Sanottua: "Epäviralliseksi some-upseeriksi nousseen James Mashirin aina turpo-asioissa ajan tasalla tai vähän edelläkin oleva blogi tapahtumien käänteistä. Suomeksi, och på svenska."
Den säkerhets- och försvarspolitiska hösten har varit högintressant. Inslag som Islandsinsatsen, Sveriges solidaritetskris, Statsrådets redogörelse för Finlands säkerhets- och försvarspolitik, 1-veckasförsvaret av svenska ÖB och den livliga svenska debatten därefter, professor Alpo Juntunens 1-timmesförsvar och den finska förtegenheten, Folk och Försvars Rikskonferens i Sälen och den mediedrivna försvarsalliansdiskussionen, har bidragit till en intressant debatt.
I något skede såg det även ut som om finska medier med Hbl spetsen och HS i kölvattnet började rapportera analytiskt och allvarligt om finsk och nordisk säkerhets- och försvarspolitik.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen syksy oli kiinnostava. Polttavat aiheet kuten Islannin ilmavalvonta, Ruotsin solidaarisuuskriisi, Valtioneuvoston selonteko, Ruotsin ÖB:n 1-viikonpuolustus ja sitä seurannut vilkas ruotsalainen keskustelu, Alpo Juntusen 1-tunninpuolustus ja sitä seurannut suomalainen keskustelematttomuus, Ruotsin turvallisuuspoliittisen vuoden avajaiset Sälenissä ja mediavetoinen puolustusliittokeskustelu ovat rikastuttaneet keskustelua. Jossain vaiheessa näyttti siltä että maamme mediat Hbl:n johdolla ja HS perässä alkaisivat raportoida vakavasti ja analyyttisesti suomalaisesta ja pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Sen kommer det här:
Sitten tuli tämä:
Den fullständiga nyheten hittar du här. Den finstilta texten längst ner i infografiken visar att den är gjord av FNB (STT), notisbyrån som de flesta finländare förknippar med pålitlighet. En dubbelkoll mot den svenska regeringes inriktningsbeslut, försvarsmaktens budgetunderlag och årsredovisningar hade säkert gett mera än CIA World Factbook och Military Balance.
Uutisointi kokonaisuudessaan löytyy täältä. Pieni präntti lopussa kertoo lähteeksi STT:n, uutistoimiston, jonka nimen moni suomalainen yhdistää luotettavuuteen. Tuplavarmistus Ruotsin hallituksen puolustusvoimia koskevia suuntautumispäätöksiä, puolustusvoimien budjettilähetteitä ja vuosikertomuksia vasten olisi antanut enemmän kuin CIA:n maakirja tai Military Balance.
Här följer jag upp Folk och Försvars rikskonferens med länkar till Rikskonferensen och den media och de bloggare som övervakar den. Ett visst dröjsmål existerar, då jag rapporterar ”secondhand” – vill du ha pulsen på rikskonferensen så ska du följa Skipper (@Twitt_Skipper) som har löpande bevakning.
Storebror dunkar nu lillebror på ryggen, prisar honom för att han höll fortet, då storebror tog sin time-out. Lillebror har redan blivit vuxen och tar i sin belåtenhet och självständighet avstånd från storebror. Med en litet skadeglad överlägsenhet konstaterar han att han nog kan försvara sig självständigt, utan att ge avkall på sin suveränitet.
–Dom förmågorna som jag byggt ska jag hålla själv, säger lillebror.
Realpolitik, kanske, men lite farligt, då han talar om förmågor som han inte har och som han med sina budgetramar inte kan skaffa. Lillebror har alltid haft en fattig mans invasionsförsvar, som har baserat sig på numerär. Han har valt att säga nej till en ”teknoarmé”, men har tagit små steg mot mera moderna lösningar. Priset har dock varit avskräckande och lillebror har varit tvungen att göra kompromisser både i kvalitet och antal då ramarna brustit i fogarna. Men stolt är han fortfarande. Så stolt att han kanske låter bli att ta storebror i hand och fortsätta framåt på hinderbanan, som dom bara tillsammans kan klara av.
Vår försvarsminister Carl Haglund tog öppet emot svenska utrikesminister Carl Bildts och försvarsminister Karin Enströms förslag om ett fördjupat samarbete. Samtidigt tog han ett steg närmare Sverige, då han helt rätt konstaterade att de nordiska Nato-medlemmarna i och med sitt medlemskap i Atlantpakten har begränsningar för fördjupat samarbete. För att alla ska kunna bidra och dra nytta av det som populärt kallas för ”smart defence” och ”Pooling & Sharing”, så har vi i Nordefco en fungerande mekanism. Försvarsutskottets ordförande Jussi Niinistö säger att Sverige skrotat sitt försvar och ser bara svenska eller finska intressen i ett samarbete.
Frågan är dock om detta räcker för Sverige och Finland. Sveriges försvar tog en strategisk timeout vid milleniumskiftet och märker nu att vägen var enkelriktad. Det finns inte medel att rusta upp igen. Det finska välfärdssamhället står på sikt inför en större uthållighetskris än det svenska försvaret. Detta gäller likaså för Sverige och alla nordiska länder, förutom Norge, som tack vare den inkomst som oljan ger kan rusta upp och leva gott och stabilt.
En finsk stridsbåt av Jurmoklass, brevid en stridsbåt 90 H.Foto: Kristina Swaan, Amf 1.
Sverige och Finland har bara tillsammans de förmågor som krävs för att effektivt avskräcka väpnat angrepp. Finland kan måhända hävda sig mot angrepp på markarenan, men står inför kalla fakta – en oproportionell numerär underlägsenhet – i luften och till sjöss. Flygvapnet är den försvarsgrenen vars förmågor Sverige bäst vidmakthållit i sina reformer. Den svenska marinen har återupptagit fokus på närområdet istället för operationer i ”Långbortistan”, men trots att finska experter upprepar sina uppfattningar om den relativt goda styrkan och förmågan hos den svenska marinen, så är sanningen i dagens läge helt annan. Bägge våra länder har ungefär lika många ytstridsfartyg och innan alla Visby-korvetterna når ”Block 5”, så vill jag hävda att den finska marinen är den enda som har kvalificerad förmåga till ytstrid (inkl. luftvärn) mot en numerärt överlägsen angripare. Uthålligheten med två divisioner eller ytstridsgrupper är en helt annan sak.
Ett fördrag mellan Sverige och Finland skulle knappast tippa det säkerhetspolitiska läget någotvart. Det skulle närmast bekräfta det faktum som Ryssland säkert räknat med i de flesta Östersjö-scenarierna. Med en finsk-svensk försvarsunion till pappers, skulle dock Ryssland ställas inför fullbordat faktum, som i första hand skulle skapa spänning, men som också kunde bidra till ett meningsfullt samarbete. Sverige har goda relationer till Ryssland och har återupptagit ett militärt samarbete, som man tlll och med kunde tycka att är lite osolidariskt mot lillebror. Avsikten med samarbetet, som innan 080808 var 7 mrd kronor värt, är (enligt den sedvanliga liturgin) att främja förtroende samt bidra till kunskapsuppbyggnad och erfarenhetsutbyte. Jag har tidigare konstaterat att det främst handlar om att hålla koll på militär förmåga, utveckling och anda hos grannens soldater och förband. Dels handlar det också om att bidra till en demokratisering av den Ryska Federationens väpnade styrkor, genom utbyte, vänskap och samarbete. På detta hörn torde också Finland vara välkommet bara vi kan skaka loss våra historiska traumor. I denna säkerhetspolitiska kontext vill säkert Norge, som av Nato-länder har det i särklass bästa förhållandet med Ryssland, spela in på något hörn.
En finsk-svensk försvarsunion skulle stärka vårt försvar. Då vi ser på våra försvarsmakter har vi väldigt få överlappande förmågor, men däremot en stor del förmågor som kompletterar varandra. Nordefco utvidgar samarbetet till en nordisk lösning. Utanförskap gäller endast för Danmark, som har gjort klara vägval mot krävande Nato-insatser i nära samarbete med Förenta staterna. Danmarks nya roll kan dock bli att gardera de amerikanska (och transatlantiska) intressena i Arktis, då USA skiftar fokus mot Asien.
Tämä ei ole valmis ehdotus harjoitusrakenteeksi, vaan ajatuksia siitä miten voisimme päästä todelliseen tehokkuuteen ja tuottaa paremmin harjoitettuja sodan ajan yksiköitä. Olen tietoisesti jättänyt analyysin ulkopuolelle monia tekijöitä mm. henkilöstön saatavuuden ja tietyn materiaalin käytettävyyden. On hyvinkin mahdollista, että esittämäni rakenteen kielteiset vaikutukset tekevät siitä kannattamattoman. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on käynnistää keskustelu ja kerätä mielipiteitä puolustusvoimien harjoitustoiminnan tehokkuudesta. Siksi toivotan kaikki lukijat, varusmiehet, reserviläiset, ammattisotilaat — miehistö ja päällystö yhtä lailla — sekä siviilit kommentoimaan, ampumaan rikki ja kehittämään tätä argumenttia.
Kirjoitan terävästi herättääkseni ajatuksia ja tunteitä, mutta kommentoi kuitenkin hyvässä hengessä ja tyylillä, keskity esittämään oma mielipiteesi ja kunnioita muiden mielipidettä. Nämä ovat yleiset sääntöni kommentoinnille. Minä kirjoitan nimelläni, mutta Sinä olet tervetullut kommentoimaan myös anonyymisti.
Näennäistehokasta harjoitustoimintaa
Puolustusvoimien nykypäivän harjoituksia leimaa ilmiö, jota tahtoisin kutsua näennäistehokkuudeksi. Vältämmme viikonlopun yli meneviä harjoituksia ja panemme sen sijaan harjoitukset alkamaan maanantaina ja päättymään perjantaina viikonloppulisien säästämiseksi. Tämä vaikuttaa kustannustehokkaalta ja kun samalla koko viikko käytetään harjoitukseen saadaan toiminnalle aidon tehokkuuden legitiimi leima. Useimille sotilaille on selvää minkälainen kaaos maanantaialoitukseen liittyy ja kuinka perjantain parempi puolisko kuluu materiaalin huoltamiseen ja lomillelähdön valmisteluihin. Edeltävänä harjoituspäivänä (torstai) eteen tulee lepo, koska harjoitusjoukon täytyy turvallisesti ajaa kotiin. Haloo! Ei tämä ole tehokkuutta, vaan hukkaan heitettyjä harjoitustunteja.
Hallinto kärsii kun kalenterissa on 2×5 arkipäivän harjoitusputki ja vääpeli ja päällikkö yrittävät maanantaiaamuna ja perjantaina iltapäivällä laittaa ajan tasalle sotilaiden päivärahat ja palkat, virkamatkat, lomat ja muut murheet. Pahimmissa tapauksissa työt otetaan mukaan harjoituksiin ja aika, jonka pitäisi kulua seuraavan harjoitusvuorokauden valmisteluun ja yhteen sovittamiseen hukkuu yksikön hallintoon.
Harjoitusvuorokauden henkilöstökustannukset
Menoerä
Arkipäivä
Lauantai
Sunnuntai
Harjoituskorvaus
119,65 €
149,56 €
179,48 €
Päiväraha
38,00 €
38,00 €
38,00 €
VaEL vakuutusmaksu
23,75 %
Sosiaaliturvamaksu
2,04 %
Tapaturmavakuutus ym.
8,13 ‰
YHTEENSÄ
189,48 €
227,35 €
265,22 €
Viiden päivän harjoituksesta tehokasta aikaa on puolikas maanantai, koko tiistai ja keskiviikko, vajaa torstai ja kolmannes perjantaista. Maksamme viidestä vuorokaudesta ja saamme 3½ päivää.
Kustannuksia tarkasteltaessa voimme todeta, että kymmenen (10) ammattisotilaan harjoituskokoonpanolla kustannus on 9 474,00 €. Yhden tehokkaan harjoitustunnin hinnaksi tulee 169,18 €, jos laskemme päivään mahtuvan 16 tehokasta harjoitustuntia.
Harjotukset ovat lyhyitä ja välillä juostaan päättömästi casesta toiseen. Kouluttajalla ei ole aikaa uusia huonoja suorituksia, johtajilla ei ole koskaan riittävästi aikaa kehittää, käskeä ja toimeenpanna taistelusuunnitelmat loppuun asti ja maalitoiminnan yhteensovittaminen on lähinnä ”keltaisen osaston” juoksemista paikasta toiseen. Tämä kaikki johtaa vajavaiseen tavoitteiden saavuttamiseen. Onneksi puolustusvoimissa on harjotuksia, joilla kirjallisen käskyn mukaan on päämäärä, mutta ei selkeää tavoitteenasetantaa saati sitten yksilöityjä koulutustavoitteita. No, ei harjoituksia paperilla johdeta…
Mittapuu ja päämäärä
Taistelijan ja joukon on kyettävä [toteuttamaan tehtävänsä] vähintään kahden viikon mittaisen jatkuvan taistelukosketuksen ajan sekä sen lisäksi pystyttävä vielä keskittämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokauden ratkaisutaisteluihin.
Tämä taistelukunnon määritelmä on johdettu Tali-Ihantalan taistelusta 1944. Jos tahtoisimme olla oikein tarkkoja, pitäisi vielä johonkin väliin lisätä ”ylivoimaista vihollista vastaan”.
Huomautus: Tässä on helppo vastaus siihen kauanko Suomen puolustus kestää. Puolustusvoimat kykenee puolustamaan valtakuntaa vähintään kahden viikon ajan tapauksessa, jossa kaikki taistelevat yhtymämme samanaikaisesti joutuvat hyökkäyksen kohteeeksi.😉
Tähän tavoitteeseen emme pääse viiden päivän harjoituksilla, joiden välissä on viikkolepo. Lyhyillä harjoituksilla emme rasita sotilaitamme ja heidän johtajiansa sellaisella tavalla, että he joutuisivat vastaamaan haasteeseen ja todella näyttämään mistä puusta heidät on veistetty. Sodan ajan yksikön suorituskyvyn mittaus vaatii oikean ympäristön. Viiden tai kuuden päivän harjoituksen neljäs päivä ei sitä ole. Liian lyhyet harjoitukset vääristävät kuvaamme joukkojemme suorituskyvystä.
Harjoitusten järjestäminen viikonlopun yli on ”kiellettyä”. Olen kuullut tämän kiellon monta kertaa esimiesteni suusta ja tavannut sitä monista suunnitteluohjeista. Kategorinen kielto on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin vaarallinen terävöittämistoimenpide, jonka lähteenä yleensä on esikunnassa neljän seinän sisällä viihtyvä hallintojohtaja, joka yksinkertaisilla, ”jämäköillä” käskyillä mielestään hienosti ohjaa koko organisaatiota. Käsky toistetaan kuuliaisesti komentoketjussa alaspäin, ilman kyseenalaistamista tai analysointia. Tästä on tehtävätaktiikka kaukana.
Uusi harjoitusrakenne
Perustelen toisenlaisen harjoitusrakenteen, joka säästää rahaa, parantaa tavoitteiden saavuttamista, tuottaa paremmin harjoitettuja ja arvioituja joukkoja ja voi parantaa viihtyvyyttä, hallintoa ja antaa johtajille enemmän aikaa alaisten kanssa.
Aloittamalla harjoitus tiistaina päästän eroon maanantain kaaoksesta. Maanantai voidaan käyttää puhutteluihin, käskynantoihin ja harjoitusvalmisteluihin. Tiistai voidaan aloittaa aikaisin, vaikka aamuneljältä. Kaikki harjoituspäivät ovat tehokkaita, kun harjoitus päätetään seuraavan viikon keskiviikkona. Huolto hoidetaan torstaina kasarmilla, kuten myös harjoituksen läpikäynti, paalaute, hallinto ja lepo. Perjantai voidaan käyttää täydentävään koulutukseen oppimisen vahvistamiseksi tai vaihtoehtoisesti vapaapäivänä, mikä antaisi sotilaille mahdollisuuden levätä, hoitaa henkilökohtaiset asiat arkipäivänä kotipaikkakunnillaan ja hoitaa se tärkeä henkilökohtainen hallinto, eli tavata perhettä, rakkaita ja ystäviä. Kotijoukot olisivat varmasti iloisia, kun pojat ja tytöt nuku puolta päivää viiden päivän vauhtileikittelyn takia.
Tehokkaiden harjoitusvuorokausien lukumäärä on siis yhdeksän (9), mikä vastaa 2½ ”viisipäiväistä”. Harjoituskustannukset kymmenelle (10) ammattisotilaalle ovat 18 189,32 €, eli hieman alle kahden viisipäiväisen kustannus. Tehokkaan harjoitustunnin hinnaksi tulee 126,31 €, mikä on vain 75 % viisipäiväisen vastaavasta hinnasta.
Tämä harjoitusrakenne mahdollistaa osaharjotteiden viemisen loppuun ja niiden toistamisen oppimisen vahvistamiseksi. Harjoituksen pituus mahdollistaa myös luontevasti eri momenttien tuomisen harjoitukseen, kuten huoltopalvelun ja taistrelukyvyn palauttamisen. Nykyään harjoituksissa taistelukyky palautetaan viimeisenä päivänä, minkä jälkeen sen palautumista ei arvioida tai testata. Mahdollista olisi myös henkilöstön säätely harjoituksen aikana ottamalla tiettyihin momentteihin erikoisalojen osaajia ja vastaavasti antamalla osalle henkilöstöä vapaapäivä. Tämä vaati luonnollisesti tiettyjen harjoituksia koskevien määräysten muuttamista. Kahdella perättäisellä palvelusajan loppuun sijoittuvalla yhdeksän päivän harjoituksella voitaisiin tavoitetasoa ja rasitusta nousujohteisesti ja riittävästi nostaa ja todella testata yksikön kykyä suorittaa saamansa tehtävät pitkässä, usean vuorokauden mittaisessa jatkuvassa taistelukosketuksessa. Vaihtoehtoisesti harjoitukseen voidaan myös sovittaa kovapanosammunta luontevaksi osaksi perinteisen ampumaleirin sijaan.
Virkamies vai sotilas?
Näillä perusteluilla esitän, että viikonloppun ylitse menevää harjoittelua koskeva kielto on hölmö. Todellista hölmöyttä on aloitta harjoitus kaaosmaanantaina ja päättää se lomaperjantaina. Harjoitusen tehokkuus mitataan tavoitteiden saavuttamisella. Kustannustehokkuutta mitataan parhaiten laskemalla esittämäni tehokkaan harjoitustunnin hinta. Muut tavat johtavat usein siihen yksinkertaistettuun lopputulokseen että arkiharjoittelu olisi kustannustehokasta.
Harjoituksen aloittaminen aamuneljältä ja sen päättäminen yhdeksän päivää myöhemmin iltakymmeneltä tuntuu ehkä epämukavalta tai ihan hullulta ajatukselta. Väitän kuitenkin, että meille tärkein asia on sodan ajan yksikkö — täysin miehitettynä ja varustetttuna ja erinomaisella kyvyllä suorittaa kaikki sille annetut tehtävät. Tähän päästäksemme meidän on luovuttava maanantaista perjantaihin ulottuvasta mukavasta virkamiestyylistä, johon olemme kenties tottuneet ja ensisijaisesti määritellä itsemme sotilaan ja aseellisen taistelun vaatimusten kautta.
Random thoughts 