bomberjacka, skaftkängor och bleka jeans med hängslen.

Chaufförsutbildning

Försvarsmakten utbildar årligen över 3500 C- och CE-klassade chaufförer. C-förare får utöver körkortsutbildning en yrkesbehörighetsutbildning på 140 timmar.
CE-förare får 280 timmars yrkesutbildning. Här är det inte mera fråga om abstrakt mervärde, utan ett betydande bidrag till det finska samhället.

Förmanskap

Björn Wahlroos håller försvarsmaktens chefsutbildning i högt värde. Jag ska inte säga att vi är den bästa chefskolan, men vi är den största och för många den första. Vi behöver inte ledningskonsulter, vi producerar förmän och arbetsledning till den civila marknaden. Tillgodoräknande av studier och uppskattningen av vår utbildning är på vissa håll ännu ett problem, men de flesta som gått våra skolor har upplevt en bra uppfostran till ansvar och chefskap.

Slutord

Utöver väpnad strid och beredskap till det, producerar vår försvarslösning övrig säkerhet till samhället och bidrar med mervärde både i färdigheter och värden.
Det här utgör den unika styrkan som finns i värnplikten. Detta behöver vi inte överge, vare sig vår framtida lösning var en militär allians eller ett helt självständigt försvar.

Maahanmuuttajat, homot ja naiset, osa 4

Sotilaiden turvallisuuskäsityksestä

Vaikka Suomessa herätettiin henkiin ajatus puolustusmäärärahojen korottamisesta, vallitsevana kehityskulkuna on siirtyminen pois kansallisen puolustuksen käytännöistä kohti laajempia turvallisuusmalleja. Ulkoisten uhkien nähdään ulottuvan valtion rajojen sisäpuolelle ilman, että ne olisivat torjuttavissa perinteisin keinoin ulkorajoille.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi

Sotilaat, mukaan lukien upseerit, tarkastelevat turvallisuutta varsin yksioikoisesti. Turvallisuutta tehdään ase kädessä ja paras turvallisuus on sotilaallisissa kyvykkyyksissä, jotka muodostavat riittävän korkean kynnyksen hyökkäykselle. Tämän tarkastelun ulkopuolelta sotilas ei juuri ota kantaa turvallisuuteen, paitsi hymähtelemällä ja virnuilemalla uuden laajan turvallisuuskäsityksen ”hömpötyksille.” Kyber tietysti kiinnostaa, koska se on seksikästä, kuten helikopterit ja panssarivaunut, ja onhan kyberillä selkeästi sotilaallisia ulottuvuuksia. Maailman saaminen polvilleen nappia painamalla on informaatioajan sotiluuden huipentuma.
A pile of guns
Sotilaita joku kutsuisi ehkä hieman tyhmiksi ja yksinkertaisiksi. En sanoisi näin, mutta on syytä muistaa tehtävän perusluonne. Sotilaan työ on aseellinen taistelu, joka on varsin hyvä eufemismi tappamiselle. Sotilaat luottavat ensisijaisesti aseisiin ja voimaan.

Ydintehtävä

Asevelvollisuudeksi kutsutun instituutionaalisen indoktrinaation kautta iskostamme tätä näkemystä myös kansalaisiin. Alla oleva ote eräästä maanpuolustushenkisestä blogista on tästä oiva esimerkki:

”Kaikenlainen kriisinhallintakoulutus yms. rönsyily on supistettava minimiinsä. Myös kaikenlainen ylimääräinen poliittisesti korrekti roska on lopetettava – kaikenlainen mamutus, mokutus ja tasa-arvo hömpötys ei kuulu puolustusvoimiin. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa taistelukykyisin joukkoja, jotka voivat suojella Suomea. [sic]”

nimimerkki mosurit, blogissa mosurit

Puolustusvoimien ydintehtävästä olen samaa mieltä nimimerkin kanssa ja olen minäkin asiaa joskus nuorempana upseerina hyvin suppeasti tarkastellut. Nuoremman minäni mielestä kaikenlainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen esille nostaminen samalla kun ydintehtävästä ei uskallettu puhua sen oikealla nimellä oli hömppää.

Puolustusvoimat on kuitenkin ”of the people, by the people, for the people.” Tehtävämme, johon kuuluu ”kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;” edellyttää perusoikeuksien kunnioittamista myös omassa toiminnassamme. Näin ollen tasa-arvo ei voi olla hömpötystä. Sama koskee myös ”mamutusta” ja ”mokutusta” — olemme osa suomalaista yhteiskuntaa; olemme suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Puolustusvoimat osallistaa järjestelmänsä (asevelvollisuus) kautta suuren osan kansasta. Meidän täytyy siksi olla viranomainen, jonka palveluksessa kaikkien on henkisesti ja fyysisesti turvallista olla. Tästä synytyvät myös järjestelmämme suurimmat kontribuutiot yhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle.

Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytyminen on yhteiskunnan suurin turvallisuusuhka. Sen ikävimpiä ilmentymiä ovat mm. Jokela, Kauhajoki ja Myyrmanni. Nämä kolme tapausta ovat riistäneet enemmän ihmishenkiä kuin monet kovemmiksi turvallisuusuhkiksi koetut asiat. Osallistaminen asevelvollisuuteen, eli kutsunnat, palvelus ja seuranta ehkäisevät syrjäytymistä. Mikäli siviilipalvelus olisi yhtä merkityksellinen ja arvostettu kuin asepalvelus — olen aiemmin väläytellyt kansalaispalvelusta — voisimme saada kaikki nuoret tämän turvaverkon piiriin. Yhden menetetyn nuoren hinta on realisoituessaan valtava. Syrjäytymisen ehkäisy ei maksa meille mitään, vaan on osa niitä toimenpiteitä, joilla teemme palveluksesta turvallisen. Keinoissa lähestymme asiaa järkevämmin kuin 15 vuotta sitten, mitä joku voi hössötyksenä ja paapomisena pitää. Lisäarvo syntyy kuitenkin vaivatta itsestään.

Kotoutumisen edistäminen

Maahanmuuttajiin liittyvää väestötiedettä ja sen vaiktusta puolustusvoimiin olen käsitellyt aiemmin.[1, 2] Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi merkittävästi vuonna 1998 ja on siitä lähtien pysynyt samantasoisena. Puolustusvoimille tämä merkitsee maahanmuuttajataustaisten kansalaisten suurempaa osuutta. Ottamalla tämä ryhmä asepalveluksen kautta osaksi suomalaista yhteyskuntaa puolustusvoimat edistää kotoutumista ja ehkäisee radikalisoitumista. Tämän takia ”mamutus” on hyvin tärkeä asia. Kohtelemalla ihmisiä rasistisesti eristämme heidät yhteiskunnasta omaksi ryhmäkseen ja radikalisoimme heitä. Kotoutuminen voidaan myös korvata laajemmilla käsitteillä kansalaiskasvatus ja yhteiskuntakelpoisuus. Ei päätehtävä, mutta jälleen vaivatta syntyvä lisäarvo.

Tasa-arvo ja monimuotoisuus

Edellisessä lainauksessa esitetty ”mokutus” tarkoittanee jollain tavalla vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. Me puhumme mieluummin ”momutuksesta.” Suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen ja niin olemme mekin: Nuorempana, palvellessani kouluttajana, Porin prikaatissa johdin alokasjoukkuetta, jossa tunnustettiin viittä uskontoa, puhuttiin seitsemää kieltä, oltiin kahta sukupuolta ja ulkomaan lisäksi kotipaikkakuntia oli etelän Hangosta pohjoisen Sevettijärvelle ja lännen Vaasasta itään aina Kiteelle asti. Sevettijärven poika ei paljoa kotona käynyt. Mutta viikonloppuisin hänen kanssaan aikaa viettivät Lähi-idästä kotoisin oleva islaminuskoinen nuorukainen, kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Lapin neito ja Yhdysvaltoihin palvelukseen jälkeen opiskelemaan lähtevä etelä-eurooppalaista syntyperää oleva nuori mies. Monimuotoisuuden huipentuma olisi tietenkin ollut kouluttaja, joka työpäivän jälkeen vetää päälleen Suomen lipulla koristellun pilottitakin, farkut ja Doc Martensit.

Ammattikuljettajakoulutus

Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain yli 3500 C- ja CE-luokan kuljettajaa. C-luokan kuljettajille annetaan ajokorttikoulutuksen lisäksi 140 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus ja CE-luokan kuljettajille 280 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus. Tässä ei enää puhuta abstraktista lisäarvosta, vaan tuntuvasta panostuksesta suomalaiselle yhteiskunnallle.

Esimiesten valmentaminen

Björn Wahlroos pitää puolustusvoimien johtajakoulutusta korkeassa arvossa. En lähde sanomaan että olemme paras johtajakoulu, mutta olemme suurin ja useimmille ensimmäinen. Johtamiskonsulteille voisin sanoa: Me emme tarvitse Trainers’ Housea, me olemme Trainers’ House. Puolustusvoimat tuottaa valtavasti esimiesosaamista yritysten tarpeisiin, etenkin johtamisen alimmilla tasoilla, esimerkiksi työnjohdon tehtävissä. Opintojen arvostus ja hyväksiluettavuus on edelleen ongelma, mutta monet koulumme käyneet pitävät opetusta hyvänä ja johtajuuteen sekä vastuuntuntoon kasvattavina.

Lopuksi

Ydintehtävänsä lisäksi puolustusratkaisumme tuottaa yhteiskunnalle myös merkittävää turvallisuutta, jota ei luoda ase kädessä sekä osaamista, joka pätevöittää. Se on asevelvollisuuden vahvuus ja ainutlaatuisuus, josta meidän ei tarvitse luopua oli sitten tuleva ratkaisumme (2020+) liittoutuminen tai itsenäinen puolustus.

Maahanmuuttajat, homot ja naiset, osa 3

Varoitus!
Tässä kirjoituksessa käsitellään homoseksuaalisuutta, naisia ja asevelvollisuutta sekä maahanmuuttajia avoimuuden ilmapiirissä. Jos saat tästä allergisen reaktion, niin kehotan lopettamaan lukemisen tähän. Mielipiteeni ovat omiani, eivätkä välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista linjaa.

Tämä on yhteiskuntablogi. Olen valinnut keskittyä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, mutta en ole rajannut pois muita asioita. Siksi kirjoitan nyt tärkeän asian puolesta.

I am an ally

Homot

Vakaasti harkiten ja tietoisena siitä, että

  1. tämän merkinnän myötä minut todennäköisesti leimataan liberaaliksi homostelijaksi,
  2. tätä merkintää jotkut pitävät sopimattomana ja blogin uskottavuutta heikentävänä ja
  3. menetän tämän myötä lukijoita ja seuraajia,

päätän sanoa sanani tasa-arvoisen avioliittolain puolesta:

Minulle avioliitto on yhtäältä juridinen sopimus ja toisaalta minun ja puolisoni tahdon ja sitoutumisen ilmaisu, jolle olemme pyytäneet Jumalan siunausta.

Olen aiemmin käsitellyt sananvapautta ja perusoikeuksia [1, 2].

Juridisen sopimuksen ei tulisi rajoittaa perusoikeuksia. Nyt avioliitto säädetään miehen ja naisen väliseksi ilman hyväksyttävän perusteen esittämistä. Laissa rekisteröidystä parisuhteesta homojen oikeuksia rajoitetaan. Tässä suhteessa laki rekisteröidystä parisuhteesta on vähän kuin Venäjän homopropagandalaki, jossa siis sananvapautta rajoitetaan sanoman seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Marssijärjestys on sikäli oikea, että Venäjällä perusoikeuksia on sentään rajoitettu lailla, jossa se selvästi sanotaan, joskin sen asianmukaisuudesta ja täsmällisyydestä voidaan kiistellä. Meillä taas hallituksen esityksessä laiksi virallistetusta parisuhteesta todettiin avioliittolain syrjivyys, vahvistettiin perusoikeusmyönteisyys, mutta päädyttiin kuitenkin uuteen syrjivään lakiin, jonka jälkeen koko komeutta markkinoitiin syrjinnän poistamisena. Juuri tämän poliittisen lehmänkaupan takia laki rekisteröidystä parisuhteesta on epäselvä. Se millä tavalla homojen parisuhdeoikeutta on rajoitettu suhteessa heterojen avioliito-oikeuteen käy ilmi vain lukemalla molempia lakeja rinnakkain. Kansalaisaloite saattaisi nyt loppuun sen mihin lainsäätäjä ei silloisten poliittisten kompromissien takia pystynyt ja eheyttäisi lakikokonaisuutta.

Kirkkoon asia ei liity. Uskonnonvapaus on selvä — kirkkoon saa kuulua ja kirkko saa toimittaa vihkimisen, mutta kirkkoon kuuluminen ei ole edellytys vihkimiselle. Tätä ei olla aloitteessa muuttamassa. Kirkon oikeus vihkiä tai olla vihkimättä säilyy ennallaan.

Kaikilla vihkimiseen oikeutetuilla uskonnollisilla yhdyskunnilla, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko mukaan lukien, on jatkossakin itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

Tasa-arvoisen avioliittolain aloiteteksti, sivu 1.

Tokihan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Miehen ja naisen välisen avioliiton voidaan implisiittisesti nähdä kannustavan lisääntymiseen, joka on jonkinlainen kansan elinehto. Suomalaisten naisten hedelmällisyysluku on Euroopan korkeimpia, mutta ei silti riitä väestönkasvuun. Ehkä pitäisikin erikseen säätää jonkinlaisesta lisääntymis- ja synnytysvelvoitteesta, mikäli avioliittoa haluataan käyttää kansan elinvoimaisuuden takeena? Avioliittolakihan ei nykyisellään sisällä velvoitetta lisääntymisestä, joten kummallista olisi, jos eduskunnan valiokunnat ryhtyisivät mietintöjä tehdessään tällaista käsittelemään. Lähetekeskustelussa toki näinkin alas vajottiin. Osin syystäkin; kantaväestön syntyvyyden nostaminen kuuluu aloitetta vastustavien perussuomalaisten ohjelmaan:

Pitkällä aikavälillä kantaväestön keskuudessa syntyvyyden saaminen nousuun on mielestämme helpoin, edullisin sekä luonnollisin eli toisin sanoen ainut todellinen ratkaisu väestörakenteen korjaamiseksi.

Perussuomalaisten vaaliohjelma, sivu 24.

Heti tämä perään perussuomalaiset esittävät ohjelmassa kantansa avioliiton osapuoliin ilman kummempia perusteluja.

Perussuomalaiset eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon, sillä avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen välillä solmittavaksi. Nykyinen parisuhteen rekisteröinti turvaa samaa sukupuolta oleville pareille heille kuuluvat oikeudet, eikä oikeuskäytäntö siten ole syrjivä.

Perussuomalaisten vaaliohjelma, sivu 24.

Vastustajista Kristillisdemokraatit esittävät perustana selkeämmän arvoperusteen.

Haluamme säilyttää lainsäädäntömme pohjana kristillisen avioliittokäsityksen. Avioliittolain tulee edelleen koskea vain yhden naisen ja yhden miehen muodostamaa parisuhdetta.

Koti, uskonto, isänmaa. Kd:n vaaliohjelma, sivu 21.

Lähetekeskustelussa (kd) edustajat nostivat vielä esille lisääntymisbiologian ja puolueelle yleensä hieman vieraan darwinismin.

[K]ansalaisaloitteessa oleva ehdotus on mielestäni ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa, että avioliitto on pohjimmiltaan instituutio, jonka tavoitteena on lisääntyminen.

Peter Östman, kd eduskuntaryhmän pj

[I]hmisen lisääntymisbiologiasta – – –  oikeutuksensa saavan avioliiton määritelmän…

Sauli Ahvenjärvi, kd eduskuntaryhmän vpj

Tämä olisi kaikille kansanedustajille ja puolueille hieno paikka osoittaa suurta hienotunteisuutta ja selkärankaa. Aloitetta vastaan ei ole juridisia perusteita, vaan ainoastaan henkilökohtaiseen vakaumukseen, arvomaailmaan ja puolueiden ohjelmiin liittyviä syitä. Nämä eivät saa mennä perusoikeuksien edelle.

Vastustajien olisi tässä tapauksessa tyylikkäintä äänestää tyhjää.

Naiset

Asevelvollisuuskeskustelussa, jota on merkittävästi edistänyt Ohi on — aloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi, on kuultu paljon puhujia. Valitettavasti naiset ovat olleet hyvin hiljaa. Muutamia hyviä puheenvuoroja on käytetty, valitettavasti ne eivät aina ole kovin mairittelevia.

Komppanianpäällikkö halusi kohottaa perusyksikön henkeä korostamalla sen luonnetta “eliittiyksikkönä”, seuraavalla perustelulla: “Täällä ei ole mitään homoja, ulkomaalaisia tai naisia.”

Feministen vuoro -blogi

Puolustusvoimien oma lehti Ruotuväki teki hienon jutun Norjan tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta, joka on lukemisen arvoinen. Myös Norjan ratkaisun perustelut kertovat hyvin, miksi asian pitäisi ensisijaisesti olla naisille tärkeä.

Kyse ei ole vain siitä, että vain miehet joutuvat palvelemaan; asevelvollisuus on yhtä lailla naisia syrjivä. Asevelvollisuus on yhtäältä velvollisuus ja toisaalta oikeus. Nykytilanteessa se ei ole oikeus naisille. Tästä yksi ilmentymä on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja konfliktinhallinnan rakenteiden miesvaltaisuus ja -keskeisyys. Puolustusministeri Elisabeth Rehniä tytöteltiin aikanaan — asia, joka tänä päivänkin tulee esille.

Maansa ja itsensä puolustaminen asein on sodan oikeussääntöjen ja ihmisoikeussopimusten näkökulmasta oikeus. Säädeltäessä siihen valmistavasta koulutuksesta ja sen järjestämisestä siitä tulee velvollisuus. Sen perimmäinen luonne ei kuitenkaan muutu. Aseellinen maanpuolustus on oikeutemme itsenäisenä kansana.

Maahanmuuttajat

Puolustusvoimat ei erottele tai arkistoi ihmisiä etnisen taustan tai maahanmuuton mukaan. Palveluksessa on täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia, joilla kaikilla on samat lähtökohdat taustoista riippumatta. Meiltä ei löydy ”kiintiö-mamuja”, kuten ei myöskään ”kiintiönaisia”. Ihan järkevää, mutta hieman vaikeaksi tietysti menee, jos itse haluamme saada selville kuinka hyvin asevelvollisuus ja suoritettu varusmiespalvelus on tukenut kotoutumista. Meillä on valtavasti hienoja kertomuksia, mutta vähän näyttöä taustalla. Edellisessä osassa käsittelin maahanmuuttajien osuuden kasvua ikäluokassa. Tarvetta tilastoinnille voisi olla, jotta palvelus olisi vaikuttavaa myös maahanmuuttajille.

Yksi mahdollisuus selvittää palvelusta maahanmuuttajien osalta olisi loppukyselyssä kysyä taustasta ja sen jälkeen esittää väittämät:

  • Palvelus oli minulle fyysisesti turvallista.
  • Palvelus oli minulle henkisesti turvallista.
  • Minua ei syrjitty sukupuolen, alkuperän, kielen tai uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Vastaukset voisivat olla kiinnostavia ja auttaisivat meitä varmasti tekemään palveluksesta turvallisempaa kaikille.