Liekeissä, osa 9 (Nato-keskustelu)

Edellisessä merkinnässäni vastasin vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaan, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen kritiikkiin valmisteilla olevasta ”Nato-sopimuksesta” ja hänen esitykseensä sananvapauteni uusista rajoista.

Professori Patomäki kunnioitti minua erittäin asiallisella vastauksella, jonka mielelläni julkaisen.

Heikki Patomäki kirjoitti:

James, en ole missään kieltänyt sananvapauttasi kansalaisena, kritisoinut ainoastaan asepuvun näyttöä blogikeskusteluissa ja muissa epävirallisissa yhteyksissä. Se viittaa militaristisiin arvoihin ja on demokratian kannalta hivenen pahaenteistä. Armeija on joka tapauksessa armeija, kutsui se sitten itseään itsepuolustusvoimiksi, puolustusvoimiksi, asevoimiksi, hyökkäysvoimiksi, tai myrskyjoukoiksi. Viittauksesi ajatuspaja Liberan sivuilla julkaistuun Kanniaisen tekstiin ja luonnehdintasi Venäjästä uhkana kertoo aika perinteisestä tulokulmasta näihin kysymyksiin. ”Jos mä tartten sun apua ja sä haluut antaa sitä, niin me sovitaan että me voidaan sopia siitä tarkemmin”, vaikuttaa kyllä aika suorasukaiselta avunantosopimukselta eli avaukselta kohti sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Ystävällisin terveisin, Heikki.


Vastasin pitkästi:

Kiitos vastauksesta, Heikki!

Minulla on oikeus esittää yksityinen mielipiteeni myös virkamiehenä. Silloin tietysti esittämisen yhteydessä on oltava selvää, etten kerro viranomaisen virallista kantaa. Twitter-tililläni kerron ”Tweets private” ja blogini tiedoissa lukee ”Observera att åsikterna jag uttryckt är mina egna. De reflekterar inte nödvändigtvis försvarsmaktens officiella linje.”

Twitter-profiilissani käytän kuvaa itsestäni asepuvussa. Tviitin vieressä olevaa pienoiskuvaa klikkaamalla pääsee suoraan kuvaukseen jossa lukee ”Tweets private”. Tahdon kuitenkin, että kaikille on selvää että olen ammattisotilas, koska keskustelen turvallisuudesta ja puolustuksesta. Puskista huutelua tai edes osittaisanonymiteetin taakse en piiloutuisi, mutta ymmärrän jos muut näin tekevät. Kukin tavallaan tarpeidensa ja asemansa mukaan.

Sotilaana palvelen Suomen kansaa sen tahdosta. Tämä ei voi olla pahaenteistä.

Puolustusvoimien tehtävänä on ”kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;”

Mielestäni tämä tehtävä edellyttää poikkeuksellista perusoikeuksien kunnioittamista ja ymmärtämistä. Asevelvollisuusjärjestelmä asettaa myös erityisiä vaatimuksia sille, miten puolustusvoimat toimii. Emme voi militarisoida kansalaisia ja kieltää heiltä osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, saati sitten rajoittaa heidän perusoikeuksiaan enemmän kuin palveluksen kannalta objektiivisesti on tarpeen. Varusmiehillä, kuten kaikilla sotilailla ja siviileillä, pitää olla oikeus kertoa työstään tai palveluksestaan puolustusvoimissa. Tämä takaa mainitsemasi siviilien kontrollin järjestelmään, jonka julkisuutta ja läpinäkyvyyttä salassapitovelvoitteet usein rajoittavat. Itse näen, että avoin esiintymiseni sotilaana myös tukee tätä kansanvaltaista lähtökohtaa. Olen sotilas, upseeri ja virkamies ympärivuorokautisesti. Olen kuitenkin samalla kansalainen.

Ymmärrän, että meitä suomalaisia ei ole yhdestä puusta veistetty. Yhteiskuntamme on pluralistinen. Vasemmiston sodanvastaisia arvoja en halveksu, vaan jaan ideologian, joskaan en toteutusta. Enkä väheksy oikeiston arvoja vaikka en niitä kaikkia jaa. En myöskään usko, että Suomessa pelkästään asepuvussa esiintyminen loisi sellaista pelkoa aseellisesta uhasta, joka estäisi kansalaisia vapaasti käyttämästä oikeuksiaan.

Kunnioitan keskustellessani muiden näkemyksiä ja kerron omani suopeasti vuoropuhelun hengessä. Samanmielisyyttä ei tarvita vaan lisää kuuntelemista ja toistemme ymmärtämistä, etenkin niissä asioissa, jotka koskettavat itsenäisen tasavaltamme meille kaikille yhteistä tulevaisuutta.

Isäntämaan tuen (HNS) yhteisymmärrysmuistion (MoU) suhteen en usko että pystyn hälventämään epäilyksiäsi. Ymmärrän miten asian voi nähdä kuten sinä sen näet. Suurempi julkisuus, avoimuus ja vähempi säätäminen asian kertomisessa ministeriön taholta olisi ehkä auttanut. Ministeriö kuitenkin antaa PARP-selvityksensä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle kerran vuodessa eikä varmaan edes tajunnut mikä kohu asiassa tulisi syntymään. Valmistelussa olevista asioista ei myöskään kovin laajasti tiedoteta.

Minulla on kuitenkin kokemusta näistä sopimuksista ja voin kertoa etteivät ne ole kovin kummoisia. Eikä niihin lisätä salaisia pykäliä. Sopimuspohjan on kuitenkin oltava kunnossa, silloin kun toisen valtion aseita ja sotilaita liikkuu valtionrajojen ylitse.

Venäjän koen tällä hetkellä uhkana Itämeren alueen vakaudelle. Venäjällä on merkittävä sodankäyntipotentiaali, jolla se kykenee itsenäisesti luomaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä voimankäytölle. Lisäksi laskeva sotilaallinen voima muissa Itämerta ympäröivissä valtioissa (pois lukien viime aikaiset vahvennukset) luo lisää (ulkoisia) mahdollisuuksia ja edellytyksiä Venäjän opportunistiselle voiman käytölle.

Suomeen en koe uhkaa kohdistuvan, kynnys on vielä tänään ja huomennakin liian suuri. Puolustuksemme ”parasta ennen” -päivä lähestyy nykyrahoituksella kuitenkin kovaa vauhtia ja silloin meidän on löydettävä ratkaisuja turvallisuutemme ylläpitämiseksi. Toivoisin että vasemmistoliitto, jonka ideologia on vahvasti sodanvastainen puhuisi rakentavasti ja ymmärrettävästi näistä ”pehmeämmän turvallisuuden” välineistä ja keinoista, sen sijaan että keskittyisi huutelemaan ”EI!” Nato-keskustelussa.

Ystävällisin terveisin, James.


2 reaktioner på ”Liekeissä, osa 9 (Nato-keskustelu)

  1. Kiitos!
    Kyllä tuosta varmaan pinnan alta löyty paatos, erityisesti kansanvaltaisuudesta ja perusoikeuksista puhuttaessa, joten et ole.
    //James

    Gilla

  2. Olenko epäonnistunut suomalaisena miehenä jos kyynel herahti silmäkulmaan tätä lukiessa?

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com-logga

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut /  Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut /  Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut /  Ändra )

Ansluter till %s