Tämä on käännös vastustajan organisaatiota, kalustoa ja taktiikkaa/taistelutekniikkaa loistavasti seuraavan ruotsalaisen bloggaajan Jägarchefenin hyvästä koosteesta. Käännös sovituksineen suomalaiselle yleisölle, virheineen ja korostuksineen on minun laatimani.
Detta är en reblog av Jägarchefens inlägg Rekapitulering av övningsverksamhet 1-2 Kv 2013. Översättningen till finska är min, liksom de ändringar jag gjort för att anpassa för finska läsare, samt de fel och nyanser som finns.
Viime aikoina on ollut paljon töitä ja se jatkuu lähimpien viikkojen aikana, mistä johtuu myös blogin hiljaisuus. Olen yrittänyt varata aikaa tämän kirjoittamiseen. Tarkoituksena on tarkastella osaa Venäjän asevoimien vuoden 2013 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen harjoitustoiminnasta. On helppoa ajatua jatkuvan tiedon virtaan, joten välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan tapahtunutta. Harjoitukset, joita tarkastelen, ovat suurinta kansainvälistä medianäkyvyyttä saaneet, joskin näkyvyys Ruotsissa on ollut rajoitetumpaa.
Tietyt asiat ovat muuttuneet aiemmista harjoitustoimintaa koskeneista kirjoituksistani. Syynä tähän on pääasiassa tietotilanteen parantuminen (lue: enemmän lähteitä).
TAUSTA
Ladoga 2013. Ilmavoimien (VVS) harjoitus toteutettiin 22—29.3.2013. Osallistuvat VVS joukot olivat läntisestä sotilaspiiristä (LÄNSP). Harjoituksen vahvuus oli 1000 sotilasta ja 70 ilma-alusta. Ilma-alukset olivat MiG-31, MiG-25RB, Su-27, Su-24M, Su-24MR, Mi-8 ja Mi-24. Harjoituksen aiheet olivat ilmatankkaus, tuntemattomalle kentälle laskeutuminen, ilmatiedustelu, ilmapuolustus ja maajoukon tukeminen.
Harjoituksen aikana tehtiin yli 400 lentosuoritetta päivä- ja yöaikaan. Lennot tehtiin kolmesta tukikohdasta, jotka olivat Khotilovo, Chkalov ja Besovets. Soveltamisen aste oli korkea, eritysesti koskien ohjaajien kykyä havaita ja tuhota ilma- ja maamaaleja.
Strategiset pommikoneet. Ladoga 2013 -harjoituksen loppuvaiheessa VVS:n kaukotoimintailmavoimat (Дальняя Авиация, DA) toimeenpani oman harjoituksen. Kyseinen harjoitus EI sisältynyt Ladoga 2013 -harjoitukseen. Harjoitukseen osallistui mm. seuraavia ilma-aluksia: Tu-160, Tu-95MS, Tu-22M3 ja A-50. Tämän harjoituksen tarkoituksena oli harjoitella strategista pelotetta, mikä toteutettiin lentoina useisiin kohteisiin, joista Ruotsi oli yksi. Lähempää kuvausta tästä harjoituksesta ei tarvita, sitä on käsitelty useammassa blogissa ja uutismediassa viime viikolla @reservofficer1:n erinomaisen tiedonkeruun ansiosta.
Valmiusharjoitus 1(2). Harjoitus toimeenpantiin keskisessä (KESKSP) ja eteläisessä (ESP) sotilaspiirissä 18—21.2.2013. Harjoitukseen osallistui 7 000 miestä, noin sata ajoneuvoa, tykkiä ym. ja 48 ilma-alusta, mm. Su-24, Su-25, Il-76, Mi-8, Mi-24. Harjoituksen päämääränä oli tarkastaa valittujen joukkojen valmius, taistelukunto ja koulutus.
227(?)/98. MhlDiv (Ivanovo) ja 4. IIPJOPO saivat kiitosta tämän harjoituksen aikana. 227. MhlR siirrettiin Ivanovosta Stepsiin (?) 20:lla Il-76 kuljetuskoneella. Laskeutumisen jälkeen rykmentti suoritti 100 km:n taktisen siirtymisen Cherbakuliin (?) ja aloitti taistelutehtävänsä suorittamisen.
4. IIPJOPO:n onnistuineista suorituksista vastasivat rynnäkköhävittäjät. Jotkut koneet eivät kuitenkaan onnistuneet pudottamaan asekuormaansa osoitettuihin maaleihin. Yksi esille noussut tekijä oli ilma-alusten alhainen käytettävyys (n. 66 %), mitä pidettiin vakavana puutteena ja joka käskettiin välittömästi korjattavaksi.
Osumatarkkuus panssarivaunuilla ja taisteluajoneuvoilla oli joissain tapauksissa heikkoa. Ajajien ja mekaanikojen osaaminen todettiin alheiseksi, mikä johti ajoneuvovaurioihin erityisesti 28.(?) mekanisoidussa prikaatissa (KESKSP). Nuoremmilla upseereilla oli heikko tuntemus yksikköjensä materiaalista.
Harjoituksessa todettiin myös päivystävien upseerien hidas vasteaika annettuun valmiuden kohottamiskäskyyn ja huono osaaminen sen välittämisessä eteenpäin komentoketjussa yhtymien valmiuden kohottamiseksi.
Toimeenpantu logistiikan yksityistäminen sai myös kritiikkiä – yhtymillä havaittiin puutteita kunnossapidon ja korjauksen kyvyisssä.
Samanaikaisesti tämän harjoituksen kanssa 12. GUMO toimeenpani (tulkintani mukaan) valmiusharjoituksen. Tämä harjoitus toteutettiin LÄNSP:ssä. Harjoitus käsitti sekä taktisten että strategisten ydinaseiden siirtämisen eurooppalaisten rajavaltioiden läheisyyteen. Suuren määrän ydinaseita kerrotaan siirretyn, mikä loi tiettyä huolestuneisuutta (länsivaltojen taholta) . Kyseessä lienee ollut ydinaseiden siirtäminen eteen työnnnettyihin tukikohtiin keskusvarastoista.
Valmiusharjoitus 2(3). Toimeenpantiin 28.—30.3.2013 ESP:n alueella. Osallistui yli 7 100 sotilasta, n. 250 taisteluajoneuvoa, n. 50 tykkiä ja n. 20 ilma-alusta (Su-24, Il-76, Mi-28N, Mi-35 och Mi-8) sekä 30 eri tyyppistä alusta. Päämääränä tarkastaa valmius/taistelukyky sekä eri joukkojen välinen yhteistoiminta.
A ship of the Russian Black Sea Fleet during large-scale military exercises Russian President Vladimir Putin ordered while flying back from the South African Republic to Moscow. (Screen shot of a video of Zvezda TV channel). (Source: RIA Novosti)
Pataljoona/106. MhlDiv (Tula, LÄNSP) sekä osia 45. ErTiedR (Moskova, LÄNSP) osallistui harjoitukseen. 106. MhlDiv:n pataljoonaa (kaikkine asejärjestelmineen) testattiin taistelutehtävissä ennalta tuntemattomassa maastossa.
45. ErTiedR suoritti tiedustelutehtäviä tarkoituksena mahdolistaa merijalkaväen maihinnousuoperaatio.
Mustanmeren laivaston (TF) yksiköt harjoittelivat toimintaa meri- ja ilmahyökkäyksessä sekä meritaistelussa, navigointia, miinanraivausta, toimintaa alusvauriossa sekä merijalkaväen maihinnousua. Osallistuvat ilmayksiköt harjoittelivat lentosuunnistusta rannikko- ja vuoristo-oloissa, pimeälentoa sekä taisteluharjoituksia ja maihinnousun lähitulitukea.
Merijalkaväen maihinnousu suoritettiin Opukissa puolustamatonta rannikkokaistaletta kohti. TF:stä osallistuivat maihinnousualukset Azov (Ropucha-II), Saratov (Alligator), Nicholas Phylchenkov (Alligator) ja Novocherkassk (Ropucha-I) ja Itämeren laivastosta (BF) Kaliningrad (Ropucha) ja Alexander Shabalin (Ropucha). BF:n osasto muodosti harhautusosaston ja TF:n osasto varsinaisen maihinnousuosaston.
Valmiusharjoitusta pidettiin kokonaisuutena onnistuneena ja henkilöstön katsottiin kohdanneen tehtävien asettamat vaatimukset. Päättyneen harjoituksen analysointi toi esille puutteita lähinnä johtamisjärjestelmissä.
Valmiusharjoitus 3(4). Toimeenpantiin LÄNSP:n alueella 27.—30.5.2013. Vahvuus 8 700 sotilasta, 185 ilma-alusta ja 240 ajoneuvoa. Päämääränä oli tarkastaa LÄNSP:n ilmavoimien ja ilmatorjuntayhtymien valmius. Skenaariossa vastustaja toteutti mittavat ilmahyökkäykset Venäjää vastaan sekä risteilyohjuksin että lentokonein. Harjoitus toimeenpantiin voimakkaan häirinnän alaisena.
Ilmavoimien yksiköt harjoittelivat ilmataistelua osin hyökkääviä ilma-aluksia ja osin risteilyohjuksia vastaan. Harjoitus toteutettiin sekä päivä- että yöaikaan. Harjoituksen aikana harjoiteltiin myös ilmatankkausta sekä ilmasta tapahtuvaa taistelunjohtamista ja ilmavalvontaa.
Ilmakuljetusyksiköt toteuttivat S-300 pattereiden siirrot perusryhmityksestä Ashulukin harjoitusalueelle. Useampia momentteja on saattanut sisältyä harjoitukseen, mutta ainoastaan tämän olen löytänyt tähän mennessä.
Ilmatorjuntayksiköihin liittyen neljä (4) S-300 -rykmenttiä siirrettiin Ashulukin harjoitusalueelle ilmateitse, missä ne suorittivat harjoitusmomenttinsa. Annetun tiedon perusteella 11 simuloidusta Venäjää kohti ammutusta risteilyohjuksesta 9 onnistuttiin tuhoamaan tai torjumaan.
Tästä valmiusharjoituksesta tehty alustava johtopäätös on se, että johtamisjärjestelmät eivät täytä tehtävien täyttämisen edellyttämiä vaatimuksia. Harjoituksen johto oli kuitenkin tyytyväinen tulokseen kokonaisuutena, sen osoittaessa, että Venäjän ilmapuolustus kykenee torjumaan alueensa koskemattomuuden loukkaukset sekä ilma-aluksia että risteilyohjuksia vastaan, ja presidentti Putinin ilmaistua tyytyväisyytensä.
Muuta. Näiden suurten medianäkyvyyttä saaneiden harjoitusten lisäksi on järjestetty suuri määrä pataljoonaharjoituksia. Kolmannen vuosineljänneksen ajalle on suunniteltu noin 500 pienempää harjoitusta.
MERKITYS
Kaikissa valmiusharjoituksissa johtamisjärjestelmä on noussut esiin heikkoutena. Osin siksi, että henkilöstö ei osaa käyttää sitä, ja osin siksi, että se ei toimi tyydyttävästi. Tämä on heikkous, jota Venäjän vastustaja voisi käyttää saadaksen johtamisyliotteen ratkaisukohdassa.
Maahanlasku- ja merijalkaväkiyhtymiä voidaan pitää yleisesti korkeatasoisina, sillä juuri näiden yhtymien on valmiusharjoitusten yhteydessä kerrottu vastanneen asetettuihin vaatimuksiin.
Kolme suurempaa harjoitusta toteutettiin enemmän tai vähemmän rinnakkaisesti: Ladoga 13, DA:n strategisen pelotteen harjoitus ja valmiusharjoitus 2. Maantieteellisesti harjoitukset tapahtuivat LÄNSP:n ja ESP:n alueella, DA:n harjoituksen kattaessa isomman alueen. Tämä saattaa viitata yleisesikunnan samanaikaiseen johtamisharjoitukseen huomioiden harjoitusjoukkojen suuren vahvuuden.
DA:n harjoitus ansaitsee enemmän selvennystä. Helposti on kuviteltavissa skenaario, jossa yhtäältä torjuttiin länsivaltojen ilmavoimat (Ladoga) ja toisaalta iskettiin länsivaltioihin kaukotoimintailmavoimilla. @reservofficer1 muodostaman kuvan mukaan DA:n täytyy lentää Suomen sivuitse päästäkseen Atlantille. Samanaikainen LÄNSP:n harjoitus saattaa viitata skenaarioon, jossa harjoiteltiin iskua Natoa vastaan sen hyökätessä.
LÄNSP:n ilmapuolustusjoukkojen kyky kohdata korkeateknologinen vastustaja vaikuttaa hyvältä, ottaen huomioon sen että valmiusharjoitus toteutettiin voimakkaan elektronisen sodankäynnin aikana. Tämä yhdistettynä yhteistyöhön Valko-Venäjän kanssa ja suunniteltuun ilmavoimien ja ilmatorjuntajoukkojen etuvoittoiseen sijoittamiseen luo riittävän puskurivyöhykkeen Venäjälle.
Taktisten ja strategisten ydinaseiden etupainotteista sijoittamista pidän henkilökohtaisesti huolestuttavana, sillä se viittaa aikaisemman 80-luvun ajatusmallin muuttumiseen (so. ydinaseiden käytöllä on vain tappiollisia seurauksia).
JOHTOPÄÄTÖKSET
Mainittuihin puolustushaaroihin on ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana kohdistunut valmiusharjoitus. Tämä viittaa osaltaan siihen, että ylempi johtoporras (esimies) haluaa luoda selkeän kuvan siitä, miten asevoimien uudistus etenee, ja toisaalta siihen, että saatuihin raportteihin täysin ei luoteta, vaan haluataan itse muodostaa kuva asevoimien tilasta.
Venäjä vaikuttaa tuttuun tapaan harjoittavan pienempiä, mutta strategisesti tärkeitä yhtymiä suurempien harjoitusten kehyksessä. Etunä tässä on mahdollisuus salata toimintaa (esim. radiolähetteet yms) taustahälinään, mikä vaikeuttaa vastapuolen tiedustelua ja johtopäätöksien tekemistä.
Se mitä voimme nähdä, on kaksi erillistä jaksoa, jolloin ydinasejoukkoja on harjoitutettu isompien harjoitusten yhteydessä. Näitä yhtymiä tulee tarkkailla Zapad 13 aikana, jotta voidaan muodostaa selkeämpi kuva siitä, kuinka doktriinissa lausuttu ydinaseiden käyttö konfliktissa toteutetaan operatiivisesti.
Mitä tulee matalaan lähtötasoon (käänt. huom. ”mycket låg nivå”), niin mielestäni viimeisin LÄNSP:n valmiusharjoitus osoittaa, että Venäjän asevoimien taso ei enää ole matala; Venäjällä on valmiina joukkoja ja kalustoa, joiden kyky on parempi kuin omamme.
Originalet här: Rekapitulering av övningsverksamhet 1-2 Kv 2013.
Tack Jägarchefen! Du kan också följa Jägarchefen på Twitter.
Random thoughts 