Risteilyohjuksia!

Ruotsissa keskustelu hallituksen 5,5 miljardin satsauksesta puolustuskseen kuumeni, varsinkin kun useimmat pääsivät ohuen paketin viimeiselle sivulle. Hallitus esittää seuraavan selvän aikeen:

Varustetaan JAS pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmällä 

Puolustusvoimien vuoden 2013 strategisen tutkimuksen selostuksessa mainitaan yhä tärkeämpänä kyky kauaskantoiseen täsmävaikutukseeen ja että Ruotsin tulisi harkita tällaisen kyvyn hankkimista. Kyky voidaan rakentaa maa-, ilma- tai meripuolustuksen järjestelmillä. Hankinta parantaisi Gripen-järjestelmän vaikutusta ja nostaisi kynnystä hyökkäykselle.

(vapaa suomennos minun)

Syksyllä laulettiin muita lauluja, kun bloggaajakollega Wiseman sai ulkoministeri Carl Bildtin hylkäämään risteilyohjukset, koska ne ovat hyökkäysaseita.

Ulkoministeri jatkoi vielä esittämällä – virheellisesti tosin – että Ruotsilla ei koskaan olisi ollut tällaista kykyä. Tämän Wiseman osoittaa selvästi epätodeksi. .

Suosittelen lukemaan Wisemanin aiempia merkintöjä aiheesta. [1, 2]

Suomi ja JASSM

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuoden 2011 lopulla Suomen aikeet hankkia 70 JASSM-ohjusta noin 255 mijoonan dollarin hintaan (179 milj euroa). Kansallinen päätös Suomen kaupoista saatiin maaliskuun 1. päivänä 2012 kuin puolustusministeriö valtuutti puolustusvoimat hankkimaan järjestelmän sisältäen mm. lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.

Eduskunnassa vasenryhmän Jyrki Yrttiaho teki esitti asiasta kirjallisen kysymyksen, johon puolustusministeri Stefan Wallin vastasi. Päätös ajoittui presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaisiin ja välikysymykseen puolustusvoimien säästöistä, mikä nosti esille tiettyjä salaliittoteorioita [1, 2]. JASSM ja MGM-140 ATACMS -järjestelmien hankinnan perusteet ovat vuonna 2001 käynnistyneessä ja vuonna 2004 valmistuneessa maavoimien iskukykytutkimuksessa, josta ote alla.

[Iskukykytutkimuksessa] tarkasteltiin millaisella useamman asejärjestelmän muodostamalla kokonaisuudella parhaiten kehitetään kokonaispuolustusjärjestelmää suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Iskukykytutkimuksen tuloksena esitettiin, että iskukyvyn kehittämiseksi hankitaan uusia kaukotorjuntaan tarkoitettuja asejärjestelmiä: raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta-maahan- aseistusta Hornet -hävittäjiin. Ilmavoimat otti vastuulleen ilmasta-maahan -kyvyn kehittämisen. Kaukovaikutteisten aseiden tulivoima on kohdennettavissa avainkohteisiin koko operaatioalueella alle tuntiluokassa, mitä ei kyetä saavuttamaan muilla iskukykytutkimuksessa tarkastelluilla lavetin ja aseen yhdistelmillä.

Tutkimuksen suositukset vaikuttamiskyvyn kehittämisestä kirjattiin vuoden 2004 ja 2009 selontekoihin, mutta tästäkin huolimatta Suomessakin siis nousi keskustelu inhottavista amerikkalaisista hyökkäysaseista.

Foto på AGM-158 JASSM
Foto: Lockheed Martin

Ruotsissa käytössä oli aiemmin hirvittävä rypälease nimeltään BK90 Mjölner, mutta Suomelle tämä on ensimmäinen kerta sitten Suomen sotien 1939–1945, kun ilmavoimillamme luodaan kyky iskeä ilmasta maahan. Sodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi ohjusaseet ja asetti rajoituksia joukkojen ja kaluston lukumääriin ja lajeihin. Suomi sanoutui irti sopimuksen velvoitteista syyskuussa 1990 Neuvostoliiton romahdettua.

Kaukovaikuttaminen

Suomi vetäytyi pari kuukautta sitten ATACMS-hankinnasta. Enimmillään 70 ohjusta tulivat liian kalliiksi, kun hankintaa ei voitu tehdä yhdessä muiden kanssa. Päätös luopua hankinnasta merkitsee isoa lovea pitkän kantaman vaikuttamisen kykyyn, vaikkakin vaihtoehtoja tarkastellaan. Asejärjestelmät valittiin iskukykytutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella ja ne olisivat muodostaneet keskeisen osan puolustusvoimien kaukovaikuttamisen kykyä. Tämä on huomioitu vähennettäessä muuta kalustoa ja miesmääriä.

Nollasummapelissä päädyttiin nyt selkeästi pakkasen puolelle. 

Yhteinen vaikuttaminen

Ruotsi on nyt saanut lupauksen pitkään tauolla olleen kyvyn (rahoittamaton, lue mahdollisesta) palauttamisesta. Yksi tapa korjata syntymässä olevaa suomalaista suorituskykyvajetta on hakeuttua yhteistyöhön Ruotsin kanssa, jolla on rakenteilla se osuus kyvystä, mikä meiltä ATACMS-kaupan peruuntumisen myötä puuttuu. Tämä voi tapahtua puolustusliitolla, joka on helppo ensiaskel, koska ilmavoimamme ovat jo hyvin yhteensopivia. Toinen mahdollisuus on NATO-jäsenyys, joka periaatteessa on puolustusliitto Ruotsin ja muutaman muun kanssa.

Tai sitten siirrytään onnistuneen puolustusvoimauudistuksen jälkeen asioiden kaunistelun aikakaudelle ja luotetaan siihen että aika hoitaa useimmat asiat.