Helsingin Sanomat on julkaissut kaksi lukemisen arvoista juttua liittyen lähialueemme turvallisuustilanteen kehitykseen, joita avoimesti suosittelen kaikille lukjoilleni.
Tässä yhteydessä on syytä sanoa ”sidonnaisuuksista” sen verran, että tähän Helsingin Sanomia koskevaan suositukseen on vaikuttanut se, että lähteenä on käytetty käännöstäni Skipperin kirjoituksesta. Skipper on ruotsalainen turvallisuuspoliittinen bloggaaja ja palvelee Ruotsin puolustusvoimissa komentajakapteenin arvossa korvetti HMS Stockholmin päällikkönä. HMS Stockholm on mukana sukellusvenejahdissa. Good hunting, Skipper!
Toinen vaikuttava seikka on ollut se kohteliaisuus, hienotunteisuus ja arvostus, jolla Hesarin toimittajat ovat minua blogiini liityvissä asioissa lähestyneet. Tämä sidonnaisuuksista. Linkit alla.
Näin Ruotsin ja Venäjän välit ovat kiristyneet
HS kokosi aikajanalle uutisia, jotka kertovat Ruotsin ja Venäjän välien kiristymisestä.
Tämä juttu on päivitetty ja ”suomalaistettu” versio kääntämästäni Skipperin tekstistä. Esitysmuoto on erittäin havainnollinen.
Ruotsilla kaksi uutta havaintoa vieraasta vedenalaisesta toiminnasta
Puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson sanoo, että Ruotsi on valmis käyttämään myös asevoimaan vieraan vedenalaisen toiminnan etsinnöissä.
Alla muutama ote lopussa olevasta aikajanasta koskien sukellusvenehavaintoja vuodesta 1981. Jätän johtopääätökset ja pohdinnat lukijalle. Kehotan tutustumaan täydelliseen aineistoon otsikon linkistä.
1982: ”Toivon että kyseessä oli tiläpäinen onnettomuus eikä Ahvenanmaan alueelle tultu tietoisesti. Olen uskonut että demilitarisoitua asemaamme kunnioitetaan.”
1983: ”On vaikea nähdä että jollain Itämeren valtiolla olisi syytä pyrkiä heikentämään alueella vallitsevaa tilannetta.”
1984: ”Vaikeus aiheutuu siitä, että ristiriitaisia selityksiä on antanut kaksi hallitusta, joihin kumpaankin Suomi on ‘tottunut luottamaan.'”
1984: ”välikohtaukset eivät ole muuttaneet Pohjolan turvallisuuspoliittisen tilanteen perusteita vaikkakin sotilaallinen toiminta Itämerellä on viime vuosina voimistunut.”
1989: ”Epäiltyä sukellusvenettä pommitettiin samoilla vesillä viimeksi kesällä 1986.”
1989: ”Huhtikuussa pudotetut varoituspommit sisälsivät noin kilon verran räjähdysainetta eikä niiden pitäisi vahingoittaa vedenalaista alusta. Kansainvälisten sopimusten mukaan väärillä aluevesillä liikkuvan aluksen pitäisi varoitusten jälkeen nousta pintaan.”
1990: ”Mikäli alus on sisäisillä aluevesillä, se pyritään pelottamaan pois vaarattomilla käsisyvyyspommeilla. Jos varoitus ei vaikuta, sitä tehostetaan syvyyspommilla, joka on pyrittävä pudottamaan niin, ettei se tuhoa venettä.”
1991: ”Merivoimat teki varman havainnon Suomen aluevesirajaa loukanneesta sukellusveneestä. […] Merivoimien alukset olisivat voineet pudottaa varoitukseksi pari nyrkin kokoista käsisyvyyspommia. Niin ei tehty, koska sukellusvene oli ensimmäisen havainnon jälkeen koko ajan matkalla pois Suomen vesiltä.”
1992: ”Sukellusvenejahti jatkui Tukholman eteläisessä saaristossa 800 neliökilometin alueella. Bildtin mukaan joukoilla on lupa ampua varoittamatta. Jossakin alueen sisällä lepää nyt räjähtämätön torpedo. Joukot avasivat 13. syyskuuta tulen vierasta sukellusvenettä vastaan.”
2000: ”Merenpohjasta Ruotsin rannikolta on löytynyt jälkiä, jotka ovat peräisi sukellusveneestä […] Jälkiä on löydetty kolmesta eri paikasta. Nämä ovat Tukholman lähistöllä sijaitseva Hårsfjärden vuonna 1982 sekä gotlantilaiset Klintehamn vuonna 1986 ja Kappelshamnsviken 1987.”
2004: ”Myös Suomen merialueilla tehtiin havaintoja tuntemattomista sukellusveneistä, mutta niistä vaiettiin […] Suomen vesillä liikkui neuvostoliittolaisia ja ruotsalaisia sukellusveneitä, ehkä muitakin.”
2006: ”Suomenlahdella tehdään ‘joitakin’ sukellusvenehavaintoja vuosittain.”
2007: ”Jos alueloukkauksesta olisi tietoa, niin siitä ei kerrottaisi.”
2014: ”Tukholman saaristossa ehkä vieras sukellusvene.”
//James
Random thoughts 