Liekeissä, osa 4 (Nato-keskustelu)

Photo: the Presidential Press and Information Office

Mea culpa

Osallistuessani aktiivisemmin Ukrainan tilanteen myötä esillä olevaan Nato-keskusteluun olen itse syyllistynyt samanlaiseen lyhytnäköisyyteen kuin mistä olen joitain keskustelijoita suominut.

Hyvää on se, että Nato-keskustelua käydään ja haamulta riisutaan lakana. Ukrainan viitekehyksessä käytävä keskustelu jättää kuitenkin varjoonsa paljon olennaisemman arvokeskustelun.

Ukrainan hinta

Valtiosuvereeniteettia kunnioittava ja sitä usein kansainvälisillä poliittisilla aarenoilla puolustanut Suomi on kadonnut. Leijona löydettiin miekkaa vailla varuksistaan riisuttuna karhunkoloon käpertyneenä. Euroopan unionin ja Yhdysvaltain seisoessa housut kintuissa, Krimin niemimaa meni Leningradin šakkimestarille. Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti mestarillisen gambiittinsa, jonka uhrina oli Viktor Janukovitš, tsaarimaiseen loistoon puheessaan parlamentille tiistaina iltapäivällä.

news.kremlin.ru – Обращение Президента Российской Федерации. 18 марта 2014 года. Москва, Кремль.

• Puheen venäjänkielinen teksti täydellisenä.
• Englanninkielinen teksti (osa täydellinen 19.3.2014).
• Helsingin sanomien näkökulma, jossa tekstitetty videolyhennelmä.

Jäljelle jäävät enää poliittiset ja taloudelliset keinot, joista ei keskinäisriippuvuuden Euroopassa helposti päästä sopuun. Kotimaassa lausutut pakotteiden vastaiset mielipiteet ja pelottelut pakotteiden vaikutuksista kuvastavat joko syvällistä ymmärrystä siitä, miten pakotteet ennemmin kalahtaisivat omaan ja Ukrainan nilkkaan estämättä Venäjän marssia, tai sitten ilmassa on vain pelkoa, arvailuja ja omaan napaan tuijottelua. Pakotteiden tarkoituksena olisi antaa Venäjälle sellainen nyrkinisku, että se lopettaa laittomat toimensa. Sen sijaan näyttää siltä, että Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja itsemääräämioikeuden hinta muodostetaan kauppataseen tai talouskasvun funktiona.

“Leijona löydettiin miekkaa vailla varuksistaan riisuttuna karhunkoloon käpertyneenä.

Solidaarinen konsensus Ukrainan suhteen valuu poliittisten irtiotttojen hiekkaan, motiivina kaikki tulevat vaalit ja kannatus. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kommentti tiukimpien pakotteiden käyttöönotosta osoittaa yhteiseurooppalaista haluttomuutta. Paavo Väyrynen sementoi jo keskustan linjan eikä sairaslomalta palannut puheenjohtaja Juha Sipilä sitä muuttanut. Perussuomalaisten Timo Soini löytää merkillisiä yhtäläistyyksiä Ukrainan ja Suomen tilanteesta.

”Ukraina pysyy Venäjän rajanaapurina ja samoin Suomi. Me tarvitsemme toisiamme taloudellisessa mielessä.”

Timo Soini Helsingin Sanomissa 18.3.2014

Ukrainan huolena ei nyt ole talous. Jos meillä eilisen jälkeen pakotteista vielä vingutaan, niin joko venäjän kuullunymmärtäminen tai englannin kirjallinen koe ei mennyt nappiin.

”In the case of Ukraine, our Western partners crossed the line. ––– They behaved rudely, irresponsibly and unprofessionally. They knew well that Ukraine and the Crimea were home to millions of Russians. ––– Russia found itself at a line from which it could no longer retreat. If you press a spring to the maximum, it will someday uncoil forcefully.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin, Kremlissä maaliskuun 18. päivänä 2014.

Suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien lausumat mielipiteet pakotteista eivät jää vain Suomeen. Jos emme nyt seiso yhteisten arvojen takana eurooppalaisessa rintamassa löydämme valintamme edestämme. Suomen on uhattava Venäjää pakotteilla vaikka se tulee kalliiksi ja sen lisäksi tehtävä omat ratkaisunsa toimintavapauden säilyttämiseksi suhteessa Venäjän painostukseen. Valitettavasti keskustelua leimaa ongelmakeskeisyys ja naiivius. Vahvat pakotteet vaativat ratkaisuna muun muassa astettaista irtautumista riippuvuudesta venäläiseen energiaan. Kaasun osalta riippuvuutta vähennetään esimerkiksi ydinvoimalla, mutta reaktoreja ei tietenkään voi ostaa Venäjältä.

Pakotteet ovat kuitenkin vain pieni osa keinovalikoimaa. Venäjän presidentin ilmoitettua Krimin liittämisestä federaatioon on selvää, että Euroopassa on kaksi leiriä: Venäjä ja länsimaat. Joukkue pitää valita. Venäjä ei ole demokraattisen Suomen itsenäsyyden turva.

Takaisin Natoon

Henry Kissingerin ja Zbigniew Brzezinskin esitettyä Ukrainalle Suomen mallia, jotkut ehtivät arvioimaan Nato-oven paukahtaneen nenämme edestä kiinni. Eilen Putin avasi sen jälleen. Pahin takaisku Venäjälle pohjoisella alueella olisi Suomen ja Ruotsin välitön hakemus Naton jäseniksi. Jäsenyys antaisi myös poliittiselle johdolle mahdollisuuden olla vahvoja silloinkin kun puntit tutisevat.

Слава

Hatunnosto menee tässä tilanteessa Hesarin ulkomaan ja politiikan toimituksille, jotka ovat tehneet hyvää ja vastuullista journalistista työtä kriisin seuraamisessa, muiden medioiden hakiessa lähinnä hyvän otsikon tuottavia iskulauseilta poliitikoilta. Hesarin mielipiteet, kolumnit ja toimituksen esimiesten näkökulmat ovat mahdollistaneet monipuolisen kuvan muodostamisen aiheesta.

Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.