Älkää loukatko

Hyvät johtajat, puolustusvoimien uudet aliupseerit!

Onnittelen Teitä päättyneen aliupseerikurssin johdosta ja ylennyksestä alikersanteiksi! Olette nyt puolustusvoimien päällystöä! Kirjoitin Teidän johtajillenne joulukuun 18. päivänä 2014 otsikolla”Hyvät johtajat” ja heidän johtajilleen heinäkuun 2. päivänä 2014. Toistosta huolimatta pyydän, että käyttäisitte muutaman minuutin aikaa lukeaksenne tämän merkinnän ajatuksella ja toivon, että se auttaisi Teitä asemoimaan tulevaa johtajuuttanne. Avoin ja reipas keskustelu on suotavaa, joten jätä kommentti ja jaa kokemuksiasi ja näkemyksiäsi! Tahdon samalla myös jakaa oman vaikean kokemukseni varusmiesajaltani, kun minä hyväksyin simputuksen.


Hyvät johtajat!

Kirjoitan etupäässä Teille, jotka aloitatte johtajakautenne puolustusvoimissa heinäkuun 6. päivänä palvelukseen astuvan saapumiserän 2/15 kanssa. Muodostatte suuren osan puolustusvoimien päällystöstä ja ylivoimaisesti suurimman henkilöstöryhmän.

Minä annan teille uuden käskyn: älkää loukatko!

Muk. Joh 13:34

Yksi puolustusvoimien tehtävistä on:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

Laki puolustusvoimista (551/2007) 2 §, 1 mom, 1b k.

Teillä tai minulla, eikä kellään esimiehellä, ole oikeutta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia enempää kuin palveluksen suorittamiseksi on tarpeen. Varusmiespalvelus on jo itsessään merkittävin vapauksien rajoitus. Sen lisäksi on muutamia rajoituksia, jotka ovat tarpeen aseellisen taistelun luonteen vuoksi. Ne voivat koskea operatiivista turvallisuutta; yksikön päällikkö voi harjoituksessa kieltää matkaviestimien käytön; sotilasalueella on valokuvauskielto. Nämä kiellot perustuvat lakiin, asetuksiin tai muihin normeihin. On myös selvää kenellä on toimivalta asettaa tällaisia kieltoja.

Sitä vastoin mielivaltaisten kieltojen ja rajoitusten asettaminen palveluksen ulkopuolella (kotiin soittaminen, sotilaskodissa käynti, liikunta ym.), päättymättömät järjestymisharjoitukset ja muut älyvapaat äksiisit, kurinpitovaltaa vailla olevan johtajan määräämät rangaistukset ja ”huumorilla” lausutut alentavat kommentit sotilaistanne eivät kuulu palvelukseen.

Tiedän, että Tietä loukattiin alokkaina. Tiedän, että olette kuulleet ryhmänjohtajien ”johtajatuvassa” naureskelevan älyttömille teoilleen ja pitäneen niitä hyvinä kurin ja järjestyksen kannalta. Näin Tekin olette kasvaneet uskomaan, että näinhän tämän kuulukin mennä.

Management by perkele, eikö niin?

Taistelijan kovuutta ei mitata hänen kyvyllään sietää loukkauksia. Kenenkään ei tarvitse kasvattaa paksua nahkaa vain kestääkseen kaikenlaista p**kaa. Kovuus on sotilaallista osaamista, itsevarmuutta ja luottamusta aseeseen, aseveljiin, johtajiin (Teihin!) ja tehtävään. Tämä Teidän, hyvät johtajat, pitää opettaa ja iskostaa sotilaisiinne. Se voi ainoastaan toteutua Teidän esimerkkinne kautta.

Johda esimerkillä!

Tämän muistatte johtajakoulutuksestanne. Tätä arvostatte. Sen puutetta halveksutte.

Miettikää ensi askelianne puolustusvoimissa ja mitä olitte sitä ennen. Tunsitte tulevanne uuteen paikkaan ja huomasitte että voitte itse ottaa vastuuta tulevaisuudestanne. Olitte tasa-arvoisia ja saitte yhtäläiset mahdollisuudet. Otitte vastuuta ja valitsitte tulla johtajiksi, jotta voisitte johtaa muita. Samalla saitte vaikeimman tehtävän mitä puolustusvoimat voi tarjota. Yhtä moni tovereistanne valitsi ryhtyä taitavaksi taistelijaksi ja asettautua hyvien johtajien johdettavaksi.

Hyvä johtaja!

Kaksi kysymystä: Miten edetään? Miltä homman pitäisi Sinun mielestäsi näyttää?

Stridsvagnsbesättning granskar kartan innan anfall. Petroskoj (Petrozavodsk) 30 september 1941. Foto: SA-kuva, nr 52052. Fotograf: Erik Blomberg.  Källa: SA-kuva
Hyökkäysvaunumiehistö tutkii karttaa ennen hyökkäykseen lähtöä.
Petroskoi (Äänislinna) 30. syyskuuta 1941. Kuva: SA-kuva, n:o 52052. Erik Blomberg. Källa: SA-kuva

Sinusta ei tehty johtajaa, koska olet toista parempi ihminen. Sinusta tuli johtaja, jotta johdat, opetat ja pidät huolta taitavista sotilaista ja suoritat heidän kanssaan vaikeita tehtäviä aseellisessa taistelussa. Tehtäviä, joissa miehiä kuolee. Maanantaina heinäkuun 7. päivänä astut alokkaiden eteen. Luottamuksesi on siinä vaiheessa nolla. Alokkaiden luottamus on sata. Ja se tulee sinulta.

62. Esimiehen on pyrittävä saavuttamaan alaistensa arvostus ja luottamus.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Tätä kakkua et voi kääntää. Johtajan Sinun tulee ansaita alaistesi arvostus ja luottamus. Ne eivät synny tyhjästä. Arvostus ei asu arvomerkeissä tai eikä se kumpua kovaäänisestä käyttäytymisestä. Arvostus tulee siitä miten Sinä esiinnyt johtajana ja ihmisenä muiden kanssa keskustellen. Luottamusta ei rakenneta machoilulla tai kieroutuneella ”erikoisjoukkojen kurilla”, vaan se syntyy oikeudenmukaisuudesta ja siitä miten Sinä kohtaat sotilaasi yksilöinä.

Gunnery Sgt. Shawn D. Angell is A drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va., dedicated to training, educating, evaluating and screening the many candidates who go through the course and turning them into Marine leaders. Photo By: Lance Cpl. John Kennicutt
Drill instructor at the Officer Candidate School aboard Marine Corps Base Quantico, Va.Photo by Lance Cpl. John Kennicutt

60. Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava heitä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Tehtävissään kunnostautuneita tulee kiittää ja tarvittaessa palkita.

Yleinen palvelusohjesääntö 2009. Puolustusvoimat.

Nämä otteet ohjenuorastamme eivät ole ohjeita, vaan käskyjä. Huomaa ehdottomat ”on oltava,” ”kohdeltava,” ja ”tulee.” Viimeisen lauseen järjestys ”tulee — ja tarvittaessa” merkitsee sitä, että jos joku sotilaistasi on kunnostautunut on Sinun aina kiitettävä häntä ja jos hänen suorituksensa on niin hyvä, että se täyttäisi palkitsemisen määreet, tulee Sinun esittää häntä palkittavaksi.

Muista, että kuten alokkaillasi on Sinun ehdoton luottamuksesi, myös Sinulla on esimiestesi ehdoton luottamus. Varjele sitä niin kuin parhaiten voit – olemalla oikeudenmukainen ja osoittamalla kunnioitusta sekä suurta vastuuntuntoa.

Meidän, siis Sinun ja minun – puolustusvoimien päällystön – tulee kaikessa toiminnassamme ottaa lähtökohdaksi yhteinen arvoperustamme:

Isänmaallisuus ilmenee kunnioituksena aiempien sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan. Puolustusvoimat huolehtii, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Henkilön isänmaallisuus kuvastuu ajatteluna ja tekoina, joissa yhteiskunnan etu asettuu yksilön oman edun edelle.

Ammattitaito on tietoa, taitoa, asennetta ja ammatillisia valmiuksia. Ammattitaito ilmenee työtehtävien hallintana, korkeana työmoraalina, tuloksellisena toimintana sekä tehtävässä vaadittavan osaamisen omatoimisena kehittämisenä.

Oikeudenmukaisuus on asevelvollisten ja palkatun henkilöstön tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua ilman syrjintää, häirintää tai kiusaamista.

Vastuullisuus näkyy asevelvollisten ja palkatun henkilöstön sitoutumisena ja haluna täyttää annetut tehtävät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luotettavuus ilmenee työyhteisön arjessa henkilöstön johdonmukaisena käyttäytymisenä sekä asioiden tekemisenä käskyjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti.Puolustusvoimien on nautittava kaikissa tilanteissa valtionjohdon ja kansalaisten ehdotonta luottamusta.

Yhteistyö on perusedellytys tulosten aikaansaamiselle ja vaativien tehtävien täyttämiselle. Henkilön yhteistyökyky ilmenee yhdessä tekemisenä, toisten kannustamisena, tukemisena ja auttamisena sekä oman työyhteisön ja yhteistyökumppaneiden arvostamisena.

//James

P.S.

Tee hyvin, tee oikein! Jos joskus tuntuu vaikealta, niin voit aina kysyä itseltäsi:

  1. Mitä sotilaani kertovat palveluksesta sen jälkeen kun minä olen johtanut ja opettanut heitä?
  2. Millaisia uusia johtajia luomme esimerkillämme?

Lopuksi jaan vielä kertaalleen omat kokemukseni huonosta johtamisesta. Minulla kesti yli 15 vuotta myöntää, että tapahtunut oli niin väärin. Lue merkintäni Hyväksyin simputuksen.

Pride!

Samma på svenska här.

Facebookissa ja mediassa Priden-kulkueesta virinneen keskustelun myötä palautin mieleeni pari aiempaa blogimerkintääni maahanmuuttajista, homoista ja naisista [1&2, 3, 4].

Rolig bild: ÖB kliver ut ur skåpet
ÖB tulee ulos kaapista. Kuva: Zarah Jonsson/Försvarsmakten (Ruotsi). Kuvattu Pride-festivaalissa 2009.

Pride-paraatit ovat demokraattisen yhteiskunnan vapauksien ja (perus)oikeuksien manifestaatio [1, 2]. Kuitenkaan Suomen paraateissa ei muiden maiden tavoin nähdä viranomaisten edustajia. Niiden turvallisuusviranomaisten, jotka jo normaalioloissa voivat rajoittaa väestön vapauksia ja perusoikeuksia, olisi erittäin tärkeää osallistua Pride-tapahtumaan sekä yksilöinä että yhteisöinä, tarkoituksenaan edistää seksuaalivähemmistöjen luottamusta hallintovallan asianmukaiseen käyttöön myös niissä tapauksissa, joissa kohteena on vähemmistöväestönosa, joka muita herkemmin on syrjinnän ja väheksynnän kohde. Yhtä tärkeää kuin ”homostelu” on myös kaikenlainen ”mamutus”, ”mokutus” ja ”feminismi” — puolustusvoimien ja poliisin tulee osallistua myös yksilöinä ja yhteisöinä maahanmuuttajataustaisten, naisasiaa ajavien ja muiden yleisiin kokouksiin ja tapahtumiin.

Erityisen näkyvä tämä osallistumisen välttäminen on nimen omaan väkivaltamonopolin haltijoilla, eli poliisilla ja puolustusvoimilla. Julkisuuteen onkin noussut tapaus, jossa Seta on ilmaissut huolensa poliisien kielenkäytöstä, viestinnästä ja näiden antamasta vaikutelmasta, että seksuaalivähemistöjen edustajia kohdeltaisiin eriarvoisesti. Poliisi on viime aikoina ollut erityisen huolissaan maahanmuuttaajataustaisten poliisien rekrytoinnista, tai oikeammin sen puutteesta. Puolustusvoimat puolestaan viestii strategisesti tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta, mutta enemmän sanoin kuin teoin. ”Armeijan” koulutuskulttuuri ei ole päässyt eroon homoja, naisia ja kaikkea ”epämiehistä” parjaavasta kouluttajien ”kasvatuksellisesta” kielenkäytöstä.

Monissa muissa länsimaissa demokratian instituutioiden ja manifestaatioiden tukeminen on viranomaisille laissa säädettyjen tehtävien jatketta — jotta viranomainen voi toteuttaa laissa säädetyt tehtävät, on sen siis esiinnyttävä ja toimittava tietyllä tavalla, jota ei laissa yksityiskohtaisesti kuvailla. Suomessa viranomainen nojaa pelkästään lain kirjaimeen, jättäen sen hengen elämään itsekseen, mikä on erityisen pulmallista, jos viranomaiselta toivottaisiin perusoikeusmyönteistä ja perusoikeuksia edistävää toimintaa.

Puolustusvoimien tehtävänä on kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen

Laki puolustusvoimista 2 § 1 mom 1b kohta

Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.

Poliisilaki 6 § 1 mom

Hyvä paikka aloittaa olisi viranomaisten kutsuminen Pride-paraatiin. Paraatin järjestäjät tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä poliisin ja pelastustoimen kanssa, joten näiden organisaatioiden ja työntekijöiden kutsuminen paraatiin ei voi olla kovin vaikeaa? Lisäksi kutsun välittäminen näiden tahojen ammattijärjestöille olisi kohteliasta. Tämän takia haastan ensi vuoden Priden järjestäjät kutsumaan turvallisuusviranomaiset ja heidän ammattijärjestönsä mukaan paraatiin.

//James


Tässä tähänkin blogimerkintään sopivaa musiikkia:

Ilmavoimat – Merivoimat 1–0 [Suomen puolustuskyky, osa 3]

Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.
Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna. Oikean siiven ulommassa ripustimessa ohjautuva JDAM-pommi (sininen) ja sisemmässä lisäpolttoainesäiliö. Rungon keskilinjalla LITENING-maalinetsintäsäiliö (tummanharmaa). Vasemman siiven kärjessä AIM-9X -infrapunaohjus. Kuva: Puolustusvoimat, Ville Tuokko.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti hallitusohjelmassaan, että puolustusvoimien rahoitus turvataan tasokorotuksella. Lisäksi hallitus teki periaatepäätöksen 10 miljardin investoinneista ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaan vuoteen 2025 mennessä ja merivoimien taistelualusten seuraajiin.

Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta

Tällä viikolla puolustusministeriö julkaisi esiselvityksen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Selvitysryhmää veti entinen ilmavoimien komentaja (2012–2014) kenraalimajuri Lauri Puranen, joka myös esiintyi raportin julkistamisen jälkeen televisiossa edukseen.

Tämä koko paketti maksaa jopa 10 miljardia euroa. […] Minkä takia meidän kannattaisi laittaa 10 miljardia euroa verorahoja uusiin hävittäjiin?

Toimittaja Antti Koistisen kysymys kenraalimajuri Lauri Puraselle Yle Areena – Päivän kasvo -ohjelmassa 11.6.2015.

Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.
Lauri Puranen Päivän kasvo -ohjelmassa torstaina 11.6.2015. Klikkaa kuvaa avataksesi video.

Ilmavoimien selvitys osoittaa, että Hornet-hanke on hyvin valmisteltu ja etenee hyvin. Tennistermein oltaisiin ensimmäisessä ottelupallossa. Merenkävijäin kielellä Hornet-hanke selvässä johtoasemassa ja myötätuulessa regatan viimeisellä legillä.

Hallituksen sitoutuminen 10 miljardin budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen, samalla kun itse budjetille tehdään viiden vuoden aikana maltillinen vuosittainen tasokorotus ensi vuoden 50 miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuonna 2020, on merkittävä. Päätöksen merkittävyyttä korostavat myös nihkeästi kasvava Suomen talous ja globaalin talouden heikot kasvunäkymät keskipitkällä aikavälillä.

Puolustusmateriaali kallistuu muuta hintakehitystä nopeammin. Materiaalityypistä riippuen voidaan normaalin indeksin päälle laskea kahdesta viiteen prosenttia vuosittaisita kallistumista. Siksi päätöksenteko ja ostaminen ajoissa on tärkeää. Nyt tuotantokäytössä oleva vaatimukset täyttävä hävittäjä on viidenneksen halvempi kuin vuonna 2020 tuotantokäyttöön tuleva hävittäjä. Viiden vuoden aikana teknologia tietysti kehittyy, mutta päätösten ja hankintavalmiuden lykkääminen merkitsee käytännössä aina lukumäärästä tinkimistä.

Tällaista hintakehitystä varten voitaisiin turvautua asettamalla puolustusmateriaalihankintoihin tarkastusmekanismi, niin sanottu hintakerroin, jollaista muun muassa Ruotsissa on käytetty. Nykytilanne on kuitenkin se, että puolustusvoimat teki onnistuneen uudistuksen, sai tasonkorotuksen ja vielä periaatepäätöksen erillisrahoitettavista hankinnoista. Enempää on turha pyytää. Hallitus kuunteli asiantuntijoitaan, eli puolustuksen pitkän aikavälin haasteita kartoittanutta kansanedustaja Ilkka Kavervan johtamaa työryhmää ja noudatti lähes kaikkia sen suosituksia.

Ilmavoimien Hornet-hanke on ilmassa, merivoimien taistelualushanke oli kertaalleen purjehtimassa, palasi satamaan ja on vasta nyt lähdössä vesille. Tärkeintä vallitsevassa tilanteessa on se, että hankkeiden välille ei muodostu kilpailua. Molemmat hankittavat järjestelmät toteuttavat muuun muassa vaikuttamisen, tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen yhteisiä operativiisia suorituskykyvaatimuksia. HX-järjestelmällä on esimerkiksi rajoitettu kyky pitkäkestoisiin operaaatioihin, jota puolestaan on merivoimilla. Pintatorjuntakyky HX-järjestelmällä jäisi torsoksi vaikka koneisiin ostettaisiin pintatorjuntaohjukset, koska 40 koneella (?) eri tehtävien – ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, ilmasta-pintaan – suorittaminen on aina nollasummapelia, joka lähtökohtaisesti on pakkasella.

Merivoimien taistelualushankkeen nykytilalle on monta erittäin hyvää selitystä. Niistä viis — merivoimien on syytä saada Laivue 2020-hanke vesille ja oikealle kurssille hyvin nopeasti. Muutoin ilmavoimat korjaa potin, jos tilanne menee puolustushaarojen väliseksi köydenvedoksi.

//James

Puolustusjytky [Suomen puolustuskyky, osa 2]

Vaalitulos

Jatkojytkyn® jälkihumussa on syytä tarkastella, miten vaalitulos voisi heijastua puolustusvoimien rahoitukseen. Ansiokkaan selvityksen asiasta teki Helsingin sanomat otsikolla ”Valtaosa valituista: Nato-hakemus hyllylle – omaan puolustukseen lisää rahaa”.

Vaalitulos 2015. Kuva: MTV. Lähde MTV.
Vaalitulos 2015. Kuva: MTV. Lähde MTV.

Kolmen suurimman puolueen ja heidän vastavalittujen kansanedustajien välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että puolustuksen määrärahoja on korotettava. Samaa mieltä on myös suuri osa kansasta.

Alaspäin mentäessä yksimielisyys katoaa. Valituista demareista vain 66 prosenttia kannattaa määrärahojen nostoa ja vihreistä ja vasemmistosta kaksi kolmasosaa vastustaa määrärahojen lisäystä [edit: korjattu 21.4.2015].

Kolmen suurimman puolueen kansanedustajien yksimielisyys puolustuksen määrärahojen korotustarpeesta heijastelee myös kansan mielipidettä. Helsingin sanomien TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia vastaajista oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että ”Suomen puolustusmäärärahoja tulee nostaa selvästi seuraavalla vaalikaudella”.

Ohipuhumista

Riskinä on vieläkin se, että oman puolustuksen kuntoon saattaminen naamioidaan nopeasti aikaan saatuun sopuun puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta. Vuonna 2016 alkavaksi suunniteltu 50 miljoonan euron, asteittain 150 miljoonaan euroon nouseva korotus on lähes tyhjiöksi pumpattu minimitaso, jonka on vuonna 2012 arvioitu mahdollistavan puolustusvoimauudistuksella saavutetun kulurakenteen tasapainon ylläpitäminen. Ruotsissa tällaisesta pseudokorotuksesta saatiin jo varoittava esimerkki.

Haasteet

Suomen selontekoon kirjattu korotus ei ole selvä nosto, vaan todellakin vain erittäin marginaalinen lisärahoitus, joka mahdollistaa puolustusvoimauudistuksella aikaansaadun kiikun kaakun tasapainon jatkumisen vuoteen 2020 asti. Todelliset päätökset puolustusmäärärahoista ja siten myös puolustuksen haasteet ovat toisaalla. Puolustusministerin asettama parlamentaarisen selvitysryhmän raportti on jo tuottanut tarvittavan tiedon päätöksentekijöille. Todelliset haasteet ovat:

  1. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat periaatepäätökset ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien hankkimisesta.
    • ilmavoimien suhteellinen suorituskyky alkaa laskea nopeasti vuoden 2025 jälkeen. Hornet-kalusto on poistettava käytöstä suunnitellusti 2020-luvun lopussa. Samanaikaisesti ilmapuolustuksen ohjusvaranto vanhenee ja ammusilmatorjuntaa poistuu käytöstä 2020-luvun lopulla.
  2. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat periaatepäätökset merivoimien taistelualusten seuraajien hankkimisesta.
    • taistelualuskaluston määrä laskee vanhenemisen takia merkittävästi 2025 alkaen; yhdellä uudella taistelualuksella ei korvata seitsemän taistelualuksen poistumisen aiheuttavaa suorituskykyvajetta eikä poistuvia toimintoja voida hoitaa mantereelta käsin. Ilman lisärahoitusta meripuolustuksen taistelunkestävyys ja toimintakyky vaarantuvat jäljelle jäävän taistelualuskaluston ja pintatorjuntayksiköiden lukumäärän jäädessä liian pieneksi
  3. Seuraavalle eduskunnalle tehtäväksi annettavat rahoituspäätökset (budjetit) puolustusvoimien vanhenevan materiaalin korvaamisesta.
    • maavoimat – materiaalia poistuu käytöstä merkittävästi. Erityisesti johtamis- ja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa.
    • merivoimat – rannikkojoukkojen materiaalista suorituskykyä kehitetään vuosina 2010–2016, mutta sen vaikuttavuus jää tehtäviin nähden rajalliseksi. Kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän rannikkopuolustuksen tulivoima heikkenee merkittävästi.
    • ilmavoimat – tukikohtien varustaminen tarvittavalla erikoiskalustolla, poistuvan ammusilmatorjunnan ja kohdeilmatorjunnan yksiköiden korvaaminen sekä ampumatarvikkeiden ja ohjusvarannon määrän ylläpitäminen riittävällä tasolla

Hybridimalli Ruotsi/Cajander

Siinä määrärahan noston mallissa, johon kolme suurinta puoluetta ovat sitoutuneet, eli selontekoon (VNS12) kirjatun lisärahoituksen mukaisessa ratkaisussa (50 milj. eur alk. vuonna 2016, nousten 150 milj. euroon vuonna 2020) investoinnin määrä jää siis riittämättömäksi. Työryhmän sanoin ”Mikään edellä tarkastelluista rahoitusratkaisuista ei vastaa 2020-luvulla edessä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rahoitustarpeisiin.” Lisärahoituksen lopputaso (150 milj. eur) on vain puolet vuonna 2012 tehdyistä leikkauksista. Tämä ratkaisu voidaan retoriikan osalta nimetä Ruotsin malliksi. Poliitikkojen vakuuttaessa ”uskottavan puolustukseen turvaamista” näyttäytyy todellisuutena se, että pääosa joukoista kyetään varustamaan ja kouluttamaan korkeintaan tyydyttävälle tasolle tehtäviinsä nähden. Malli Cajander on myös osuva nimi. Tämä ratkaisumalli rakentaa suorituskyvyltään puutteellisia puolustusvoimia 2020-luvulle eikä lainkaan vastaa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Joukkojemme valmius jää nykytasolle, eli kykyä nopeasti vastata uhkiin ei annettavalla rahoituksella saada rakennettua. Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen nykytasoa on myös vaikea nostaa. Viime vuonna ilmavoimat nosti tasoa ja korvasi päivystyslennoilla koulutusta, jolloin voitiin sanoa, että määrä ei merkittävästi lisääntynyt, vaan lentotunnin laji vaihtui. Koulutusta ei voi kuitenkaan loputtomiin korvata operatiivisilla nousuilla. Miinuksella alkava nollasummapeli ei toimi.

Selvitä…

Tärkein ensi hallituskaudella tehtävä selvitys olisi Nato-selvityksen sijaan puolustuksen perusvalintojen uudelleenarviointi. Mikäli sotilaallinen liittoutumattomuus on kahden suurimman puolueen sanoin lukittu, jäljelle jäävät enää yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Mikäli näitä ei haluta tai voida muuttaa on puolustusvoimien rahoituksen riittävyys otettava tarkasteluun tässä ja nyt. Päätöksen lykkääminen seuraavalle hallitukselle tai pidemmälle 2020-luvulle on edesvastuutonta, etenkin kun kyse on materiaalihankinnoista, joissa keskimääräinen yksikköhinnan vuotuinen nousu on keskimäärin 4 % inflaatiokorjauksen lisäksi. Kaikki materiaalihankintoja lykkäävät päätökset lisäävät siis väistämättä vajetta (korottavat hintaa).

Puolustuskyvyn ylläpitämisen ja rakentamisen ohjauksessa ollaan valitettavasti luisumassa lyhytjänteiseen, vajaan hallituskauden mittaiseen, trendivetoiseen mekanismiin, mikä vaarantaa puolustuskyvyn suunnitelmallisen ja kustannustehokkaan ylläpidon.

Parlamentaarinen työryhmä asetettiin ja se on tehnyt asiasta kattavan selvityksen, johon kaikki suuret puolueet ovat yhtyneet ja jota lähes kaikki ovat kehuneet maasta taivaaseen. Tulevan hallituksen olisi nyt korkea aika uskoa asiantuntijoitaan, eli selvitysryhmää, puolustusministeriötä ja puolustusvoimia ja tuottaa tarvittavat esitykset eduskunnalle päätettäviksi. Nato-lukolla voidaan elää, kunhan joku muistaa mihin piilotti avaimen.

//James


Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.