Kaaosmaanantai ja lomaperjantai (Sotilaat ja talous, osa 1)

Hyvä lukija!

Tämä ei ole valmis ehdotus harjoitusrakenteeksi, vaan ajatuksia siitä miten voisimme päästä todelliseen tehokkuuteen ja tuottaa paremmin harjoitettuja sodan ajan yksiköitä. Olen tietoisesti jättänyt analyysin ulkopuolelle monia tekijöitä mm. henkilöstön saatavuuden ja tietyn materiaalin käytettävyyden. On hyvinkin mahdollista, että esittämäni rakenteen kielteiset vaikutukset tekevät siitä kannattamattoman. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on käynnistää keskustelu ja kerätä mielipiteitä puolustusvoimien harjoitustoiminnan tehokkuudesta. Siksi toivotan kaikki lukijat, varusmiehet, reserviläiset, ammattisotilaat — miehistö ja päällystö yhtä lailla — sekä siviilit kommentoimaan, ampumaan rikki ja kehittämään tätä argumenttia.
Kirjoitan terävästi herättääkseni ajatuksia ja tunteitä, mutta kommentoi kuitenkin hyvässä hengessä ja tyylillä, keskity esittämään oma mielipiteesi ja kunnioita muiden mielipidettä. Nämä ovat yleiset sääntöni kommentoinnille. Minä kirjoitan nimelläni, mutta Sinä olet tervetullut kommentoimaan myös anonyymisti.

Näennäistehokasta harjoitustoimintaa

Puolustusvoimien nykypäivän harjoituksia leimaa ilmiö, jota tahtoisin kutsua näennäistehokkuudeksi. Vältämmme viikonlopun yli meneviä harjoituksia ja panemme sen sijaan harjoitukset alkamaan maanantaina ja päättymään perjantaina viikonloppulisien säästämiseksi. Tämä vaikuttaa kustannustehokkaalta ja kun samalla koko viikko käytetään harjoitukseen saadaan toiminnalle aidon tehokkuuden legitiimi leima. Useimille sotilaille on selvää minkälainen kaaos maanantaialoitukseen liittyy ja kuinka perjantain parempi puolisko kuluu materiaalin huoltamiseen ja lomillelähdön valmisteluihin. Edeltävänä harjoituspäivänä (torstai) eteen tulee lepo, koska harjoitusjoukon täytyy turvallisesti ajaa kotiin. Haloo! Ei tämä ole tehokkuutta, vaan hukkaan heitettyjä harjoitustunteja.

Hallinto kärsii kun kalenterissa on 2×5 arkipäivän harjoitusputki ja vääpeli ja päällikkö yrittävät maanantaiaamuna ja perjantaina iltapäivällä laittaa ajan tasalle sotilaiden päivärahat ja palkat, virkamatkat, lomat ja muut murheet. Pahimmissa tapauksissa työt otetaan mukaan harjoituksiin ja aika, jonka pitäisi kulua seuraavan harjoitusvuorokauden valmisteluun ja yhteen sovittamiseen hukkuu yksikön hallintoon.

Harjoitusvuorokauden henkilöstökustannukset
Menoerä Arkipäivä Lauantai Sunnuntai
Harjoituskorvaus 119,65 € 149,56 € 179,48 €
Päiväraha 38,00 € 38,00 € 38,00 €
VaEL vakuutusmaksu 23,75 %
Sosiaaliturvamaksu 2,04 %
Tapaturmavakuutus ym. 8,13 ‰
YHTEENSÄ 189,48 € 227,35 € 265,22 €

Viiden päivän harjoituksesta tehokasta aikaa on puolikas maanantai, koko tiistai ja keskiviikko, vajaa torstai ja kolmannes perjantaista. Maksamme viidestä vuorokaudesta ja saamme 3½ päivää.

Kustannuksia tarkasteltaessa voimme todeta, että kymmenen (10) ammattisotilaan harjoituskokoonpanolla kustannus on 9 474,00 €. Yhden tehokkaan harjoitustunnin hinnaksi tulee 169,18 €, jos laskemme päivään mahtuvan 16 tehokasta harjoitustuntia.

Harjotukset ovat lyhyitä ja välillä juostaan päättömästi casesta toiseen. Kouluttajalla ei ole aikaa uusia huonoja suorituksia, johtajilla ei ole koskaan riittävästi aikaa kehittää, käskeä ja toimeenpanna taistelusuunnitelmat loppuun asti ja maalitoiminnan yhteensovittaminen on lähinnä ”keltaisen osaston” juoksemista paikasta toiseen. Tämä kaikki johtaa vajavaiseen tavoitteiden saavuttamiseen. Onneksi puolustusvoimissa on harjotuksia, joilla kirjallisen käskyn mukaan on päämäärä, mutta ei selkeää tavoitteenasetantaa saati sitten yksilöityjä koulutustavoitteita. No, ei harjoituksia paperilla johdeta…

Mittapuu ja päämäärä

Taistelijan ja joukon on kyettävä [toteuttamaan tehtävänsä] vähintään kahden viikon mittaisen jatkuvan taistelukosketuksen ajan sekä sen lisäksi pystyttävä vielä keskittämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokauden ratkaisutaisteluihin.

Tämä taistelukunnon määritelmä on johdettu Tali-Ihantalan taistelusta 1944. Jos tahtoisimme olla oikein tarkkoja, pitäisi vielä johonkin väliin lisätä ”ylivoimaista vihollista vastaan”.

Huomautus: Tässä on helppo vastaus siihen kauanko Suomen puolustus kestää. Puolustusvoimat kykenee puolustamaan valtakuntaa vähintään kahden viikon ajan tapauksessa, jossa kaikki taistelevat yhtymämme samanaikaisesti joutuvat hyökkäyksen kohteeeksi.😉

Tähän tavoitteeseen emme pääse viiden päivän harjoituksilla, joiden välissä on viikkolepo. Lyhyillä harjoituksilla emme rasita sotilaitamme ja heidän johtajiansa sellaisella tavalla, että he joutuisivat vastaamaan haasteeseen ja todella näyttämään mistä puusta heidät on veistetty. Sodan ajan yksikön suorituskyvyn mittaus vaatii oikean ympäristön. Viiden tai kuuden päivän harjoituksen neljäs päivä ei sitä ole. Liian lyhyet harjoitukset vääristävät kuvaamme joukkojemme suorituskyvystä.

Harjoitusten järjestäminen viikonlopun yli on ”kiellettyä”. Olen kuullut tämän kiellon monta kertaa esimiesteni suusta ja tavannut sitä monista suunnitteluohjeista. Kategorinen kielto on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin vaarallinen terävöittämistoimenpide, jonka lähteenä yleensä on esikunnassa neljän seinän sisällä viihtyvä hallintojohtaja, joka yksinkertaisilla, ”jämäköillä” käskyillä mielestään hienosti ohjaa koko organisaatiota. Käsky toistetaan kuuliaisesti komentoketjussa alaspäin, ilman kyseenalaistamista tai analysointia. Tästä on tehtävätaktiikka kaukana.

Uusi harjoitusrakenne

Perustelen toisenlaisen harjoitusrakenteen, joka säästää rahaa, parantaa tavoitteiden saavuttamista, tuottaa paremmin harjoitettuja ja arvioituja joukkoja ja voi parantaa viihtyvyyttä, hallintoa ja antaa johtajille enemmän aikaa alaisten kanssa.

Aloittamalla harjoitus tiistaina päästän eroon maanantain kaaoksesta. Maanantai voidaan käyttää puhutteluihin, käskynantoihin ja harjoitusvalmisteluihin. Tiistai voidaan aloittaa aikaisin, vaikka aamuneljältä. Kaikki harjoituspäivät ovat tehokkaita, kun harjoitus päätetään seuraavan viikon keskiviikkona. Huolto hoidetaan torstaina kasarmilla, kuten myös harjoituksen läpikäynti, paalaute, hallinto ja lepo. Perjantai voidaan käyttää täydentävään koulutukseen oppimisen vahvistamiseksi tai vaihtoehtoisesti vapaapäivänä, mikä antaisi sotilaille mahdollisuuden levätä, hoitaa henkilökohtaiset asiat arkipäivänä kotipaikkakunnillaan ja hoitaa se tärkeä henkilökohtainen hallinto, eli tavata perhettä, rakkaita ja ystäviä. Kotijoukot olisivat varmasti iloisia, kun pojat ja tytöt nuku puolta päivää viiden päivän vauhtileikittelyn takia.

Tehokkaiden harjoitusvuorokausien lukumäärä on siis yhdeksän (9), mikä vastaa 2½ ”viisipäiväistä”. Harjoituskustannukset kymmenelle (10) ammattisotilaalle ovat 18 189,32 €, eli hieman alle kahden viisipäiväisen kustannus. Tehokkaan harjoitustunnin hinnaksi tulee 126,31 €, mikä on vain 75 % viisipäiväisen vastaavasta hinnasta.

Tämä harjoitusrakenne mahdollistaa osaharjotteiden viemisen loppuun ja niiden toistamisen oppimisen vahvistamiseksi. Harjoituksen pituus mahdollistaa myös luontevasti eri momenttien tuomisen harjoitukseen, kuten huoltopalvelun ja taistrelukyvyn palauttamisen. Nykyään harjoituksissa taistelukyky palautetaan viimeisenä päivänä, minkä jälkeen sen palautumista ei arvioida tai testata. Mahdollista olisi myös henkilöstön säätely harjoituksen aikana ottamalla tiettyihin momentteihin erikoisalojen osaajia ja vastaavasti antamalla osalle henkilöstöä vapaapäivä. Tämä vaati luonnollisesti tiettyjen harjoituksia koskevien määräysten muuttamista. Kahdella perättäisellä palvelusajan loppuun sijoittuvalla yhdeksän päivän harjoituksella voitaisiin tavoitetasoa ja rasitusta nousujohteisesti ja riittävästi nostaa ja todella testata yksikön kykyä suorittaa saamansa tehtävät pitkässä, usean vuorokauden mittaisessa jatkuvassa taistelukosketuksessa. Vaihtoehtoisesti harjoitukseen voidaan myös sovittaa kovapanosammunta luontevaksi osaksi perinteisen ampumaleirin sijaan.

Virkamies vai sotilas?

Näillä perusteluilla esitän, että viikonloppun ylitse menevää harjoittelua koskeva kielto on hölmö. Todellista hölmöyttä on aloitta harjoitus kaaosmaanantaina ja päättää se lomaperjantaina. Harjoitusen tehokkuus mitataan tavoitteiden saavuttamisella. Kustannustehokkuutta mitataan parhaiten laskemalla esittämäni tehokkaan harjoitustunnin hinta. Muut tavat johtavat usein siihen yksinkertaistettuun lopputulokseen että arkiharjoittelu olisi kustannustehokasta.

Harjoituksen aloittaminen aamuneljältä ja sen päättäminen yhdeksän päivää myöhemmin iltakymmeneltä tuntuu ehkä epämukavalta tai ihan hullulta ajatukselta. Väitän kuitenkin, että meille tärkein asia on sodan ajan yksikkö — täysin miehitettynä ja varustetttuna ja erinomaisella kyvyllä suorittaa kaikki sille annetut tehtävät. Tähän päästäksemme meidän on luovuttava maanantaista perjantaihin ulottuvasta mukavasta virkamiestyylistä, johon olemme kenties tottuneet ja ensisijaisesti määritellä itsemme sotilaan ja aseellisen taistelun vaatimusten kautta.

6 reaktioner på ”Kaaosmaanantai ja lomaperjantai (Sotilaat ja talous, osa 1)

  1. Kiitos hyvästä kommentista! Olen kaivannut varusmiespalvelukseen perustuvia ajan myötä hyvin jäsentyneitä kokemuksia – ne kun usein jäävät meiltä kuulematta.

    Olet oikeassa siinä, että hyvät lähiharjoitusalueet ja niiden tehokas käyttö on kustannussäästöä sitä kautta että tehokasta koulutusaikaa saadaan enemmän. Joissain varuskunnissa tämä on ongelma, esim. Turussa, missä lähin kouluampumarata on hivenen Hätilääkin kauempana Raasissa. Lähialueilla vastaan tulevat tietysti melu- ja muut rajoitteet, jolloin helppo kuvitella että esim. Hätilässä koulutus olisi tehokkaampaa kun ei jouduta tekemään meluilmoituksia kasarmialueelle ja rajoittamaan paukuttelua lepakkovuoroilla. P-kaudella ja E-kaudella kun nousujohteisesti harjoitellaan vain tiettyjä momentteja lähialueita tulisikin suosia. Esim. marssi voidaan yhtä hyvin tehdä pitkänä ketunlenkkinä tai ns. apilana.

    Osasyynä tähän kauas menemiseen voi myös olla Byrokraatin mainitsema vuorokausien vähyys, joka pakottaa harjoittelemaan ”vähän kaikkea” liian aikaisessa vaiheessa, jolloin tuntuu luontevalta siirtyä kauemmas alueelle, mikä mahdollistaa kaikkien toimintojen harjoittelun.

    Pointtini oli juurikin se minkä oivalsit — tarpeeksi pitkät harjoitukset, jossa todella mitataan miestä (sotilasta), koulutuskausien loppuun.

    Gilla

  2. James svarade Kn_Haddock den 2013/01/13 kl. 22.11:

    Tack för svaret! En bra tankeställare. Vi ersätts ju för ÖD (SH) med tillägg, men inte timmar (ÖD är alltid 8 timmar hos oss), vilket inte möjliggör en liknande tjänst-ledig planering, som i #svfm.

    Obs! Jag flyttade din kommentar till finska inlägget och ber alla andra också kommentera där:

    https://fmashiri.wordpress.com/2013/01/13/kaaosmaanantai-ja-lomaperjantai-sotilaat-ja-talous-osa-1/#comments

    samt att inte känna sig skygga pga språket. Jag välkomnar kommentarer och inlägg på alla nordiska språk!

    Gilla

  3. Hei,

    tämä kirjoitus perustuu täysin omaan varusmiespalvelusaikaani (1/09 PsPr/PsHPtri), joten en tiedä onko kaikissa muissa varuskunnissa mahdollista tehdä asioita samalla tavalla.

    Mielestäni suurin ongelma kustannustehokkuudessa on kaukaisten harjoitusalueiden liiallinen käyttö. Ihmettelin jo p-kaudella, minkä takia koko patteri lähti kauhean säätämisen siivittämänä parin kymmenen kilometrin päähän Hätilän harjoitusalueelle. Mielestäni Hätilään lähteminen ei tuonut oikein mitään lisäarvoa verrattuna prikaatin välittömässä läheisyydessä olleisiin harjoitusalueisiin, joilla kaikki oleellinen koulutus olisi voitu antaa. Lähimmälle ampuradalle ei ollut yksikön ovelta muistaakseni sen enempää kuin 15-20 minuutin jalkamarssi. Ampumaradan ympäristössä oli tarpeeksi vapaita alueita oheiskoulutukseen sun muuhun syöksy, minä tuen-hyppimiseen. Majoituksen olisi aivan mainiosti voinut järjestää vaikkapa sinne yksikön lähimetsään tai muuhun lähimaastoon, sillä sitä riitti.

    Totta kai kaukaisemmille harjoitusalueille lähtemisen ymmärtää, sillä pitäähän joukkojen harjoitella myös moottorimarssilla siirtymistä, mutta varsin usein sitä tehokasta koulutusaikaa meni niihin joutokäyntiä täynnä oleviin siirtymisiin.

    Auk:n aikana valtaosa maastovuorokausista koostui muistaakseni nimenomaan yksikön takapihalla leireilystä. Päivät oltiin lähimaastossa koulutuksessa ja yöt nukuttiin teltassa, eikä siihen mitään kaukaista harjoitusaluetta tarvittu.

    Lähialueiden tehostetulla käytöllä koulutukseen saataisiin mielestäni huomattavasti enemmän tehokkuutta, ja silloin voitaisiin jopa pitäytyä nykyisessä arkipäivinä suoritettavissa harjoituksissa.

    En tosin ollenkaan kiellä pitempien harjoitusten merkitystä. Rovajärven tykistöleiri antoi itsellekin arvokasta kokemusta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta jatkuvasta tilanne päällä-olotilasta.

    Gilla

  4. Flyttad från det svenska inlägget: Kn_Haddock skrev den 2013/01/13 kl. 9.31.

    Jag har själv för vana att planera 10 dagars tjänst / 4 dagar ledigt, men även intervallet 9/5 blir mer effektivt än två femdagarsperioder. Man slipper en uppstart och ett avslut samt kostnader för eventuella resor fram och tillbaka från övningsplatsen.
    Detta upplever jag som särskilt effektivt vid utbildningsblock som ligger på annan plats än ordinarie regemente.

    Gilla

  5. Kiitos pitkästä vastauksesta ja argumentin tyylikkäästä kärjistämisestä. Uhkaa, jonka harjoitusvuorokausien vähyys aiheuttaa, olen käsitellyt aiemmin, joten en edes viitsinyt miettiä mitään 30 vrk kiintiörajaa. Ainoastaan puhuttaessa 40–50 vrk:n harjoittelusta, jossa, kuten hyvin toit esille – nousujohteisesti kasvatetaan vaativuutta on esittämälleni yhdeksän päivän harjoituksille ehkä tilausta.

    Sen lisäksi, että nykyinen maastovuorkausimäärä on jo huolestuttavaa palvelusturvallisuusnäkökulmasta, voidaan myös kysyä kannattaako enää lainkaan kouluttaa ko. määrällä, kun emme enää pysty edes parhaimmilla mittareilla arvioimaan lopputuotteen hyvyyttä ja kyvykkyyttä. Nykytilanne jatkuessaan muodostuu myös helposti status quoksi. Näinhän on aina ollut, eikö vain. Kymmenen vuoden päästä joku varmaan toteaa että 40&ndash50 vrk harjoitusmääriä vedettiin useita kymmeniä vuosia sitten, kun vanha dinosaurukset muistelivat Neuvostoliittoa. Oma viimeisin 40 vrk noteeraukseni taitaa olla vuodelta 2010, mutta kyllä sitä varten rutistettiin viimeinenkin sentti budjetista.

    Vastauksena kysymykseesi: koska nykymeno ei tuota mitään, vaaditaan selkeää priorisointia. Minun mielestäni meidän on turvattava riittävät maastovuorokausimäärät (alus-/lento-) tietyille joukoille ja muiden osalta, niin karmealta kuin se kuullostaakin, hyväksyä vaje. Nykymeno muistuttaa mielestäni juuri hölmöä kategorista kieltoa, josta bloggasin. Tasajako tässä asiassa tänään saattaa myöhemmin näkyä merkittävänä suorituskykyvajeena tärkeimpien joukkojemme osalta. Todennäköisin seuraus on tietysti vaikutus motivaatioon niiden osalta, jotka eivät kuulu priorisoitavaan joukkoon. Palkatun henkilöstön osalta tästä selvittänen kierrolla, mutta varusmiesten osalta vaikutus on maanpuolustustahtoa heikentävä. Valintaan liittyy siis strategisen kommunikaation tarve. Parempi kuitenkin huono päätös tänään, kuin …

    Gilla

  6. Alkuun kiitokset raikkaasta ”plokista”. Olen sitä seurannut jonkin aikaa, mutta vasta nyt ylitit ”ärsytyskynnyksen”, joten päätin ottaa mustepullon ja sulan esiin. Koittakaa saada sekavasta ajatuksenjuoksustani kiinni.

    Viisipäiväiset harjoitukset on niin ”last season”. 3-4 päivää kestävät mittelöt taas ovat tämän hetken kustannustehokkuutta. Tällöin maanantaina voidaan tehdä valmistelut ja aloittaa tiistaina tehokkaammin harjoitus. Nelipäiväisen (esim ti-pe) harjoituksen ongelma on vain siinä, ettei silloin tule kuin yksi kokonainen tehokas vuorokausi. Sinun laskukaavallasi harjoituksessa on ehkä 2 2/3 tehokasta 16 h:n vuorokautta (2/3+1+2/3+1/3). Tällöin harjoituksen henkilöstön kustannukset ovat (kymmenelle henkilölle) 7579,20 e ja tuntia kohti 177,64 e.

    Vastaavasti kolmipäiväisenä (ti-to) voidaan valmistelut ja huolto+lepo ennen lomia toteuttaa harjoituksen ulkopuolella, joten harjoituksesta saisi irti ehkä 2 1/3 vrk. Harjoituskustannukset olisivat 5684,40 e ja tuntia kohti 152,26 e. Eli kolmipäiväisessä harjoituksessa ”säästetään” noin 15%. Täytyy kuitenkin muistaa, että tässä ei lasketa nyt kuin kouluttajien sotaharjoituskorvausten kustannuksia. Lisäksi tulee polttoaineet, muonat, kunnossapito jne. Puhumattakaan isompien harjoitusten kalleimmista kustannuksista, eli joukkojen keskittämisestä vaikkapa junalla jonnekin isommalle harjoitusalueelle.

    Olen samaa mieltä lyhyiden harjoitusten yksilön tai joukon kestävyyteen yms vaikuttavista tekijöistä tai niiden puutteesta. Mutta jos ajatellaan kolikon kääntöpuolta: ihminen oppii vain tietyn määrän asioita kerralla. Toistot tuovat ns. syväoppimisen. (Toki toistoja voidaan tehdä päiväharjoituksissakin.) Lisäksi pitää muistaa, että sotaharjoituksissa harjoitellaan jotain, mitä on opeteltu ehkä muodollisesti ja soveltavasti kasarmilla tai lähimaastossa. Sotaharjoituksessa voidaan sitten tehdä pidempiä päiviä ja nivoa erilaisia pienempiä kokonaisuuksia yhteen.

    Nykyisessä rahoitustilanteessa saapumiserää kohti on annettu tietty määrä sotaharjoitusvuorokausia. En kehtaa sanoa ääneen miten vähän niitä on tänä vuonna, mutta otetaan vertailuluvuksi vaikka 30. Yhdeksän päivän harjoituksia mahtuu saapumiserälle kolme. Lisäksi jää yksi kolmipäiväinen. Neljä sotaharjoitusta 5,5 kk:n aikana, ei vakuuta kovin paljoa… Jos harjoituksia on keskimäärin viiden viikon välein, ei sillä kovin kummoista sotajoukkoa saa koulutettua.

    Aivan palveluksen alussa ei kannata pitää pitkiä harjoituksia. Sen sijan ajatuksesi pidemmistä harjoituksista varsinkin palveluksen loppupuolella on kuitenkin varsin kannatettava. Mutta mistä siihen saadaan rahat? Jos s-erän kiintiö olisi 30 ja niistä 18 käytettäisiin ”loppusodassa”, mitä niillä 12 vuorokaudella ennen sitä tehdään? Tai paremminkin: miten harjoitetaan joukkoa ennen viimeistä rypistystä?

    Toivon aiheesta mielenkiintoista keskustelua.

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s