
Valtiovarainministeri Antti Rinne julkaisi torstaina 7. elokuuta ministeriönsä talousarvioesityksen vuodelle 2015. Valtiovarainministeriöllä on käytössään hyvin laaja työkalupakki budjettisääntelyyn ja näistä menoerien ”regulaattoreista” osa osuu myös muille hallinnonaloille. Tämä johtuu pääosin siitä, että tietyt menoerät myöntää valtiovarainministeriö. Näihin menoeriin kohdistuvat ministeri Rinteen toimet.
Asiasta nousi pieni – täysin perusteeton (lue: budjettia ei oltu edes selailtu) ja maanpuolustustahtoinen (lue: demareita maanpuolustuksen alasajosta syyttävä ja maanpettureiksi nimittelevä) – älämöly, kun tuli ilmi, että VM:n toimet olivat leikanneet muiden hallinnonalojen menoja. [1]
Tietenkin tilanne näyttää pahalta kun taulukoidaan yksinkertaisesti:
Taulukko 1. PLM ja VM talousarvioesitysten erotus. Tuhatta euroa. | ||||
---|---|---|---|---|
27.01. Puolustuspolitiikka ja hallinto | 27.10. Sotilaallinen maanpuolustus | 27.30. Sotilaallinen kriisinhallinta | Yhteensä | |
VM talousarvioesitys | 358 429 | 2 289 504 | 37 528 | 2 685 461 |
PLM talousarvioesitys | 358 664 | 2 300 584 | 37 528 | 2 696 776 |
Erotus | −235 | −11 080 | ±0 | −11 315 |
Tarkempi menojen ”perkaaminen” osoittaa kuitenkin, että ministeri Rinne ei varsinaisesti kajonnut puolustuksen sisältöön, vaan määrärahan mitoituksessa huomioon otetaviin muutoksiin, joita VM käytännössä tarkensi PLM:n esitykseen verrattuna.
Taulukko 2. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | ||||
---|---|---|---|---|
Erä | VM TAE15 | PLM TAE15 | Erotus | |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5%) | 15 962 | 15 962 | ±0 | |
Hallinnonalakohtainen menosäästö (HO) | -48 287 | -48 287 | ±0 | |
PHRAKL:n tilahallinnan ja kunnossapitotoimintojen uudistaminen | -7 000 | -7 000 | ±0 | |
Siirto momentilta 27.10.18 | 11 178 | 11 178 | ±0 | |
Tekniset siirrot ja rakennekorjaukset | -4 307 | -4 307 | ±0 | |
Tietoluovutusten maksuttomuus (HO) (siirto momentille 31.20.01) | -10 | ei arv. | -10 | |
Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset | ei myönn | 10 260 | -10 260 | |
TUVE-lisärahoitus | 1 500 | 1 500 | ±0 | |
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset | 3 716 | 3 716 | ±0 | |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | 3 420 | 3 420 | ±0 | |
Palkkaliukumasäästö | -3 847 | -3 847 | ±0 | |
Palkkausten tarkistukset | 5 810 | 5 810 | ±0 | |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) | -10 | -135 | 125 | |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) | -125 | ei arv. | −125 | |
Vuokramenojen indeksikorotus | 1 949 | ei eritelty* | 1 949 | |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -2 559 | ei eritelty* | −2 559 | |
Yhteensä | -22 610 | −11 730 | −10 880 |
* ks huom [4] jäljempänä.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Rinteen leikkaukset kohdistuvat pääosin (10,3 milj. eur) menokohtaan ”Materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset.” Kaikki muut Rinteen tekemät leikkaukset ovat julkishallinnon tuottavuuden kehittämistavoitteiden mukaisia. Ne ovat myöskin sellaisia, jotka eivät toteutuessaan syö maanpuolustusta. Toteutumatta jäädessään on hallinnonalan tietysti omista menoistaan löydettävä rahoitus ”leikkauksille.” Puolustusvoimat on kuitenkin tähän mennessä toteuttanut säästövelvoitteet täysimääräisinä ja jopa esiintynyt jonkinlaisena valtionhallinnon tuottavuus- ja säästöohjelman mannekiinina, joka kykenee hillitsemään turhia menoeriä. Näin ollen, Rinteen esittämien pienempien säästöjen ei pitäisi olla ylivoimainen este.
Taulukossa mainitun vuokramenojen indeksikorotuksen ja niitä vastaavan säästön osalta puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat puoli miljoonaa euroa erillään. PLM laskee korotuksen ja säästöjen summaksi -109 tuhatta euroa [4], kun VM pääsee -610 tuhanteen euroon. Ero suhteessa kokonaismäärärahaan pieni, mutta suuri ollakseen kahden hallinnonalan välinen. Valitettavasti PLM:n TAE:ssa on pari pientä virhettä, epäselviä kirjauksia tekstiosuuksissa ja aikaisempien tietojen raakoja pyöristyksiä, jotka varmaan osaltaan ovat omiaan heikentämään PLM:n laatiman TAE:n uskottavuutta. Jätän näiden etsimisen lukijoiden tehtäväksi.
Ratkaisematta jää kuitenkin se kaikkien tärkein kysymys. Kenen maksettavaksi tulevat laajennetun kumppanuuden myötä Millogille siirtyvien yli 350 henkilön lisäeläkevakuutukset? Jos vastaus on ”Puolustusvoimat vastaa,” niin kyseessä on 10,3 miljoonan piiloleikkuri, joka syö maastovuorokausia, lentotunteja ja alusvuorokausia. Koska näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, on selvää, että Rinne leikkaa maastovuorokausia, eli maavoimien suorituskykyä, jossa viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana on jo syntynyt merkittävää ”koulutusvelkaa.”
Toivoa sopii, että ministeriöiden ohjaus-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät ovat ajan tasalla. Jos VM ei kerro miten nämä leikkurit toteutetaan ilman sopeuttamista, voitaneen taloudenpito, eli Rinteen esittämä VM:n talousarvioesitys vuodelle 2015 – todeta riskialttiiksi ja opportunistiseksi.
//James
Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.