Nato-jäsenyys vaatii kansanäänestyksen

Vastuulauseke: Natosta keskustelevat leimataan usein intoilijoiksi tai kylmän sodan poteroihin kangistuineiksi. Siksi korostan, että esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä perustu virallisiin lausuntoihin tai minkään viranomaisen viralliseen kantaan.

Kuva: Yle | Bild: Yle.
Kuva: Yle | Bild: Yle.

Mehän olemme käytännössä valmiita jäseniksi ja voimme marssia ovesta sisään kun haluamme.

Usein kuultu väittämä Natosta

Espanja 1986, Unkari 1997, Slovenia 2004, Georgia 2008

Tie Nato-jäsenyyten kulkee rauhankumppanuuden (PfP), erityisen kumppanuuden kehittämissuunnitelman (IPAP), neuvottelujen (intensified dialogue) ja jäsenhakemuksen (Membership Action Plan, MAP) kautta. Nato vaatii että jäsenyydellä on kansan ja suurimpien poliittisten puolueiden tuki. Kansanäänenstystä ei Nato vaadi, mutta olisi vaikeaa nähdä että Ruotsi ja Suomi toimisivat toisin kuin otsikossa mainitut maat. Albania, Kroatia ja Puola menivät Natoon ilman kansanäänestystä. Kaikilla oli aikanaan kuitenkin merkittävä turvallisuusvaje paikattavana ja edessä ovi, joka oli sulkeutumassa. Nämä maat pääsivät sisään nopealla aikataululla. Meille kansanvaltaisuuden perinne ja sen myötä sen puute prosessissa voisi muodostaa esteen. Tarvitaan vain yksi maa, joka asettuu poikkiteloin. Todennäköisesti seinä tulisi vastaan neuvotteluissa, joissa meille varovaisesti esittettäisiin harkittavaksi kansalaismielipiteen muokkaamista jäsenyydelle edullisemmaksi. Nato tuskin haluaa jäsenekseen maata, joka ensin äänestää liittymisestä ja muutama vaalikausi myöhemmin liitossa pysymisesä. Espanjassa äänestettiin vuonnna 1986 Natossa pysymisestä.

Kuva: Yle |Bild: Yle.
Kuva: Yle |Bild: Yle.

Mielipiteen muokkaamiseen tarvitaan aikaa. Juridisella ”kikkailulla” Natoon meneminen ei ole kestävää, se heikentää luottamusta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Nato-jäsenyys ei ole sellainen kansainvälinen velvoite, josta voitaisiin eduskunnassa päättää 2/3 äänten enemmistöllä ilman kansanäänestystä vaikka suppea juridinen tulkinta tällaista näkökulmaa tukeekin. Nato-jäsenyys toisi mukanaan merkittävän perustuslakiremontin, joka kohdistuisi perustuslain 8 lukuun. Viimeksi tätä lukua tarkennettiin täydellisyysperiaatteen perusteella ja samalla myös perustuslain 1 § sai pienen lisäyksen:

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Suomen perustuslaki 1 § 3 mom

Miksi Nato on perustuslakikysymys?

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Suomen perustuslaki 94 § 2 mom

Natojäsenyys merkitsee sitä, että jäsenmaa asettaa joukkonsa liiton käyttöön. Tämä puolestaan edellyttää operaatioon osallistuttaessa operatiivisen johtosuhteen (Operational Control, OPCON) antamista Naton Euroopan joukkojen komentajalle (SACEUR). Käskyvalta (operational command, OPCOM) säilyy ylipäälliköllä. Näin on jo nykytilanteessa kriisinhallintaoperaatioissa, mutta jos taustalla on jäsenmaiden yksimielinen päätös operaatiosta, olisi päätökseen osallistuneen jäsenmaan vaikeaa myöhemmin pyörtää päätöstään tai rajoittaa joukkojensa käyttöä.

Väitän, että jäsenmaa todellisuudessa luovuttaa operaation osallistuessaan myös käskyvaltaa Natokomentajalle huomattavasti suuremmissa määrin kuin kumppanimaa, joka paremmin voi ennalta vaikuttaa siihen millaisissa operaatioissa sen joukkoja voidaan käyttää ja millaisia kansallisia varaumia (caveat) joukkojen käytölle asetetaan. De jure päätöksenteko on jo nyt vaarassa muuttua de factoksi. Perustuslaki ei enää kestä venyttämistä.

Nato-jäsenyys ei ole Suomelle mahdollista ilman kansanäänestystä.

10 reaktioner på ”Nato-jäsenyys vaatii kansanäänestyksen

  1. Kiitos kommentista mj!
    Kuvailisin vaalenpunaista höttöä lähinnä menneisyyden pilvilinnana. Nato-optiossa ollaan tosin otettu askeleita eteenpäin VNS:n sallivimpien linjausten myötä, mutta keskustelu on nyt vasta käynnistynyt kun kriisi on ovella. Ei tietenkään siten, että Venäjä Ukrainasta jatkaisi suoraan Suomeen, mutta on hieman pelottavaa katsoa miten halvalla osallistuimme Ukrainan suvereeniteetin myymiseen. Pakotteita vastustanut Suomi nimeen omaan etunenässä, mikä on asia, jonka vielä edestämme löydämme. Nurkkaan olemme ajautuneet mielestäni lähinnä alussa mainitsemasi linjattoman ja vanhoihin olettamuksiin perustuvan ulkopolitiikan kautta. Toivottavasti emme ole päätyneet umpikujaan, mutta kyllä esim. turvallisuusneuvostojäsenyyden kampanja osoitti aika paljon. Sen selittely tyyliin ”Onneksi ei nyt olla jäseniä, koska Venäjä suuttuisi” ei asiaa paranna, vaan on taas niitä kotimaassa tehtyjä kommentteja, jotka ulkomailla huomataan. Edestämme tämänkin linjattomuuden seuraukset löydämme.

    Gilla

  2. Vuosikymmenten ajan suomalaista mielipideilmastoa on muokattu Natolle kielteiseksi, joten onko ihme jos jäsenyyden kannatus on vaisua? Meno ei lopahtanut edes Neuvostoliiton hajotessa. On luotu vaaleanpunaiseen höttöön perustuva turvallisuuspoliittinen ideologia ja sitä tukemaan “Nato-option” kaltaisia mielikuvitushahmoja. Edes Naton kannattajilla ei ole ollut siviilirohkeutta tulla kaapista, vrt. Kokoomuksen 90-luvulta lähtien kestänyt kiertely ja kaartelu “eurooppalainen Nato”-lievennyksineen. Ahtisaarikin puhui Naton puolesta vasta virkakautensa jälkeen.
    Nyt sekä poliitikkojen että kansalaisten tulisi yhtäkkiä ymmärtää, että kaikki onkin toisin. Että Venäjä pelaa voimapolitiikkaa (kuten aina) ja että suomalaisten pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen. Ei onnistu. Edes puolustusmäärärahojen kasvattaminen ei onnistu, vaikka siihen olisi vahvat perusteet ja pienoinen kiire. Jo keskustelu Eta-alueen ulkopuolisten ihmisten tonttihankintojen estämisestä sotilaallisesti tärkeiden kohteiden lähellä taantui eduskunnassa rasismikeskusteluksi. Näin kaukana ollaan minkäänlaisesta realismista.
    Suomen poliittinen johto on vuosikymmenten naiiviudella maalannut maan nurkkaan. Natoon pääsy ei ole enää itsestäänselvyys, mutta toisaalta ei ole enää uskottavaa puolustustakaan. Jäsenyys Natossa on mahdollista vain epädemokraattisesti ilman kansanäänestystä ja osin Ruotsin siivellä. Kenties näiden lisäksi tarvittaisiin tiukempi presidentti Yhdysvaltoihin.

    Gilla

  3. Stubb& muut Kokoomuksen Brysselin lobbaajat eivät kuuntele kansaa.
    Lukekaa Verkkomediaa. Siellä totuus.

    Gilla

  4. Mielestäni kansanäänestys on tarpeen yhdestä syystä: liittymällä Natoon luovumme mahdollisuudesta itsenäiseen sodankäyntiin.

    Nykyisellään Suomi toimii sotilaspolitiikkanssa ydinalueella suurvallan tavoin. Lähetämme kyllä kiltisti joukkoja kv. operaatioihin, jos Saksa niihin osallistuu, niin kuin hyvä alusmaa ainakin, mutta kotimaan puolustuksesta teemme itse päätökset. Jos on tarvetta puolustautua, me käymme sotaa, vaikka kukaan ei tulisi apuun. (Toki häviämme pitkän päälle, mutta diplomaattinen tilanne voi muuttua, ja talvisodan tapainen ihmepelastuminen onnistua.) Toisaalta, jos tilanne vaatii itsekkyyttä, emme puutu asiaan, vaikka Baltia miehitettäisiin.

    Jos Natoon mennään, olennainen kysymys on, säilytetäänkö myös kansallinen johtamiskyky ja pidetäänkö se yllä. Jos siitä luovutaan, ei meillä ole sanan sijaa, kun Atlantin neuvosto päättää, ettei Suomea avusteta kuin säkillisellä tropiikkishortseja. On pakko antautua, kun kykyä omaan puolustukseen ei edes periaatteessa ole.

    Gilla

  5. Kiitos palautteesta ja vahvasta valtiosääntötulkinnasta.

    IMHO: Juridisesti kyseessä ei ole päätöksenteon siirtäminen, siinä olet nykylainsäädännön suhteen oikeassa. 2/3 riittää ja kansanäänestystä ei tarvita. Nato-jäsenyys merkitsee kuitenkin näkemykseni mukaan toimivallan siirtoa käytännössä. Tätä eroa käytännön ja lain kirjaimen välillä ei tulisi lisätä. Tästä syystä remontti tarpeen.

    En viitsinyt pitkästyttää sotilasdetaljeilla, mutta esim. monet maat siirtävät joukkojensa täyden käskyvallan (OPCOM) SACEUR:lle. Tässä valossa tarpeen olisi nimen omaan keskustelu mitä operatiivisen johtosuhteen (OPCON) siirtäminen merkitsee ja siirtykö sen mukana osa täydestä käskyvallasta (OPCOM). Meillä on mahdollisuus olla jo nyt kaukaa viisaita – kukaan ei halua rampaa kaverikseen.

    Kansanäänestyksen suhteen kyse on IMO enemmän siitä mihin demokraattiseen viiteryhmään haluamme kuulua: Niihin, jolla oli niin tuntuva turvallisuusvaje, että pikatie Natoon ilman kansanäänestystä oli pakko, vai kansanvaltaista periaatetta rauhassa ja harkiten noudattavien valtioden joukkoon. Esimerkkini olivat mielestäni riittävän selviä.

    Osaamisalueesta… joskus pitää hypätä epämukavuusalueelle ja silloin on mahdollisuus saada lisää ja parempaa tietoa ja ymmärrystä. Kiitos tästä!

    Gilla

  6. Arvostan blogiasi kun pysyt osaamisalueellasi. Valtiosääntöoikeus ei kuitenkaan näytä olevan vahvuusalueitasi. Natojäsenyys ei edes 5 pykälän osalta luo automaattista päätösvallan siirtoa.

    Siteeramasi pykälä viittaa päätöksentekoon, joka on siirretty pois kansallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Jos toimivallan siirrosta päättää kansallinen, toimivaltainen elin, se voi määrättyyn operaatioon luovuttaa esim. joukkoja tai osallistua 5 pykälän
    mukaisiin toimiin. NATO:n suunnitelmat, joihin sisältyisi suomalaisia joukkoja, eivät ole päätöksenteon luovuttamista, kuten ei myöskään kotimaiset suunnitelmat osallistua NATO:n operaatioihin. Vasta päätöksenteon siirtäminen olisi pykälän.n mukaista toimintaa. Tämä oli virhe 1.

    Edelleen, toimivallan siirto, jos se olisi kyseessä, ei vaadi kansanäänestystä, vaan ainostaan 2/3 osan enemmistön eduskunnasta. Tämä on virhe 2, joka kuitenkin on ainoastaan hypoteettinen virheen 1 johdosta.

    Kansanäänestyksen vaatiminen on poliittinen vaatimus. Edustuksellisen demokratian yksi etu on että asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneet tekevät päätöksiä, eivät korkeintaan iltapäivälehtien lööppi ja seiskan kannen perusteella päättävät.

    Onneksi myös valtiosääntöä tulkitsevat siihen koulutuksen saaneet.

    Mielipiteesi ohjaavat nyt ”laintulkintaasi”.

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s