Liekeissä, osa 2 (Nato-keskustelu)

Suomalainen Nato-keskustelu otti taas ison harppauksen eteenpäin Ylen eilisen Vaalien välissä -ohjelman myötä, missä keskustelua käytiin teemana Pohjolan uhkat. Suomeksi suomalaisten kansanedustajien kesken ja englanniksi Norjan, Ruotsin ja Suomen puolustusministereiden sekä Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkovin kesken.

Bild från riksdagen
Yle Areena – Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat. Kuva: Yle.

Klikkaa kuvaa päästäksesi ohjelmaan. Puolustusministerien osuudet ovat näissä linkeissä: [Osa 1 (14:47) | Osa 2 (59:38)]

Yksi asia, joka eduskunnassa käydyn Ukrainan kriisiä koskevan keskustelun Yle-jälkipeleissä turvallisuuspolitiikkaan vihkiytymättömiltä jäi huomaamatta, oli se että lähes kaikki kansanedustajat kuuluivat puolustusministeri Carl Haglundin asettamaan puolustuksen parlamentaariseen selvitysryhmäään, ”jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta.” Keskusteluun osallistuneista vain Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Stefan Wallin (rkp) olivat ”ulkopuolisia”. Paikalla oli siis jonkinlainen puolueiden turvallisuuspoliittinen kerma, mikä tekee tietyistä kommenteistä jopa hieman vaivaannuttavia. Selvitysryhmä piti helmikuun alussa tiedotustilaisuuden, jonka voit nähdä eduskunnan sivuilta.

Turvallisuuspoliittisen perspektiivin lyhytnäköisyys, johon edellisessä merkinnässä viittasin, oli vieläkin esillä. Varsin selväksi tämä tuli Kumpula-Natrin kaksintaistelussa Ilkka Kanervan (kok) kanssa :

”On tärkeää että nyt ei nosteta puheenvuoroja — tässä epätasapainotilanteessa jossa nyt Ukrainan takia ollaan …”

Turvallisuusympäristön jatkuvan analyysin kieltäminen viittaamalla hallitusohjelmaan tai muuhun tehtävänantoon ei vain johda mihinkään. Tämän koki Ruotsin vastaava selvitysryhmä, ”försvarsberedningen,” joka raportissaan Vägval i en globaliserad värld, (jätetty 31.5.2013) edelleen puhui Venäjän sotilaallisten kyvykkyyksien alhaisesta tasosta, jonka Venäjä käytännössä viime vuoden aikana osoitti epätodeksi. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI vahvisti puoli vuotta myöhemmin Venäjän hyvän suorituskyvyn, voimakkaan kehityksen ja varusteluohjelman toimeenpanon korkean tason. Kumpula-Natri ei kuulu selvitysryhmään, mutta Kanervan haluttomuus vastata tähän oli myöskin selvä signaali. Tai sitten vain aika loppui kesken. Toivon jälkimmäistä. Selvitysryhmän tuotoksena syntyy ns. vihreä kirja. Ryhmän kokoonpano, ajoitus ja itse toimeksianto tuottanevat kuitenkin jokseenkin budjettiin sovitetun, puoluepoliittisesti neutraalin ja kohtuullisesti suomettuneen analyysin.

On syytä kysyä, josko valtineuvoston turvallisuuspoliittinen selonteko (VNS), joka enenevässä määrin vaikuttaa muotoutuvan konsensuspohjaiseksi hallitusohjelman jatkeeksi, olisi aika hylätä tai panna uusiksi? Toinen VNS:n ongelma on sen usein hyväksi kehuttu laajan turvallisuude käsite. Salassa pidettävistä analyseista tulee ministeriöiden virkamiesvalmisteluissa usein välineitä kamppailussa alati leikattavista määrärahoista. Kehykseen sovitettua todellisuutta, siis.

Kysymys Suomen puolustuksen kestävyydestä (vrt Ruotsin ylipäällikön yhden viikon puolustus) osoittautui vaikeaksi, eikä kukaan kansanedustajista halunnut koskea siihen pitkällä tikullakaan. Juontajat esittivät hyviä kysymyksiä ja olisi ollut kohteliasta vastata edes sen verran, että olisi sanonut arvioon liittyvän salassa pidettävää tietoa. Näinhän se meillä nimittäin on. Jussi Niinistö (ps) tarttui tilaisuuteen ja teki vastauksestaan Suomi-Ruotsi maaottelun toteamalla, että kestämme pidempään kuin Ruotsin puolustus. Olen itse myös uskaltautunut arvioimaan puolustuksemme kestävyyttä, mutta lähtökohtanani oli vaatimukseen perustuva ja myönettäköön — hieman kepeä tarkastelu. Niinistö on mielestäni oikeassa arviossaan puolustusratkaisumme — erityisesti asevelvollisuuden — myönteisestä vaikutuksesta puolustuksemme kestävyyteen.

Bild på röstning
Kuva: Yle.

Kiinnostavaa keskustelussa oli kaikkien kansanedustajien yksimielisyys siitä, että Natoon mentäisiin kansanäänestyksellä. Kysymys oli kylläkin aseteltu nurinkurisesti: ”Onko täällä ketään, joka haluaa, että Natoon liityttäisiin ilman kansanäänestystä?” Kaikki epäröivät hetken ja ehtivät ajatella ja viisaasti jättää vastaamatta ”itsemurhakysymykseen.” Kysymyksen näet täältä.

Olen aikaisemmin puhunut kansanäänestyksen puolesta. Muutama vuosi sitten, muistaakseni vuonna 2008, ulkoministeriö tilasi tutkimuksen Nato-jäsenyyden oikeudellisesta merkityksestä, missä juridisen tarkastelun keinoin muun muassa todetaan, että kansanäänestys ei olisi tarpeen jäsenyyttä hakiessa. Hyvä, jos kaikki puolueet nyt asettivat kansanvaltaisuuden suppean laintulkinnan edelle.

Viime torstaina käynnistettiin myös kansalaisaloite Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Kannnatan kansanäänestystä, mutten kannata tätä aloitetta. Tästä, ja turvallisuuspoliittisen keskustelun kehityksistä lisää seuraavassa merkinnässäni.

Muista osallistua keskusteluun aktiivisesti! Ruotsiksi se on #säkpol Twitterissä ja suomeksi #turpo.

//James

Eld och lågor, del 2 (Natodebatten)

Den finska Natodebatten tog igår igen ett steg framåt i och med Yles program Vaalien välissä där diskussion fördes under temat Nordens hotbilder (Pohjolan uhkat) på finska bland finska riksdagsledamöter och på engelska bland de nordiska fösvarsministrarna och statssekreterare Sven Sakkov från Estland.

Bild från riksdagen
Yle Areena – Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat. Foto: Yle.

Klicka på bilden för att se programmet. Om Du har svårt med finskan, men vill hitta delarna med försvarsministrarna på engelska så finns länkar med rätt starttid på spelning här: [Del 1 (14:47) | Del 2 (59:38)]

En sak som i Yles efterspel av riksdagsdebatten om Ukrainakrisen säkert undgick de flesta som inte är insatta i säkerhetspolitik var att de flesta debattörerna tillhörde den parlamentariska utredningsgrupp som tillsatts av försvarsminister Carl Haglund, med uppgiften att ”för riksdagens räkning producera information om försvarets utmaningar på lång sikt och hur de ska besvaras.” Endast Miapetra Kumpula-Natri (sd) och Stefan Wallin (sfp) var ”utomstående”. På plats fanns alltså något av en säkerhetspolitisk partielit, vilket får vissa kommentarer att verka lite pinsamma. Utredningsgruppen höll ett infotillfälle i början på februari, som du kan se på riksdagens sidor (på finska).

Den kortsynthet som jag nämnde i mitt förra inlägg var tydlig, i synnerhet i Kumpula-Natris duellkommentar till Ilkka Kanerva (saml):

”On tärkeää että nyt ei nosteta puheenvuoroja — tässä epätasapainotilanteessa jossa nyt Ukrainan takia ollaan …”

Översättning: ”Det är viktigt att vi inte lyfter fram yttranden — i den här instabila situationen där vi på grund av Ukraina är …”

Nekande av en kontinuerlig omvärdlsanalys med hänvisning till regeringsprogrammet eller annat uppdrag leder inget vart. Detta var fallet med den svenska försvarsberedningen som i sin omvärldsanalys Vägval i en globaliserad värld, (levererad 31 maj 2013) fortsatt talade om en (mycket) låg nivå, som i praktiken har motbevisats av Ryssland. Totalförsvarets forskningsinstitut bekräftade ett halvt år senare en god förmåga, stark utveckling och hög måluppfyllnad. Kumpula-Natri tillhör visserligen inte utredningsgruppen, men att Kanerva inte skarpt sade ifrån vid en sådan kommentar var också en tydlig signal. Eller så var det tidsbrist. Man hoppas på det senare. Utredningens produkt kommer att bli en ”grönbok.” Gruppens sammansättning, tajmingen och själva uppdraget lär dock bidra till en något justerad, partipolitiskt neutral och måttligt finlandiserad analys.

Här bör vi nog fråga oss om inte statsrådes försvars- och säkerhetspolitiska redogörelse (vår motsvarighet till svenska försvarsbeslut), som allt mera verkar formas till en konsensusbaserad förlängning av regeringsprogrammet, redan sett sina bästa dagar? Det andra problemet i redogörelsen är det som ofta framhävs som positivt — det breda säkerhetsbegreppet. Under beredningen i ministerierna blir analyserna oftast verktyg som utnyttjas i särintressens dragkamp om jämt minskande anslag. En justerad verklighet, alltså.

Frågan om uthålligheten av Finlands försvar (jfr 1-veckasförsvaret av svenska ÖB) avfärdades av Wallin och de flesta andra var ovilliga att ta itu med den. Programledarna ställde väldigt bra frågor och modererade debatten jättefint. Det hade varit korrekt att svara på frågan, om ens för att säga att en sådan bedömning är hemlig. Jussi Niinistö (sannf) tog här tillfälet i akt och gjorde det till en landskamp genom att konstatera att Finland håller avsevärt längre än Sverige. Jag har visserligen själv vågat mig på en analys om detta, men med en utgångspunkt i offentlig doktrin och lite oseriöst. Niinistö har i min mening helt rätt i sin bedömning om att vår försvarslösning, i synnerhet värnplikten, positivt bidrar till försvarets uthållighet.

Bild på röstning
Foto: Yle.

Intressant i debatten var att alla riksdagsledamöterna var ense om att ett eventuellt Natomedlemskap skulle avgöras med en rådgivande folkomröstning. Frågan ställdes visserligen i formen ”Finns det någon här som vill att vi bli medlemmar utan folkomröstning?” och svaren togs som handlyft, så det är klart att alla tvivlade en stund och han tänka sig för inför denna ”självmordsfråga.” Du kan se frågan här (på finska).

Jag har tidigare talat för en folkomröstning. Det finns en utredning på medlemskapets rättsliga aspekter från cirka 2007, där det med juridisk argumentering konstateras att en folkomrötstning inte vore nödvändig. Bra om alla partier har beslutat att sätta folkvälde i denna viktiga fråga före snäva tolkningar av lagar.

Förra torsdagen startade även ett medborgarinitiativ om att ordna en folkömröstning om ett Natomedlemskap. Du kan bekanta Dig med initiativet här. Jag är själv för en folkomröstning, men däremot emot detta initiativ. Mera om detta i nästa del och utvecklingen av den säkerhetspolitiska debatten i nästa inlägg.

Kom ihåg att aktivt delta i debatten! På svenska heter det #säkpol på Twitter. På finska blir det #turpo.

//James

Viisi laajaa kysymystä ja vastausta turvallisuuspolitiikasta

#turpo-raati on päättänyt urakkansa viidenteen ja viimeiseen kysymykseen. Lue mitä raati haluaa suomalais-ruotsalaisessa turvallisuus- ja puolutuspoliittisella kentällä nähdä vuoden 2014! Kaikki kysmykset, vastaukset ja tämän sivun merkinnät on siirretty ylhäällä olevan #fofrk valikon alle. Katkon jälkeen linkit varmuuden vuoksi.

Uutta | Nytt

Viimeinen kysymys ja vastaukset

Lue raadin vastaukset turvallisuuspoliitisen keskustelun ja tapahtumien tarpeesta vuonna 2014!

Neljäs kysymys ja vastaukset

Lue raadin vastaukset Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämisestä!

Vanhemmat merkinnät | Äldre inlägg

Kolmas kysymys ja vastaukset

Lue raadin vastaukset Euroopan turvallisuudesta

Andra frågan och svaren (på svenska)

Läs panelens analys av president Niinistös tal på riksfkonferensen!

Toinen kysymys ja vastaukset

Lue raadin vastaukset

Första frågan och svaren (på svenska)

Läs panelens svar

Ensimmäinen kysymys ja vastaukset

Lue raadin vastaukset

Raati | Panelen

Katso ketkä ovat #fofrk raadissa! tästä. | Se vem som är i #fofrk panelen här.

Jälkipeli ja uusi järjestys | Efterspel och ny ordning

Sälenin #turpo-seminaari on vihelletty poikki, mutta jatkamme vielä jälkipeliä. Menossa on kolmas kysymys ja pari on vielä laatikossa. Tuunasin samalla sivuston uusiksi, pääsivu alkoi olla sen verran pitkä. Nyt kaikki aiemmat kysmykset, vastaukset ja tämän sivun merkinnät on siirretty ylhäällä olevan #fofrk valikon alle. Linkit yllä olevassa tuoreemmassa merkinnässä varmuuden vuoksi.

Rikskonferensen är slut, men vi fortsätter med efterspel. Vi är inne på den tredje frågan och ett par finns ännu i bakfickan. Jag ”pimpade” även sidan – samtliga tidigare frågor, svar och inlägg på den här sidan har flyttats under toppmenyvalet #fofrk. I det färskare inlägget uppe finns länkarna för säkerhets skull.