Ruotsissa keskustelu hallituksen 5,5 miljardin satsauksesta puolustuskseen kuumeni, varsinkin kun useimmat pääsivät ohuen paketin viimeiselle sivulle. Hallitus esittää seuraavan selvän aikeen:
Varustetaan JAS pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmällä
Puolustusvoimien vuoden 2013 strategisen tutkimuksen selostuksessa mainitaan yhä tärkeämpänä kyky kauaskantoiseen täsmävaikutukseeen ja että Ruotsin tulisi harkita tällaisen kyvyn hankkimista. Kyky voidaan rakentaa maa-, ilma- tai meripuolustuksen järjestelmillä. Hankinta parantaisi Gripen-järjestelmän vaikutusta ja nostaisi kynnystä hyökkäykselle.
(vapaa suomennos minun)
Syksyllä laulettiin muita lauluja, kun bloggaajakollega Wiseman sai ulkoministeri Carl Bildtin hylkäämään risteilyohjukset, koska ne ovat hyökkäysaseita.
@anderslindberg Inga. Kryssningsrobotar aldrig varit aktuellt för Sverige. Vårt försvar är ett försvar.
— Carl Bildt (@CBildt) September 3, 2013
Ulkoministeri jatkoi vielä esittämällä – virheellisesti tosin – että Ruotsilla ei koskaan olisi ollut tällaista kykyä. Tämän Wiseman osoittaa selvästi epätodeksi. .
@wisemanswisdoms Vi har aldrig haft kapacitet för flyganfall långt in i andra länders tungt försvarade territorier. Försvar är försvar.
— Carl Bildt (@CBildt) September 3, 2013
Suosittelen lukemaan Wisemanin aiempia merkintöjä aiheesta. [1, 2]
Suomi ja JASSM
Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuoden 2011 lopulla Suomen aikeet hankkia 70 JASSM-ohjusta noin 255 mijoonan dollarin hintaan (179 milj euroa). Kansallinen päätös Suomen kaupoista saatiin maaliskuun 1. päivänä 2012 kuin puolustusministeriö valtuutti puolustusvoimat hankkimaan järjestelmän sisältäen mm. lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.
Eduskunnassa vasenryhmän Jyrki Yrttiaho teki esitti asiasta kirjallisen kysymyksen, johon puolustusministeri Stefan Wallin vastasi. Päätös ajoittui presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaisiin ja välikysymykseen puolustusvoimien säästöistä, mikä nosti esille tiettyjä salaliittoteorioita [1, 2]. JASSM ja MGM-140 ATACMS -järjestelmien hankinnan perusteet ovat vuonna 2001 käynnistyneessä ja vuonna 2004 valmistuneessa maavoimien iskukykytutkimuksessa, josta ote alla.
[Iskukykytutkimuksessa] tarkasteltiin millaisella useamman asejärjestelmän muodostamalla kokonaisuudella parhaiten kehitetään kokonaispuolustusjärjestelmää suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Iskukykytutkimuksen tuloksena esitettiin, että iskukyvyn kehittämiseksi hankitaan uusia kaukotorjuntaan tarkoitettuja asejärjestelmiä: raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta-maahan- aseistusta Hornet -hävittäjiin. Ilmavoimat otti vastuulleen ilmasta-maahan -kyvyn kehittämisen. Kaukovaikutteisten aseiden tulivoima on kohdennettavissa avainkohteisiin koko operaatioalueella alle tuntiluokassa, mitä ei kyetä saavuttamaan muilla iskukykytutkimuksessa tarkastelluilla lavetin ja aseen yhdistelmillä.
Tutkimuksen suositukset vaikuttamiskyvyn kehittämisestä kirjattiin vuoden 2004 ja 2009 selontekoihin, mutta tästäkin huolimatta Suomessakin siis nousi keskustelu inhottavista amerikkalaisista hyökkäysaseista.
Ruotsissa käytössä oli aiemmin hirvittävä rypälease nimeltään BK90 Mjölner, mutta Suomelle tämä on ensimmäinen kerta sitten Suomen sotien 1939–1945, kun ilmavoimillamme luodaan kyky iskeä ilmasta maahan. Sodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi ohjusaseet ja asetti rajoituksia joukkojen ja kaluston lukumääriin ja lajeihin. Suomi sanoutui irti sopimuksen velvoitteista syyskuussa 1990 Neuvostoliiton romahdettua.
Kaukovaikuttaminen
Suomi vetäytyi pari kuukautta sitten ATACMS-hankinnasta. Enimmillään 70 ohjusta tulivat liian kalliiksi, kun hankintaa ei voitu tehdä yhdessä muiden kanssa. Päätös luopua hankinnasta merkitsee isoa lovea pitkän kantaman vaikuttamisen kykyyn, vaikkakin vaihtoehtoja tarkastellaan. Asejärjestelmät valittiin iskukykytutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella ja ne olisivat muodostaneet keskeisen osan puolustusvoimien kaukovaikuttamisen kykyä. Tämä on huomioitu vähennettäessä muuta kalustoa ja miesmääriä.
Nollasummapelissä päädyttiin nyt selkeästi pakkasen puolelle.
Yhteinen vaikuttaminen
Ruotsi on nyt saanut lupauksen pitkään tauolla olleen kyvyn (rahoittamaton, lue mahdollisesta) palauttamisesta. Yksi tapa korjata syntymässä olevaa suomalaista suorituskykyvajetta on hakeuttua yhteistyöhön Ruotsin kanssa, jolla on rakenteilla se osuus kyvystä, mikä meiltä ATACMS-kaupan peruuntumisen myötä puuttuu. Tämä voi tapahtua puolustusliitolla, joka on helppo ensiaskel, koska ilmavoimamme ovat jo hyvin yhteensopivia. Toinen mahdollisuus on NATO-jäsenyys, joka periaatteessa on puolustusliitto Ruotsin ja muutaman muun kanssa.
Tai sitten siirrytään onnistuneen puolustusvoimauudistuksen jälkeen asioiden kaunistelun aikakaudelle ja luotetaan siihen että aika hoitaa useimmat asiat.
Random thoughts 
Nämä ovat mielipiteitä, joista on paha kiistellä, mutta esitän omani:
Kenraali Lindberg on mies paikallaan! Hänen osaamisensa uuden suorituskyvyn rakentamisessa ja nykyisen ylläpitämisessä sekä vanhasta luopumisessa on juuri se mitä pv nyt tarvitsee. Edessä ovat isot asejärjestelmähankinnat, jotka eivät mahdu kehyksiin, joten näille pitää löytää ratkaisut.
Kenr Lindbergin nimittäminen pvkom tehtävään on tähän hetkeen paras ratkaisu, kuten oli myös kenr Puheloisen tehtävä #pvuud läpiviennissä.
Ei näitä valintoja meillä sattumalta tehdä. Korkeintaan kapteenit arvotaan 😉
GillaGilla
Tässä tykistöohjushankinnan torppaantumisessa pohdin vähän, kuinka uuden komentajan ilmavoimatausta vaikuttaa. Kaukovaikutustahan voi tuottaa joko ilmasta maahan tai maasta maahan ja vain toinen näistä on ilmavoimien heiniä.
Toinen seikka, mikä minua uudessa komentajassa hiukan huolettaa, on se, ettei mies ole koskaan toiminut rauhan ajan perusyksikön päällikkönä tai muussa varusmieskoulutuksen antamista sisältävässä tehtävässä. Ensimmäinen tehtävä, jossa hän on palvellut alaisinaan merkittävä määrä varusmiehiä, on lennoston komentajana. Selväähän on se, että lentäjä ei urakierrossaan päädy tukikohtakomppanian päälliköksi oikein millään kunniallisella tavalla, mutta silti tämä tausta on hiukan huolestuttava puute armeijassa, jonka sa-henkilöstöstä 90% palvelee asevelvollisina.
GillaGilla
Ruotsilla on tästä kokemusta. ”Suorituskykyvelkaa” on kasvatettu vuodesta 2005/2006. Jos täällä menee samoin, niin hallitus julistaa vuonna 2022 tekevänsä miljardipanostuksen puolustukseen, jolloin kaikille valkenee mihin tilaan sen oli annettu ajautua.
En ole kuitenkaan huolissani. Meillä on tehtävänsä vakavasti ottava ja vastuunsa kantava puolustusministeri. IMHO olisi hyvä jos ”Calle” voisi kantaa salkkuaan myös seuraavassa hallituksessa. Jatkuvuus, hyvät suhteet ja luottamus tilanteessa, jossa lähes kaikki Euroopan valtioiden puolustukset ovat enemmän tai vähemmän kriisin keskellä olisi todella arvokasta. Tämä on tietysti hyvin henkilökohtainen mielipiteeni ja ehkä tähän vaikuttaa tiedostamattani myös suomenruotsalaisuus, Nylands brigad ja kaikki. Joka tapauksessa tähän asti näkemäni ja kuulemani perusteella arvostan ministeriämme suuresti.
GillaGilla
Kiitos tästä tiedosta James!. Itsekkään en tätä kauppojen peruutusta tiennyt.
Poliitiikot ryssivät kyllä nyt isolla kädellä. Säästetään kaikissa väärissä paikoissa, ja
otetaan kantaa asioihin tunteella eikä tiedolla. Näyttäisivät esimerkkiä ja leikkaisivat
omia palkkojaan, sekä vähentäisivät avustajiaan.
Kun yksi video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: http://youtu.be/0bYcEcTKJv0
GillaGilla