Kvalificerat bristfällig – det svenska försvarets kris, del 4.

Obs!
Det här är en översättning av mitt finska inlägg om den svenska Riksrevisionens granskning av den svenska försvarsmakten. Granskningen jag hänvisar till här är den del av granskningar inom området ”Försvarets förmåga.”
Den fullständiga rapporten hittar Du här. I Finland har rapporten väckt föga intresse och endast dykt upp hos Yle och Demari. Vill Du veta mera, så rekommenderar jag mera utförliga inlägg av Wiseman eller Skipper.

Till läsaren

Det här är den fjärde delen i min serie om det svenska försvarets kris, som jag påbörjade för nästan ett år sedan. Vill Du få en mera utförlig bakgrund och bättre helhetsbild, så rekommenderar jag att Du tar en titt på det tidigare tre inläggen.

I den tredje delen hänvisade jag till Riksrevisionens (redan något försenade) kommande rapporter och sade: [s]om i en riktigt god trilogi, är slutet så öppet att möjligheten för en uppföljare finns.

Här återger jag alltså sammanfattningen av Riksrevisionens rapport ”Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser.”

Rapportens pärm
Riksrevisionen. Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser. (RIR 2013:22)

8.1 Riksrevisionens sammanfattande bedömning

Riksrevisionens övergripande bedömning är att Försvarsmakten varken idag
eller de närmaste åren kommer att nå upp till kraven. Riksrevisionen bedömer att förmågan är bristfällig att leva upp till kraven även då insatsorganisation 2014 är fullt införd.

Kommentar: Expertbedömningar från slutet av år 2012 och från början av detta år pekade på att IO 2014 kunde bli fullt upptaget år 2019. Under de senaste månadetna har bedömningen blivit att IO 2014 kunde vara upptagen 2022–2023, men även då bristfälligt.

Analysen pekar tydligt på att det i närtid inte finns tillräckligt med personal och materiel för att samtidigt klara de uppgifter Försvarsmakten har vad avser insatser, beredskap och utveckling.

Inte heller när insatsorganisationen är uppfylld finns enligt vår analys möjligheter att fullt ut leva upp till alla de krav som ställts på insatsverksamheten och samtidigt lösa givna beredskaps- och utbildningsuppgifter. För det första är antalet markoperativa bataljoner och antalet stöd- och funktionsförband direkt gränssättande för uthålliga insatser. För det andra torde antalet GSS/K inte fullt ut räcka till för att samtidigt kunna fullgöra nationella uppgifter och genomföra internationella insatser utomlands. För det tredje räcker inte materielen till för att genomföra samtliga uppgifter.

Dessutom finns en problematik med att ett betydande antal särskilda nyckelkompetenser saknas och måste rekryteras i särskild ordning. Därtill har Försvarsmakten anmält en långsiktig obalans inom både förbands- och materielanslaget, som de anser förhindrar genomförandet av reformen.

Kommentar: Med försvarsmaktens anmälan avses här följande dokument:

De utvärderingar som Försvarsmakten har gjort av förmågan till insatser har
inte utgått ifrån hela kravbilden, såsom möjligheten att hålla cirka 2 000 personer insatta och delta i upp till fyra samtidiga förbandsinsatser.

Vilka möjligheter som trots allt finns har enligt Riksrevisionen inte prövats i tillräcklig utsträckning av Försvarsmakten. Regeringen har heller inte, utöver vad som framgår av instruktionens krav på försvarsplanering, beställt någon sådan prövning av insatsverksamheten i form att t.ex. operativa studier och spel.

Kommentar: Den svenska försvarsmakten planerade inte försvar av Sverige under reformen, utan denna försvarsplanering återupptogs först år 2009.

Bild: Försvarsmakten.

Enligt Riksrevisionen är regeringens styrning av insatsverksamheten till viss del otydlig och otillräcklig och redovisningen till riksdagen är i förhållande till den försvarspolitiska inriktningspropositionens krav delvis ofullständig.

Riksrevisionens granskning visar också att det underlag som hämtas från de informationssystem som Försvarsmakten för närvarande använder för att behovssätta och tillgångsredovisa personal och materiel innehåller stora brister.

Kommentar: I rapporten konstateras bland annat: ”Det finns ingen kompatibilitet mellan tillgångsredovisningen av personal i Prio och behovet i IOR.” Prio är svenska försvarsmaktens SAP-baserade IT-system.

Slutnot

Riksrevisionen fortsätter granska området Försvarets förmågor och ytterligare tre rapporterär att vänta, varav två [1,2] behandlar försvarets reform och dess ekonomiska förutsättningar har blivit senarelagda till februari 2014. Slutrapporten är också senarelagd och kommer alltså ut i mars 2014.

Tarkastetusti puutteellinen – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 4.

Huomio!
Tämä on minun oma käännökseni Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) Ruotsin puolustusvoimiin kohdistaman tuloksellisuustarkastuksen yhteenvedosta. Tarkastus on osa isompaa puolustuksen kyvykkyyteen kohdistuvaa tarkastusten sarjaa. Täydellisen kertomuksen löydät tästä. Kaikkien tehtyjen ja tulevien tarkastusten sarjan löydät täältä. Asiasta ovat Suomessa pintapuolisesti uutisoineet Yle ja Demari.

Om Du hellre läser på svenska, så rekommenderar jag ett mera utförligt inlägg av Wiseman eller Skipper.

Saatteeksi

Tämä on neljäs osa Ruotsin puolustuksen kriisiä käsittelevää sarjaa, jonka aloitin viime vuonna. Monet taustat valottuvat paremmin ja saat paremman kokonaiskuvan ja pääset käsiksi aiempiin linkitettyihin lähteisiin, kun ensin luet edelliset osat.

Kolmannessa osassa viittasin tuleviin (kaikki alkuperäisestä aikataulusta myöhässä julkaistaviin) Ruotsin valtion tarkastusviraston kertomuksiin ja sanoinkin: ”kuten hyvän trilogian kuuluu, päättyy myös tämä niin avoimesti, että jatko-osalle saattaa syntyä tilausta. Sitä odotellessa…”

Tässä on siis nopea yhteenveto tähän asti vuoden aikana eniten puhuttaneesta asiaa koskeneesta tarkastuksesta, eli Ruotsin puolustusvoimien kyvystä pitkäkestoisiin operaatioihin (Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser).

Rapportens pärm
Riksrevisionen. Försvarsmaktens förmåga till uthålliga insatser. (RIR 2013:22)

Tarkastusviraston arvioinnin yhteenveto

Tarkastusviraston kokonaisvaltainen arvio on, että [Ruotsin] puolustusvoimat eivät nykytilassa taikka lähivuosina täytä vaatimuksia. Tarkastusvirasto arvioi, että suorituskyky on puutteellinen myös siinä vaiheessa, kun sotajaotus 2014 (Insatsorganisation 2014) on otettu täysimääräisesti käyttöön.

Kommentti: Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun asiantuntija-arvioiden mukaan Ruotsin puolustusvoimien sotajaotus 2014 tulisi vasta kokonaan käyttöön otetuksi vuonna 2019. Viime kuukausien aikana arviot julkisessa keskustelussa ovat siirtyneet vuosille 2022–2023.

Analyysi osoittaa selvästi, että lähiaikoina ei ole riittävästi henkilöstöä tai materiaalia toteuttamaan samanaikaisesti puolustusvoimien operaatioihin (insatser), valmiuteen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin mukaan puolustusvoimilla ei myöskään uuden sotajaotuksen käyttöön ottamisen jälkeen ole mahdollisuuksia täyttää kaikkia operaatioihin kohdistuvia vaatimuksia ja samanaikaisesti suorittaa annetut valmius- ja koulutustehtävät. Ensinnäkin rajoituksia pitkäkestoisille operaatioille asettavat maataisteluun kykenevien pataljoonien sekä tuki- ja aselajijoukkojen (stöd- och funktionsförband) lukumäärä. Toiseksi vakituisten ryhmänjohtajien, sotilaiden ja merimiesten määrä ei täysin riitä kansallisten tehtävien ja kansainvälisten operaatioiden samanaikaiseen suorittamiseen. Kolmanneksi materiaali ei riitä kaikkien tehtävien suorittamiseen.

Sitä paitsi ongelman muodostavat merkittävät puutteet erityisessä avainosaamisessa ja tarve tämän osaamisen rekrytoimiseksi erikseen.

Tämän lisäksi puolustusvoimat on ilmoittanut pitkäkestoisesta epätasapainosta sekä materiaaliin että joukkojen toimintaan osoitetussa rahoituksessa, jonka se katsoo estävän uudistuksen toimeenpanon.

Kommentti: Puolustusvoimien ilmoituksella viitataan tässä seuraaviin asiakirjoihin:

Arvioinnit, joita puolustusvoimat on tehnyt suorituskyvystä, eivät lähtökohtaisesti ole käsittäneet koko vaatimusmäärittelyä (kravbild), kuten mahdollisuus pitää 2 000 henkilöä operaatioissa ja osallistua näillä neljään samanaikaiseen operaatioon (förbandsinsatser), [joista yhteen taisteluosaston vahvuudella].

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan puolustusvoimat ei ole riittävässä laajuudessa arvioinut mahdollisia toimintavaihtoehtoja tilanteessa. Hallitus ei myöskään ole, sen lisäksi mitä ohjauskirjeen (instruktion) vaatimuksista puolustussuunnittelulle käy ilmi, vaatinut tällaista toimintavaihtoehtojen arviointia esim. operatiivisten tutkimusten (operativa studier) ja sotapelien muodossa.

Bild: Försvarsmakten.

Tarkastusvirasto pitää hallituksen tapaa ohjata operatiivista toimintaa (insatsverksamhet) epäselvänä ja riittämättömänä. Eduskunnalle annettu selonteko on hallituksen puolustuspoliittisen esityksen (den försvarspolitiska inriktningspropostionen) vaatimuksiin suhteutettuna osin epätäydellinen.

Tarkastus osoittaa myös, että puolustusvoimien nykyisistä tietojärjestelmistä haetut tiedot, joita käytetään henkilöstövoimavarojen tarvemäärittelyyn sekä henkilöstötilinpäätösten laadintaan sisältävät suuria puutteita.

Lopuksi

Tarkastusviraston kokonaisuudessa ”Puolustuksen kyvykkyydet” on odotettavissa vielä yhteensä kolme raporttia, joista kaksi [1,2] puolustuksen uudistusta ja sen taloudellisia edellytyksiä käsittelevää raporttia on siirretty julkaistavaksi helmikuulle 2014. Loppuraportin julkaisu on siirretty maaliskulle 2014.