Invandrare, bögar och kvinnor, del 4

Soldaters säkerhetsbegrepp

Även om man i Finland väckte tanken om höjning av försvarsanslagen, så är den rådande trenden en övergång från nationellt försvar mot bredare säkerhetsnormer. Externa hot anses sträcka sig inom statens gränser utan att de med traditionella metoder kunde stoppas vid den yttre gränsen.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi (översättningen min egen)

Soldater betraktar säkerhet mycket enspårigt. Säkerhet skapas med vapen ihand och den bästa säkerheten finns i militärä förmågor, som skapar en tröskel mot angrepp. Utanför detta tar en soldat gärna inte ställning till säkerhet, förutom när han grinar och flinar åt trams som ingår i ett brett säkerhetsbegrepp. Cyber är förstås alltid intressant, för att det är sexigt, liksom helikoptrar och pansarvagnar. Och visst har cyber en militär dimension: att sätta världen på knä genom att trycka på en knapp är kulmen av krigarskap i informationssamhället.

A pile of guns

Någon kunde beskriva soldater som dumma och lite enkla. Jag säger inte så, men det är skäl att minnas uppgiftens natur. Soldatyrket är väpnad strid, vilket är en bra eufemism för ”att döda.” Soldater litar i första hand på vapen och kraft.

Kärnuppgiften

Tillförliten till vapen och makt för vi vidare till medborgarna med den institutionella indoktrinationen som heter värnplikt. Det nedanstående citatet från en försvarsvänlig blogg är ett mycket bra exempel på detta:

”Allehanda krishanteringsutbildning o.d. utvikningar ska begränsas till ett minimum. Likaså ska all överlopps politiskt korrekt bajs upphöra – all slags ”multikulti” och jämlikhets trams hör inte till försvarsmakten. Försvarsmakten uppdrag är att producera stridsdugliga trupper, som kan skydda Finland.”

signaturen mosurit, i bloggen mosurit

Om försvarsmaktens kärnuppgift håller jag med och jag har också i tiderna som en yngre officer granskat uppdraget mycket snävt. Mitt yngre jag tyckte att framhävandet av samhällelig verkan och betydelse samtidigt som man inte kunde tala om kärnuppgiften med dess riktiga namn var trams.

Men … försvarsmakten är trots allt ”of the people, by the people, for the people.” Vårt updrag som omfattar ”tryggande av befolkningens livsbetingelser, de grundläggande fri- och rättigheterna och statsledningens handlingsfrihet samt försvar av den lagliga samhällsordningen, ” förutsätter att vi respekterar grundrättigheter i vår verksamhet. Således kan jämlikhet inte vara trams. Samma gäller också för ”multikulti” — vi är en del av det finska samhället; det finska samhället i miniatyr. Försvarsmakten engagerar genom värnplikten en stor del av folket. Därför måste vi vara en myndighet som alla på ett fysiskt och psykiskt tryggt sätt kan tjänstgöra vid. Härav kommer de största bidragen till samhället.

Förhindra utslagning

Utslagning är samhällets största säkerhetshot. De tre våldsdåden i Jokela, Kauhajoki och Myyrmanni har tagit flere liv än ”hårdare” hot.
Deltagande i värnplikten, dvs. uppbåden, tjänstgöringen och uppföljningen förhindrar utslagning. Om civiltjänstgöringen vore lika betydelsefull och uppskattad som militärtjänsten — jag har tidigare förspråkat en medborgarplikt — kunde vi få alla ungdomar innanför detta säkerhetsnät. Priset av en förlorad ung man eller kvinna är enorm när den realiseras. Att förhindra utslagning kostar inget, utan är ett i ledet av flere åtgärder, som gör tjänstgöringen trygg. I val av metoder har vi en numera en modern och vettig approach. Mervärdet kommer av sig självt utan extra möda.

Integrationsfrämjande

Jag har tidigare tagit upp demografi över invandrare och dess innebörd för försvarsmakten. Beviljande av finskt medborgarskap steg kraftigt 1998 och har sedan dess hållits på samma nivå. För försvarsmakten betyder detta att en större andel medborgare med invandrarbakgrund rycker in. Då vi tar dessa grupper som delaktiga i vårt finska miniatyrsamhälle främjar vi integration och förhindrar radikalisering. Omvänt: behandlar vi dessa grupper rasistiskt, så isolerar och radikaliserar vi individer och folkgrupper. Begreppet integration kan också ersättas med de mera traditionella orden medborgarfostran och samhällsduglighet. Inte en kärnuppgift, men ett gratis mervärde.

Jämlikhet och mångfald

”Multikulti” som citatet hänvisar till lär innebära respekt för minoriteters rättigheter. Vi talar hellre om mångfald.
Det finska samhället är pluralistiskt och så är vi. När jag var yngre och tjänstgjorde som plutonchef i Björneborgs brigad hade jag en rekrytpluton med fem religioner, sju språk, två kön och hemorter från Sevettijärvi i Lappland till sydspetsen Hangö, från Vasa i väst till Kitee i öst. Rekryten från Sevettijärvi var inte hemma ofta, men han fick sällskap av en ung muslimsk kille med rötter i Mellanöstern, en flicka som studerade internationell politik och en kille av sydeuropeisk börd, som efter sin tjänstgöring tog upp studier i USA. Höjden på mångfald hade förstås varit en plutonchef, som efter dagen klär på sig en bomberjacka, skaftkängor och bleka jeans med hängslen.

Chaufförsutbildning

Försvarsmakten utbildar årligen över 3500 C- och CE-klassade chaufförer. C-förare får utöver körkortsutbildning en yrkesbehörighetsutbildning på 140 timmar.
CE-förare får 280 timmars yrkesutbildning. Här är det inte mera fråga om abstrakt mervärde, utan ett betydande bidrag till det finska samhället.

Förmanskap

Björn Wahlroos håller försvarsmaktens chefsutbildning i högt värde. Jag ska inte säga att vi är den bästa chefskolan, men vi är den största och för många den första. Vi behöver inte ledningskonsulter, vi producerar förmän och arbetsledning till den civila marknaden. Tillgodoräknande av studier och uppskattningen av vår utbildning är på vissa håll ännu ett problem, men de flesta som gått våra skolor har upplevt en bra uppfostran till ansvar och chefskap.

Slutord

Utöver väpnad strid och beredskap till det, producerar vår försvarslösning övrig säkerhet till samhället och bidrar med mervärde både i färdigheter och värden.
Det här utgör den unika styrkan som finns i värnplikten. Detta behöver vi inte överge, vare sig vår framtida lösning var en militär allians eller ett helt självständigt försvar.

Maahanmuuttajat, homot ja naiset, osa 4

Sotilaiden turvallisuuskäsityksestä

Vaikka Suomessa herätettiin henkiin ajatus puolustusmäärärahojen korottamisesta, vallitsevana kehityskulkuna on siirtyminen pois kansallisen puolustuksen käytännöistä kohti laajempia turvallisuusmalleja. Ulkoisten uhkien nähdään ulottuvan valtion rajojen sisäpuolelle ilman, että ne olisivat torjuttavissa perinteisin keinoin ulkorajoille.

Mika Aaltola, Analyysi Ukrainan opetuksista Suomelle: mennyt ei enää palaa.
Lähde: politiikasta.fi

Sotilaat, mukaan lukien upseerit, tarkastelevat turvallisuutta varsin yksioikoisesti. Turvallisuutta tehdään ase kädessä ja paras turvallisuus on sotilaallisissa kyvykkyyksissä, jotka muodostavat riittävän korkean kynnyksen hyökkäykselle. Tämän tarkastelun ulkopuolelta sotilas ei juuri ota kantaa turvallisuuteen, paitsi hymähtelemällä ja virnuilemalla uuden laajan turvallisuuskäsityksen ”hömpötyksille.” Kyber tietysti kiinnostaa, koska se on seksikästä, kuten helikopterit ja panssarivaunut, ja onhan kyberillä selkeästi sotilaallisia ulottuvuuksia. Maailman saaminen polvilleen nappia painamalla on informaatioajan sotiluuden huipentuma.
A pile of guns
Sotilaita joku kutsuisi ehkä hieman tyhmiksi ja yksinkertaisiksi. En sanoisi näin, mutta on syytä muistaa tehtävän perusluonne. Sotilaan työ on aseellinen taistelu, joka on varsin hyvä eufemismi tappamiselle. Sotilaat luottavat ensisijaisesti aseisiin ja voimaan.

Ydintehtävä

Asevelvollisuudeksi kutsutun instituutionaalisen indoktrinaation kautta iskostamme tätä näkemystä myös kansalaisiin. Alla oleva ote eräästä maanpuolustushenkisestä blogista on tästä oiva esimerkki:

”Kaikenlainen kriisinhallintakoulutus yms. rönsyily on supistettava minimiinsä. Myös kaikenlainen ylimääräinen poliittisesti korrekti roska on lopetettava – kaikenlainen mamutus, mokutus ja tasa-arvo hömpötys ei kuulu puolustusvoimiin. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa taistelukykyisin joukkoja, jotka voivat suojella Suomea. [sic]”

nimimerkki mosurit, blogissa mosurit

Puolustusvoimien ydintehtävästä olen samaa mieltä nimimerkin kanssa ja olen minäkin asiaa joskus nuorempana upseerina hyvin suppeasti tarkastellut. Nuoremman minäni mielestä kaikenlainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen esille nostaminen samalla kun ydintehtävästä ei uskallettu puhua sen oikealla nimellä oli hömppää.

Puolustusvoimat on kuitenkin ”of the people, by the people, for the people.” Tehtävämme, johon kuuluu ”kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;” edellyttää perusoikeuksien kunnioittamista myös omassa toiminnassamme. Näin ollen tasa-arvo ei voi olla hömpötystä. Sama koskee myös ”mamutusta” ja ”mokutusta” — olemme osa suomalaista yhteiskuntaa; olemme suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Puolustusvoimat osallistaa järjestelmänsä (asevelvollisuus) kautta suuren osan kansasta. Meidän täytyy siksi olla viranomainen, jonka palveluksessa kaikkien on henkisesti ja fyysisesti turvallista olla. Tästä synytyvät myös järjestelmämme suurimmat kontribuutiot yhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle.

Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytyminen on yhteiskunnan suurin turvallisuusuhka. Sen ikävimpiä ilmentymiä ovat mm. Jokela, Kauhajoki ja Myyrmanni. Nämä kolme tapausta ovat riistäneet enemmän ihmishenkiä kuin monet kovemmiksi turvallisuusuhkiksi koetut asiat. Osallistaminen asevelvollisuuteen, eli kutsunnat, palvelus ja seuranta ehkäisevät syrjäytymistä. Mikäli siviilipalvelus olisi yhtä merkityksellinen ja arvostettu kuin asepalvelus — olen aiemmin väläytellyt kansalaispalvelusta — voisimme saada kaikki nuoret tämän turvaverkon piiriin. Yhden menetetyn nuoren hinta on realisoituessaan valtava. Syrjäytymisen ehkäisy ei maksa meille mitään, vaan on osa niitä toimenpiteitä, joilla teemme palveluksesta turvallisen. Keinoissa lähestymme asiaa järkevämmin kuin 15 vuotta sitten, mitä joku voi hössötyksenä ja paapomisena pitää. Lisäarvo syntyy kuitenkin vaivatta itsestään.

Kotoutumisen edistäminen

Maahanmuuttajiin liittyvää väestötiedettä ja sen vaiktusta puolustusvoimiin olen käsitellyt aiemmin.[1, 2] Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi merkittävästi vuonna 1998 ja on siitä lähtien pysynyt samantasoisena. Puolustusvoimille tämä merkitsee maahanmuuttajataustaisten kansalaisten suurempaa osuutta. Ottamalla tämä ryhmä asepalveluksen kautta osaksi suomalaista yhteyskuntaa puolustusvoimat edistää kotoutumista ja ehkäisee radikalisoitumista. Tämän takia ”mamutus” on hyvin tärkeä asia. Kohtelemalla ihmisiä rasistisesti eristämme heidät yhteiskunnasta omaksi ryhmäkseen ja radikalisoimme heitä. Kotoutuminen voidaan myös korvata laajemmilla käsitteillä kansalaiskasvatus ja yhteiskuntakelpoisuus. Ei päätehtävä, mutta jälleen vaivatta syntyvä lisäarvo.

Tasa-arvo ja monimuotoisuus

Edellisessä lainauksessa esitetty ”mokutus” tarkoittanee jollain tavalla vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. Me puhumme mieluummin ”momutuksesta.” Suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen ja niin olemme mekin: Nuorempana, palvellessani kouluttajana, Porin prikaatissa johdin alokasjoukkuetta, jossa tunnustettiin viittä uskontoa, puhuttiin seitsemää kieltä, oltiin kahta sukupuolta ja ulkomaan lisäksi kotipaikkakuntia oli etelän Hangosta pohjoisen Sevettijärvelle ja lännen Vaasasta itään aina Kiteelle asti. Sevettijärven poika ei paljoa kotona käynyt. Mutta viikonloppuisin hänen kanssaan aikaa viettivät Lähi-idästä kotoisin oleva islaminuskoinen nuorukainen, kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Lapin neito ja Yhdysvaltoihin palvelukseen jälkeen opiskelemaan lähtevä etelä-eurooppalaista syntyperää oleva nuori mies. Monimuotoisuuden huipentuma olisi tietenkin ollut kouluttaja, joka työpäivän jälkeen vetää päälleen Suomen lipulla koristellun pilottitakin, farkut ja Doc Martensit.

Ammattikuljettajakoulutus

Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain yli 3500 C- ja CE-luokan kuljettajaa. C-luokan kuljettajille annetaan ajokorttikoulutuksen lisäksi 140 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus ja CE-luokan kuljettajille 280 tunnin mittainen ammattipätevyyskoulutus. Tässä ei enää puhuta abstraktista lisäarvosta, vaan tuntuvasta panostuksesta suomalaiselle yhteiskunnallle.

Esimiesten valmentaminen

Björn Wahlroos pitää puolustusvoimien johtajakoulutusta korkeassa arvossa. En lähde sanomaan että olemme paras johtajakoulu, mutta olemme suurin ja useimmille ensimmäinen. Johtamiskonsulteille voisin sanoa: Me emme tarvitse Trainers’ Housea, me olemme Trainers’ House. Puolustusvoimat tuottaa valtavasti esimiesosaamista yritysten tarpeisiin, etenkin johtamisen alimmilla tasoilla, esimerkiksi työnjohdon tehtävissä. Opintojen arvostus ja hyväksiluettavuus on edelleen ongelma, mutta monet koulumme käyneet pitävät opetusta hyvänä ja johtajuuteen sekä vastuuntuntoon kasvattavina.

Lopuksi

Ydintehtävänsä lisäksi puolustusratkaisumme tuottaa yhteiskunnalle myös merkittävää turvallisuutta, jota ei luoda ase kädessä sekä osaamista, joka pätevöittää. Se on asevelvollisuuden vahvuus ja ainutlaatuisuus, josta meidän ei tarvitse luopua oli sitten tuleva ratkaisumme (2020+) liittoutuminen tai itsenäinen puolustus.