Keisarille viimein vaatteita (Venäjän merijalkaväen kehitys)

Käännös, alkuperäinen teksti ruotsiksi

Islanti tauolle

Suomalais-ruotsalaiselle osallistumiselle Islannin ilmatilan valvontaan saatiin päätös, jota käsitellään eduskunnassa ensi vuoden alkupuolella. Ilman aseistusta lähteminen on vähän laimeaa, mutta keskustelut ja lausunnot osoittavat että tahtoa löytyy. Olen edelleen samaa mieltä kuin aiemmin. Mitä ja miten valvotaan ei ole tärkeää, kunhan perille päästään. Islanti on ulkopoliittinen avaus pohjoismaisesta solidaarisuudesta.

Valitettavaa on se, että Suomi näyttää jäävän vaille kunnollista säädösvalmistelua, joka mahdollistaisi vastaavat operaatiot tulevaisuudessa. Jää pää vetävän käteen. Mihin säädöksiä tarvitaan? Islanti on ulkopolitiikkaa ja ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”[1] Eduskuntakin vaikuttaa olevan näillä linjoilla vaatiessaan ainoastaan selontekoa.

Puolustusvoimat, tai mikä tahansa viranomainen, voi ainostaan käyttää lakiin perustuvaa julkistaa valtaa. Laki sallii Lissabonin sopimuksen ja solidaarisuuden viitekehyksessä ainoastaan osallistumisen ”avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta.”[2] Kaikki muu toiminta valtakunnan rajojen ulkopuolella kuuluu sotilaallisen kriisinhallinnan piiriin. Puolustusvoimien muista tehtävistä voidaan säätää erikseen.

Ruotsissa asia vaikuttaa ainakin puolustusvoimien osalta helpommalta vuoden 2009 pienehkön säädösmuutoksen jälkeen. Puolustusvoimien tarkennetuksi tehtäväksi tuli ”puolustaa Ruotsia ja edistää [Ruotsin] turvallisuutta kotimaassa ja kansainvälisesti. […] sekä turvata Ruotsin suvereeneja oikeuksia ja kansallisia etuja valtakunnan rajojen ulkopuolella.”[3]

Ehkä juuri tästä syystä molempien maidemme poliitikot eivät keksi hyvää nimeä Islannin operaatiolle. Hävittäjätorjunta, tunnistuslennot ja ”air policing” kuullostavat kauheilta, ilmavalvonta vähän päämäärättömältä ja mitäänsanomattomalta ja harjoitustoimintassa on jo valheen makua. Hävittäjillä lähteminen edistää vain marginaalisesti sotilaallisten suorituskykyjemme ylläpitoa ja kehittämistä, mutta ilmavoimien tähtäimeen onkin laitettu poliittiset tavoitteet.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

(tässä vielä kertauksena Häkämiehen puhe vuodelta 2007.)
Venäjä on käynnistänyt asevoimien uudistuksen, jonka tarkoituksena on modernisoida asevoimat vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena ovat pienemmät, teknologisesti kehittyyneemmät ja korkean toimeenpanovalmiuden omaavat joukot. Uudistusta ajaa korkein johto ja Putin näyttää viimeaikaisten tapahtumien valossa olevan tosissaan. Raapaisin tätä uudistusta pintapuolisesti aikaisemmassa kirjoituksessani.

Teen nyt katsauksen Venäjän merivoimiin ja merijalkaväen kehittyvään kykyyn. Tarkempia tietoja muun muassa siitä teknologiasta, johon tässä viittaan löytyy ruotsalaisista blogeista Observationsplatsen ja Brezjnev’s blog. Cornucopia-blogista löytyy erityisen ansiokas, uskomattoman hieno ja äärimmäisen kattava koonnos aiheesta. En tuo lisää yksityiskohtia, vaan tarkastelen kolmea mielestäni keskeistä sotilaallista kyvykkyyttä, jotka näyttävät kehittyvän kohti tavoitetilaa nopeasti ja hyvässä järjestyksessä.

  1. Voiman keskittäminen/Mistral. Syyskuussa 2009 saimme tietää, että Venäjä hankkii yhden maihinnousualuksen Ranskasta ja tulevaisuudessa rakentaa itse 3-4 samanlaista. Pelkästä aikeen ilmoittamisesta on sitten edetty nopeasti. Kotimainen vastarinta ulkomaisen kaluston ostamiselle on vaiennettu, Nato-maiden vastustus on käännetty vienti- ja kauppamahdollisuuksiksi, Ka-52 -helikopteria on koelennätetty Mistralilta ja onpa yksi iso venäläinen yritys potkittu ulos projektista. Mistralkauppa etenee kuin juna.
    FNS Tonnerre (L9014) port astern. Source: Defense Industry Daily
    FNS Tonnerre (L9014) port astern. Source: Defense Industry Daily
    Yleistiedot Vladivostok-luokka (sis. epävarmaa tietoa)
    Uppouma Pituus Leveys Korkeus
    21 300 tonnia 199 m 32 m 64 m
    Huippunopeus Miehistö Toiminta-aika Kantama
    18,8 solmua 150–160 30-180 vrk 5 800 mpk @18 sol
    10 700 mpk @15 sol
    Aseistus ItO 3M87 Kashtan/9M96 Redut(?), 2×30 mm AK-630, 4×12,7 mm rskk
    Kuorma 900 hlöä (lyhytaik), 450 hlöä (6 kk);

    16 x Ka-27/29/31/52, 60xBTR-80/46xBMP-3

    vaihtoehtoisesti

    13xT-80/90+46xBTR-80

    Lisätietoja Arktiseen merenkulkuun jäävahvistettu runko.
    Lämmityslaitteet kansilla ja suojatiloissa

    Päätös ostaa ulkomaista on tahallinen epäluottamuslause kotimaiselle aseteollisuudelle ja sen kyvylle toimittaa materiaalia sopimuksen mukaan, ajoissa ja ilman korruptiota. Samalla jatketaan trendiä ostaa järjestelmien osia ulkomailta. Mistralkauppa panee myös vauhtia niihin maavoimien ja merivoimien hankkeisiin, jotka eivät etene odotusten mukaisesti. Ennen venäläiset asevalmistajat kilpailivat keskenään. Nyt uhkana on korvaaminen ulkomaisilla aseilla. Menetettyjen ruplien lisäksi hävittävänä on arvostus ja vaikutusvalta. Kahden viimeisen kääntöpuolta voidaan myös kuvata sanoilla ”арест” ja ”ГУЛаг”, joten ulkomainen pelote on vahva.

    Lisäys, alkup. 8.10. klo 10: Observationsplatsen raportoi että Mistraliin hankitaan L-CAT maihinnousukatamaraaneja.

  2. Amfibiotaistelu/Merijalkaväki. Venäjän merijalkaväki elää renesanssia. Maihinnousut ja ”expeditionary warfare” eivät ole kuolemassa. Hyvänä osoituksena tästä ovat Zapad-harjoitukset, jotka kooltaan alkavat muistuttaa menneitä aikoja. Merijalkaväen uusia tehtäviä kaukana rannoilta ei myöskään pidetä harhaoppina, kuten aika ajoin Yhdysvaltain merijalkaväessä. Viiden uuden, erityisesti Vladivostok-luokkaa (Mistral) varten räätälöidyn merijalkaväkipataljoonan perustaminen parantaa merkittävästi venäläistä kykyä sellaisiin maihinnousu-maahanlaskusotatoimiin, joita meilläkin sotapeleissä tarkasteltiin parisenkymmentä vuotta sitten. ”Mistralov”-pataljoonien iskuvoiman muodostavat kolme merijalkaväkikomppaniaa, joista yksi on ilmakuljetteinen ja yksi varustetaan BMP-3F amfibiotaisteluajoneuvoilla. BTR-80 miehistönkuljetusvaunujen osittainen korvaaminen taisteluajoneuvoilla parantaa huomattavasti jalkaväen tulivoimaa. Merkillepantavaa on, että vakautettujen aseiden kantama ja lukumäärä kasvaa (100 ja 30 mm tykit ja 7,62 mm kk:t) ja puolustajan aika ja tila torjua maihinnousu pienenee. Lisääntynyt merijalkaväen, maahanlasku- ja ilmarynnäkköjoukkojen yhteisharjoittelu merkitsee puolestaan kykyä vallata suurempia sillanpääasemia.
    Indonesian Armed Forces BMP-3F
    Indonesian Armed Forces BMP-3F. Source: PetroTimes, 18/04/2012
    Yleistiedot BMP-3F
    Pituus 7,20 m
    Leveys 3,30 m
    Korkeus 2,45 m
    Paino 18,7 tonnia
    Nopeus 70 km/h maa, 10 km/h vesisuihkupropulsio
    Kantama 600 km maalla, 7 tuntia vedessä
    Moottori UTD-29M diesel @ 450 hv
    Aseistus 100 mm 2A70; 30 mm 2A72; 3 x 7,62 mm kk PKT
    Ampumatarvikkeet 48×100 mm, 500×30 mm, 6000×7,62 mm
    Miehistö johtaja, ajaja, ampuja ja 7 sotilasta
    Muuta Uintikykyinen aallonkorkeuteen 1,25 m. Kyky tuhota maaleja (4x4m) 0,5 m aallonkorkeuksiin.
    Indonesia Armed Forces BMP-3F taking people for a river ride

    Viisi uutta merijalkaväkipataljoonaa ovat tässä vaiheessa vain ilmaistu aikomus ja BMP-3:n tehdaskapasiteetti on varattu Indonesialle vielä joksikin aikaa. Viime vuodet ovat kuitenkin parantaneet merijalkaväen julkisuuskuvaa, mikä edistää rekrytointia. BMP-3:n onnistuneet kaupat tuovat varmasti tuulta purjeisiin kotimaisiin hankintoihin.

  3. Ilmatulituki/helikopterit. Voimakas panostus helikopteriaseeseen, parantaa kykyä tukea maihinnousua taistelualueen syvyydessä. Kasvanut hekojen määrä vaatii vastaavasti puolustajalta enemmän ilmatorjuntaohjuksia. Hekojen lopullinen aseistus lienee pelkistetympi, kuin mitä nyt mediassa esitellään, mutta 30 hekosta saadaan varmasti räätälöityä kuhunkin tehtävään tarvittava kokoonpano. Helikopteriaseesta tulee lähes ylivoimainen uhka, kun asesituksena ovat Kh-35 (AS-20 Kayak) meritorjuntaohjukset ja muut tehokkaat asejärjestelmät. Näissäkin kaupoissa ranskalaisilla on sormet pelissä.
    Ka-52 on Mistral flight deck
    Yleistiedot Ka-52K
    Pituus 14,20 m
    Korkeus 4,90 m
    Siipiväli (runko) 7,30 m
    Tyhjäpaino 7700 kg (?)
    Suurin lentoonlähtöpaino 10 800 kg
    Suurin nopeus 310 km/h
    Matkanopeus 250 km/h
    Kantama 520 km
    Kattokorkeus 5500 m
    Moottori 2 x VK-2500 @ 2 x 2400 hk
    Aseistus 30 mm 2A42, 12x9K121 Vikhr, 4x9K38 Igla-1V,
    80xS-8 80 mm, 20xS-13 122 mm raketit,
    Kh-31 rynnäkköohjus, Kh-35 meritorjuntaohjus
    Tehtävä Tuhota panssarivaunuja ja helikoptereita,
    tiedustelu, ilmatulituki
    Lisätiedot Korroosiosuojattu, taittuvat lavat, lämmityslaitteet

Ennen muuta uusi Vladivostok-luokka merkitsee selvää tavoitetason nostoa venäläisen ”expeditionary warfaren” osalta. Kahdella jäävahvistetulla ja lämmitetyllä aluksella — toinen Pohjoisessa laivastossa ja toinen Tyynenmeren laivastossa — Venäjän merivoimat kykenevät suostuisissa olosuhteissa helposti keskittämään voimansa sotatoimiin joko Pohjois-Euroopassa tai Tyynellä merellä. Mistraloveja markkinoidaan joskus lännen suuntaan monitoimialuksina, jotka erityisesti parantavat Venäjän kykyä osallitua kansainväliseen kriisinhallintaan ja humanitaarisiin avustusoperaatioihin. Varmasti näin, mutta ensisijaisesti ne ovat hyökkäysaseita. Eräs nykyäänkin arvostettu neuvostostrategi määritteli melkein sata vuotta sitten mikä on venäläisen sotavoiman käyttöperiaate:

Tästä seuraa tarve vaalia armeijassamme suuren aktiivisuuden henkeä [ja toteuttaa tehtävät] energisillä, päättäväisillä ja rohkeilla hyökkäysoperaatioilla.

Mihail Vasiljevitš Frunze (alkuperäisteksti)

Lisätessämme yhtälöön ballististen ohjusten voimakkaan kehityksen ja sijoituksen, tarkasteltavana on kohta kyky, jota Tom Clancy yli 20 vuotta sitten kirjoissaan kuvasi. Valitettavasti tämä kyky ei ole fiktiota — vaikka kun saamme kuulla hankkeiden kommeluksista, korruptiosta ja myöhästymisistä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että kyvyt realisoituvat joka tapauksessa ennen vuotta 2020.

Förmågelyft amfibie marininfanteri

Suomenkielisen version löydät täältä.

Slut Paus Island

Det blev ett beslut om finsk-svenskt deltagande i Islands luftförsvar (som behandlas i riksdagen nästa år). Lite urvattnat med obestyckat flyg, men diskussionerna och uttalanden visar att man i varje fall vill. Jag håller fast vid det jag tidigare sagt; det är inte så viktigt vad vi egentligen övervakar på Island, bara vi kommer dit. Island är i högsta grad ett utrikespolitiskt beslut om nordisk solidaritet.

Det beklagliga i det hela är att Finland verkar bli utan en ordentlig författningsberedning, som skulle möjliggöra liknande insatser i framtiden. Nästa gång lär det bli ett likadant huvudbry.

Vart behövs nya författningar? Islands luftförsvar är ju utrikespolitik och ”Finlands utrikespolitik leds av republikens president i samverkan med statsrådet”[1]. Riksdagen verkar vara på samma linje, då det endast ställts krav på en redogörelse.

Försvarsmakten, eller vilken annan myndighet som helst, kan endast utöva den offentliga makt som föreskrivs i lag. Lagen tillåter – inom ramen för Lissabonfördraget och solidaritet – endast ”deltagande i lämnande av bistånd till en annan stat till följd av en terroristattack, en naturkatastrof, en storolycka eller någon annan motsvarande händelse”[2]. Allt annat agerande utanför rikets gränser sker inom ramen för militär krishantering. Om försvarsmaktens övriga uppgifter kan endast bestämmas särskilt med förordning eller lag.

I Sverige verkar det för försvarsmaktens del vara lite lättare sedan år 2009 efter en obetydlig författningsändring, då den övergripande uppgiften blev att ”kunna försvara Sverige och främja svensk säkerhet genom insatser nationellt och internationellt. […] samt värna Sveriges suveräna rättigheter och nationella intressen utanför det svenska territoriet”[3].

Av dessa anledningar är det så förbannat svårt för våra finska och svenska politiker att vettigt benämna Islandsinsatsen – incidentberedskap, jaktförsvar eller ”air policing” låter riktigt hemska, luftövervakning lite mållöst och intetsägande, övningsverksamhet är en omskriven lögn. Insats med jaktflyg bidrar endast marginellt till att utveckla eller upprätthålla militära förmågor, men vi jagar politiska mål med vårt flygvapen.

Ryssland, Ryssland, Ryssland…

(Om du funderar över rubriken, så ta en titt här)

Ryssland har påbörjat en reform vars syfte är att modernisera de väpnade styrkorna till och med 2020. De ska bli mindre, teknologiskt mera avancerade och ha en högre insatsförmåga. Reformen drivs av den högsta ledningen och signalerna tyder på att Putin menar allvar. Jag behandlade den ryska reformen ytligt i ett av mina tidigare inlägg.

Uppdaterat 10 nov kl 10: Putin avskedar Makarov.

Jag vill ta en titt på det som jag tycker vi kan se som ett snabbt lyft av ryska marinen och dess förmåga till amfibiestrid. För en mera gedigen genomgång av den teknik jag här hänvisar till, så rekommenderar jag varmt till exempel Observationsplatsen och Brezjnev’s blog. På Cornucopia hittar du en otroligt fin sammanställning över ämnet. Jag har inga nya detaljer att tillföra, men vill fokusera på tre väsentliga förmågor, som verkar skrida mot mål raskt och i god ordning.

  1. Kraftsamla/Mistral. I september 2009 fick vi veta att Ryssland inledningsvis ska skaffa ett landstigningsfartyg från Frankrike och möjligen bygga 3-4 till i Ryssland. Från en uttalad avsikt avancerade man snabbt med att tysta ned anhängarna av inhemsk produktion, vända om motstånd i Nato-länder till exportmöjligheter, provflyga Ka-52 på Mistral och avfärda ett ryskt företag från affären. Mistralaffären är on track.

    FNS Tonnerre (L9014) port astern.

    FNS Tonnerre (L9014) port astern. Source: Defense Industry Daily

     

    Faktaruta Vladivostok (innehåller osäker information)
    Deplacement Längd Bredd Höjd
    21 300 ton 199 m 32 m 64 m
    Maxfart Räckvidd Besättning
    18,8 knop 5800 nm (18 kn)
    10700 nm (15 kn)
    150–160
    Bestyckning Last Uthållighet
    Lvrb 3M87 Kashtan/9M96 Redut(?)
    2×30 mm AK-630
    4×12,7 mm ksp (?)
    900 pers (kortvarigt)
    450 soldater (6 mån)
    16 x Ka-27/29/31/52
    60xBTR-80/46xBMP-3
      alternativt
    13xT-80/90+46xBTR-80
    30-180 dygn
    Övrigt
    Förstärkt skrov för arktisk sjöfart
    Värmeanläggningar i hangarer och på däcket

     

    Beslutet att köpa utländskt är en avsiktlig misstroendeförklaring till den egna industrins förmåga att leverera enligt avtal, tidsfrist och utan korruption. Samtidigt är det en fortsättning på trenden att köpa delar av teknik från utländska företag. Avsikten med affären kan även tänkas vara att sätta fart på de av arméns och flottans materielprojekt, som inte framskrider enligt förväntningar. Tidigare har vapenfabrikerna endast konkurrerat med varandra. Nu finns hotet om att bli ersatt av utländska företag. Något som förutom förlorade rubel, även betyder förlorad prestige och inflytande. Säkert avskräckande då de senare tämligen lätt förvandlas till ”арест” och ”ГУЛаг”.

    Tillägg 8 okt kl. 10: Observationsplatsen berättar att Mistral förstärks med L-CAT landstigningskatamaraner.

  2. Amfibiestrid/Marininfanteri. Det ryska marininfateriet lever igen en renässansperiod. Landstigningar och ”expeditionary warfare” är inte döda, vilket återupptagandet av Zapad-övningarna i bekanta volymer bevisar. De nya uppgifterna långt ifrån havet anses inte heller vara irrlära, såsom ibland inom den amerikanska marinkåren. Uppställandet av fem nya marinfanteribataljoner särskilt avsedda för tjänst på Vladivostok-klassen (Mistral) innebär en kraftig ökning i rysk förmåga att utföra landstignings- och luftlandsättningsoperationer i de storleksklasser som krigsspelades hos oss vid slutet av kalla kriget.

    De nya Mistral-bataljonerna ska ha tre manöverenheter, varav en ska vara luftburen och en utrustad med amfibiestridsfordon av typen BMP-3F. Ersättandet av en del av BTR-80 transportfordonen med stridsfordon ökar betydligt infanteriets eldkraft. Särskilt bör noteras att en ökad räckvidd hos de stabiliserade vapnen (100 mm, 30 mm kanoner och 7,62 mm maskingevär) bidrar till att minska möjlighetna att bekämpa landstigningen över tid och rymd. Ökad samövning av marininfanteri och luftlandsatta styrkor innebär att landstigningar kan riktas mot större brohuvuden.

    Indonesian Armed Forces BMP-3F
    Indonesian Armed Forces BMP-3F. Source: PetroTimes, 18/04/2012

     

    Faktaruta BMP-3F
    Längd 7,20 m
    Bredd 3,30 m
    Höjd 2,45 m
    Vikt 18,7 ton
    Hastighet 70 km/h land
    10 km/h vattenjet
    Räckvidd 600 km land, 7 timmar till sjöss
    Motor UTD-29M diesel @ 450 hp
    Beväpning 100 mm 2A70; 30 mm 2A72; 7,62 mm ksp PKT
    Ammunition 48×100 mm, 500×30 mm, 6000×7,62 mm
    Besättning chef, förare, skytt och 7 soldater
    Övrigt Sjöduglig i våghöjder upp till 1,25 m. Kan bekämpa mål (4x4m) i våghöjder upp till 0,5 m.

     

    Indonesia Armed Forces BMP-3F taking people for a river ride

     

    De fem nya bataljonerna är i detta skede blott en avsiktsförklaring och fabrikskapaciteten för BMP-3 går till Indonesien någon tid framöver. De senaste åren har dock varit ett imagelyft för marininfanteriet, vilket gynnar rekryteringen, och med lyckade exporter av BMP-3, så torde inhemska affärer snabbt få medvind.

  3. Flygunderstöd/Helikoptrar. En samtidig kraftig satsning på helikoptervapnet, innebär en ökan förmåga att stöda landstigningar genom att förinta mål på djupet. Ett ökat antal hkp leder följaktligen till ett ökat behov av luftvärnsrobotar hos försvararen. Utrustningen av helikoptrarna kommer säkert att se enklare ut än det som nu figurerar i artiklar, men av 30 helikoptrar lär man kunna skräddarsy det man behöver för de flesta uppdragen. Bestyckade med Kh-35 (AS-20 Kayak) sjömålsrobotar och ett flertal andra effektiva vapensystem utgör de ett nästan överlägset hot. Även på detta hörn är fransmännen inblandade.

    Ka-52 on Mistral flight deck

     

    Faktaruta Ka-52K
    Längd 14,20 m
    Höjd 4,90 m
    Spännvidd 7,30 m
    Tomvikt 7700 kg (?)
    Max startvikt 10 800 kg
    Max hastighet 310 km/h
    Marschhastighet 250 km/h
    Räckvidd 520 km
    Takhöjd 5500 m
    Motor 2 x VK-2500 @ 2 x 2400 hk
    Beväpning 30 mm 2A42, 12x9K121 Vikhr, 4x9K38 Igla-1V,
    80xS-8 80 mm, 20xS-13 122 mm raketer,
    Kh-31 jaktrobot, Kh-35 sjömålsrobot
    Uppgift Förinta pansarfordon, bekämpa helikoptrar,
    spaning, flygunderstöd
    Övrigt Korrosionsskyddad, vikbara rotorer, värmeanläggning

     

Framför allt betyder den nya Vladivostok-klassen ett förmågelyft för rysk expeditionär krigsföring. Med två isförstärkta fartyg med varma hangarer – det ena vid Norra Flottan och andra vid Stillahavsflottan – kan den ryska flottan vid gynnsamma förhållanden enkelt kraftsamla till en insats i Norra Europa eller Stilla Havet. Mistral-skeppen marknadsförs ibland västerut som ett fredsverktyg, som ger Ryssland bättre färdigheter för internationella krishanteringsuppdrag med inslag av humanitära insatser. Javisst, men först och främst är det fråga om anfallsvapen. En även i nutid uppskattad sovjetstrateg har för länge sedan fastställt vilken anda som genomsyrar den ryska armén.

From this follows the need to [nurture] the spirit of our army in the greatest activity […] [to complete] [tasks] by energetic, decisive and brave offensive operations.

Michail Vasiljevitj Frunze (originaltexten)

Då vi ännu lägger till den senaste utvecklingen och placeringen av ballistiska robotar, så lutar det mot en förmåga inte helt olik den som bland annat Tom Clancy beskrev för över 20 år sedan. Tyvärr är detta förmågelyft inte fiktion. Även om när vi får läsa om missöden, korruption, förseningar och annat på vägen, så det värt att inse att förmågorna kommer att existera innan 2020.