Risteilyohjuksia!

Ruotsissa keskustelu hallituksen 5,5 miljardin satsauksesta puolustuskseen kuumeni, varsinkin kun useimmat pääsivät ohuen paketin viimeiselle sivulle. Hallitus esittää seuraavan selvän aikeen:

Varustetaan JAS pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmällä 

Puolustusvoimien vuoden 2013 strategisen tutkimuksen selostuksessa mainitaan yhä tärkeämpänä kyky kauaskantoiseen täsmävaikutukseeen ja että Ruotsin tulisi harkita tällaisen kyvyn hankkimista. Kyky voidaan rakentaa maa-, ilma- tai meripuolustuksen järjestelmillä. Hankinta parantaisi Gripen-järjestelmän vaikutusta ja nostaisi kynnystä hyökkäykselle.

(vapaa suomennos minun)

Syksyllä laulettiin muita lauluja, kun bloggaajakollega Wiseman sai ulkoministeri Carl Bildtin hylkäämään risteilyohjukset, koska ne ovat hyökkäysaseita.

Ulkoministeri jatkoi vielä esittämällä – virheellisesti tosin – että Ruotsilla ei koskaan olisi ollut tällaista kykyä. Tämän Wiseman osoittaa selvästi epätodeksi. .

Suosittelen lukemaan Wisemanin aiempia merkintöjä aiheesta. [1, 2]

Suomi ja JASSM

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuoden 2011 lopulla Suomen aikeet hankkia 70 JASSM-ohjusta noin 255 mijoonan dollarin hintaan (179 milj euroa). Kansallinen päätös Suomen kaupoista saatiin maaliskuun 1. päivänä 2012 kuin puolustusministeriö valtuutti puolustusvoimat hankkimaan järjestelmän sisältäen mm. lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.

Eduskunnassa vasenryhmän Jyrki Yrttiaho teki esitti asiasta kirjallisen kysymyksen, johon puolustusministeri Stefan Wallin vastasi. Päätös ajoittui presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaisiin ja välikysymykseen puolustusvoimien säästöistä, mikä nosti esille tiettyjä salaliittoteorioita [1, 2]. JASSM ja MGM-140 ATACMS -järjestelmien hankinnan perusteet ovat vuonna 2001 käynnistyneessä ja vuonna 2004 valmistuneessa maavoimien iskukykytutkimuksessa, josta ote alla.

[Iskukykytutkimuksessa] tarkasteltiin millaisella useamman asejärjestelmän muodostamalla kokonaisuudella parhaiten kehitetään kokonaispuolustusjärjestelmää suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Iskukykytutkimuksen tuloksena esitettiin, että iskukyvyn kehittämiseksi hankitaan uusia kaukotorjuntaan tarkoitettuja asejärjestelmiä: raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta-maahan- aseistusta Hornet -hävittäjiin. Ilmavoimat otti vastuulleen ilmasta-maahan -kyvyn kehittämisen. Kaukovaikutteisten aseiden tulivoima on kohdennettavissa avainkohteisiin koko operaatioalueella alle tuntiluokassa, mitä ei kyetä saavuttamaan muilla iskukykytutkimuksessa tarkastelluilla lavetin ja aseen yhdistelmillä.

Tutkimuksen suositukset vaikuttamiskyvyn kehittämisestä kirjattiin vuoden 2004 ja 2009 selontekoihin, mutta tästäkin huolimatta Suomessakin siis nousi keskustelu inhottavista amerikkalaisista hyökkäysaseista.

Foto på AGM-158 JASSM
Foto: Lockheed Martin

Ruotsissa käytössä oli aiemmin hirvittävä rypälease nimeltään BK90 Mjölner, mutta Suomelle tämä on ensimmäinen kerta sitten Suomen sotien 1939–1945, kun ilmavoimillamme luodaan kyky iskeä ilmasta maahan. Sodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi ohjusaseet ja asetti rajoituksia joukkojen ja kaluston lukumääriin ja lajeihin. Suomi sanoutui irti sopimuksen velvoitteista syyskuussa 1990 Neuvostoliiton romahdettua.

Kaukovaikuttaminen

Suomi vetäytyi pari kuukautta sitten ATACMS-hankinnasta. Enimmillään 70 ohjusta tulivat liian kalliiksi, kun hankintaa ei voitu tehdä yhdessä muiden kanssa. Päätös luopua hankinnasta merkitsee isoa lovea pitkän kantaman vaikuttamisen kykyyn, vaikkakin vaihtoehtoja tarkastellaan. Asejärjestelmät valittiin iskukykytutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella ja ne olisivat muodostaneet keskeisen osan puolustusvoimien kaukovaikuttamisen kykyä. Tämä on huomioitu vähennettäessä muuta kalustoa ja miesmääriä.

Nollasummapelissä päädyttiin nyt selkeästi pakkasen puolelle. 

Yhteinen vaikuttaminen

Ruotsi on nyt saanut lupauksen pitkään tauolla olleen kyvyn (rahoittamaton, lue mahdollisesta) palauttamisesta. Yksi tapa korjata syntymässä olevaa suomalaista suorituskykyvajetta on hakeuttua yhteistyöhön Ruotsin kanssa, jolla on rakenteilla se osuus kyvystä, mikä meiltä ATACMS-kaupan peruuntumisen myötä puuttuu. Tämä voi tapahtua puolustusliitolla, joka on helppo ensiaskel, koska ilmavoimamme ovat jo hyvin yhteensopivia. Toinen mahdollisuus on NATO-jäsenyys, joka periaatteessa on puolustusliitto Ruotsin ja muutaman muun kanssa.

Tai sitten siirrytään onnistuneen puolustusvoimauudistuksen jälkeen asioiden kaunistelun aikakaudelle ja luotetaan siihen että aika hoitaa useimmat asiat.

Kryssningsrobotar!

I Sverige har debatten kring regeringens ”valfläsk” med namnet ”5,5 miljarder till försvaret” gått het när de flesta äntligen kommit fram till den sista sidan. Avsikten som regeringen uttrycker är tydlig:

Utrusta JAS med långräckviddigt markmålsvapen Försvarsmaktens redovisning av perspektivstudien 2013 anges att förmågan att kunna bekämpa mål på stora avstånd med hög precision blir allt viktigare och att Sverige bör överväga att anskaffa en sådan förmåga. Förmågan kan utvecklas med mark-, luft- eller sjöburna system. Anskaffningen skulle öka effekten av Gripensystemet och öka tröskeleffekten för en potentiell motståndare.

Så lät det inte i höstas, då bloggarkollegan Wiseman med flere lyckades få utrikesminister Carl Bildt att underkänna kryssningsrobotar, eftersom de är ett offensivt vapensystem.

Utrikesministern gick även vidare med att felaktigt poängtera att Sverige aldrig haft en dylik angreppsförmågå – något som dementeras av Wiseman i hans senaste inlägg.

Som fortsatt läsning kring detta rekommenderar jag varmt Wisemans tidigare inlägg. [1, 2]

Finland och JASSM

Förenta staternas kongress godkände i slutet av 2011 den finska anskaffningen av 70 stycken JASSM-robotar till ett pris på 255 miljoner USD (179 mrd milj euro; 1,62 mrd kr). Beslut om den finska affären kom den 1 mars 2012 när försvarsministeriet bemyndigade försvarsmakten att upphandla systemet, som alltså inbegriper bl.a. ändringar i flygplanets programvaror, övnings- och stridsmissiler, teknisk dokumentation och utbildning. I riksdagen ställdes ett skriftligt spörsmål om upphandlingen av vänstergruppens Jyrki Yrttiaho, som utförligt besvarades av försvarsminister Stefan Wallin. Beslutet sammanföll med president Sauli Niinistös invigningsceremonier och en interpellaton om försvarets sparåtgärder, vilket ledde till vissa konspiratoriska teorier om mygel i ärendet. Bakgrunden till anskaffningen av JASSM och anskaffningen av MGM-140 ATACMS ligger i arméns verkansstudie (fin. iskukykytutkimus) från 2001. Uppgraderingen av slagkraften i enlighet med denna studie cementerades i de försvars- och säkerhetspolitiska redovisningarna (motsv. sv. försvarsbeslut) från 2004 och 2009, men trots detta väcktes även i Finland debatten om förskräckliga amerikanska angreppsvapen.

Foto på AGM-158 JASSM
Foto: Lockheed Martin

För Finland, i motsats till Sverige med det förhatliga skräckvapnet BK90 Mjölner, är detta första gången sedan Finlands krig 1939–1945, som vårt flyg får kvalificerad förmåga att bekämpa markmål. Efter kriget förbjöds ju robotar och övriga vapen i och med Parisfreden 1947, som även införde strama begränsningar på numerär och art av förband och utrustning. Finland gick ensidigt ur avtalet efter Sovejtunionens kollaps i september 1990.

Verkan

Finland drog sig för ett par månader sedan ur ATACMS-affären. Priset på upp till 70 robotar blev för högt, då man inte kunde samköra med andra länder. Beslutet att hoppa ur betyder – även om man uppger att man söker andra motsvarande system – att numerären på långräckviddiga markmålsrobotar minskar avsevärt. Dessa vapen är valda enligt verkansstudiens resultat och rekommendationer och utgör en central del av försvarets slagkraft. Något som faktorerats i ekvationen när man minskat övriga förmågor. I nollsummespelet är man nu på kraftigt på minus.

Samverkan

Sverige har nu fått efterlängtat besked om att motsvarande system (ofinansierat, läs kanske) kommer att skaffas. Ett sätt att lappa det framtida finska förmågeglappet är att söka samarbete med Sverige som har den biten av förmågan vi tappat i och med ATACMS-haveriet. Detta kan ske genom en försvarsallians, vilket är ett ganska kort steg, våra flygvapen är väl samövade; eller via ett NATO-medlemskap, som i princip också innebär en försvarsallians med Sverige och några andra. Eller så väljer man att gå in för en epok av skönmåleri efter en väl genomförd försvarsmaktsreform och litar på att tiden nog sköter det mesta.