Ilman ennakkovaroitusta

Tämä on rebloggaus ruotsalaisen bloggaajakolleega Jägarchefenin erinomaisesta pohdinnasta ”Utan förvarning.” Alkuperäinen ruotsiksi  Jägarchefenin blogissa.

Pohdinta

Lokakuun 2. päivänä Norjasta kantautui kiinnostava uutinen, jota ei Ruotsissa ole vielä pantu merkille. Ilman minkäänlaisia kiertoilmaisuja selitetään että ennakkovaroitus hyökkäyksestä Norjaa vastaan on lähes nolla. Asiaan liittyy se, että Norja on valinnut jatkaa asevelvollisuudella luottaen osin myös palkattuihin joukkoihin — ratkaisu joka on tuttu Ruotsista, vaikka olemmekin siirtyneet täysin vapaaehtoiseen rekrytointiin, jonka hallitsevan osan muodostavat osa-aikaiset sotilaat.

Kuva: Forsvaret.

Asevelvollisuuteen nojaava puolustus vaatii toimivan ennakkovaroitusjärjestelmän. Tämä tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi Ruotsissa silloin kun meillä oli asevelvollisuus, mistä johtui FRA:n voimakas rakentaminen. Ennakkovaroitusta tarvittiin voiman asteittaiseen kasvattamiseen hyökkäyksen tai sen uhkan kohtaamiseksi. Jos tämä aika vähenee, niin asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle syntyy vaikeuksia kohdata hyökkäys, mikä myös pätee vallitsevasti osa-aikaiseen puolustukseen.

Kiinnostavaa uutisessa on se, että Norja Natoon kuuluvana maana, jolla on pääsy Naton tiedustelujärjestelmään, katsoo että sillä ei ole riittävää ennakkovaroitusaikaa hyökkäyksen kohtaamiseen. Itse asiassa tämä merkitsee sitä, että Natolla ei ole kykyä havaita ja tulkita tavanomaisen vastustajan aikeita, mitä voidaan pitää hyvin vakavana, sillä Norja ei ole yksin, vaan Nato liittoumana harjoittaa tiedustelutietojen keräämistä ja analysointia sopeuttaakseen valmiuttaan. Tässä on varsinainen uutinen, jota Aftenposten ei itsekään näytä tajunneen.

Tilanteesta erityisen vakavan tekee se, että Ruotsi sotilaallisesti liittoutumattomana maana ei kuulu länsimaisten tiedustelujärjestelmien piiriin. Meillä on kahdenvälisiä sopimuksia, minkä Edward Snowdenin jälkeiset tutkimukset ovat osoittaneet, mutta kyse on lähinnä tiettyjen erityisalojen ajoittaisesta tiedonvaihdosta, eikä jatkuvasta tiedustelutietojen virrasta kuten Natossa. Tilanne on Ruotsin kannalta hyvin vakava — jos ei edes Nato pysty havaitsemaan uhkia, niin miten sitten yksittäinen liittoutumaton Ruotsin kaltainen valtio siihen rajallisilla resursseilla kykenisi?

Mikä on saanut aikaan tämän selvän reaktion Norjasta, missä myös tosissaan puhutaan omien puolustusvoimien varustamisesta tavanomaisen vastustajan kohtaamiseen? Looginen johtopäätös on se, että venäläiset sotilasoperaatiot Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa ovat aiheuttaneet tämän reaktion. Ainoat muut maat, jotka puhuvat varustautumisesta ovat Baltian maat ja Puola, jotka Norjan tavoin jakavat maarajaa Venäjän kanssa ja ovat Norjaa selvemmin alttiita Venäjän painostukselle.

Kesä-  ja heinäkuussa 1968 Neuvostoliitto järjesti kaksi (2) suurempaa sotilaallista harjoitusta, jotka yllättivät Norjan. Tiedustelujärjestelmien kautta ei oltu saatu niistä ennakkovaroitusta. Harjoitukset olivat selvästi Norjaa vastaan suunnattuja ja niitä pidettiin provokatiivisina. Kesäkuun harjoituksissa joukot etenivät huonon näkyvyyden turvin lähes maarajalle asti. Norja salasi tämän tapauksen vuosikymmeniksi eteenpäin, mutta yhtenä seurauksena perustettiin prikaati Nord (Brigade Nord), Pohjois-Norjan korkean valmiuden yhtymä, joka nopeasti voisi kohdata Neuvostoliiton aiheuttamat uhkat.

Pohjoisen alueiden venäläisten joukkojen harjoittelun määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi ja lisäksi yhteisen rajan lähellä on harjoitettu myös muiden alueiden joukkoja läntisestä ja eteläisestä sotilaspiiristä. Nämä ovat pääosin olleet maahanlaskujoukkoja. Venäjän Pohjoinen laivasto on merkittävästi lisännyt harjoitustoimintaansa –lähinnä taisteluammuntoja yms. Mahdollinen selitys huomiota herättävälle norjalaiselle lausunnolle on että vuoden 1968 harjoitusten tilanne on toistunut. Huomioiden sen, että näiden kahden harjoitusten seurauksena oli pysyvän yhtymän perustaminen, voi vastauksena tällä kertaa olla varustautuminen koettua uhkakuvaa vastaan ja jo aikaisemmin tehty kansainvälisten operaatioiden suboptimointi.

Kuva: Försvarsmakten, sgt Lundahl.

Huolestuttavaa Ruotsin kannalta on ettei yksimielisyyteen olla päästy siitä mikä ratkaisu valitaan suhteessa puolustukseen ja lähialueen turvallisuusympäristön heikentymiseen. Hallituksen säästöpäätös Regeringsbeslut 5 on vielä voimassa, eivätkä suuremmat puolueet vieläkään ole päässeet yksimielisyteen puolustuksesta. Se, että ei Ruotsissa ole tulkittu tilannetta samoin tavoin naapurimaan tehdessä tällaisen merkittävän suunnanmuutoksen, on sekä huolestuttavaa ja tekee tilanteesta vieläkin huomionarvoisemman.

Tarkasteltaessa Norjan tilannetta ja Ruotsin yksimielisyyden puutetta puolustuksen suhteen tulee tilanteesta erittäin huolestuttava. Mitä pidempää tilanne, jossa Ruotsi on turvallisuustyhjiö sekä itään että länteen jatkuu, sitä epävakaammaksi Itämeren turvallisuustilanne horjuu. Ruotsin turvallisuuspoliittinen heikkous pelaa Venäjän pussiin. Nato joutuu tekemään korjaavia liikkeitä heikon liittoutumattoman Ruotsin suhteen eikä pysty täysin keskittymään jäseniinsä, mikä edustaa klassista voimien hajoamista. Tämä puolestaan antaa Venäjälle mahdollisuuden aktiivisempaan toimintaan.

Yhteenvetona todettakoon, että horjutettu turvallisuustilanne, jossa turvallisuusrakenteet ja toimijat arvioivat että uhkia havaitaan vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, tekee kokonaistilanteesta hyvin vakavan. Virhearviointien ja niiden myötä tilanteiden eskaloinnin riski on ilmeinen, tätä osoittavat ruotsalaisiin ja yhdysvaltalaisiin signaalitiedustelukoneisiin kohdistuneet tapaukset Itämerellä. Jälleen kerran ollaan otettu askel alaspäin turvallisuuden kierteessä, johtuen siitä että emme näyttäisi osaavan arvioida olemassa olevia ja koettuja uhkia, mikä puolestaan lisää eskaloitumisen todennäköisyyttä.

 


Lähteet

  • Aftenposten 1 (norjaksi)
  • Den Dolda Alliansen, Holmström Mikael, 2011.

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s