Tosiasioiden edessä – Ruotsin puolustuksen kriisi

Sälenin valtakunnallisen konferenssin linkit ja livelähetykset löydät tästä.

Jos Ruotsiin tänään hyökättäisiin, voisimme parhaassa tapauksessa puolustautua viikon – sen jälkeen meidän täytyy saada apua muilta mailta.

Ylipäällikkö, kenraali Sverker Göranson Svenska Dagbladetissa 30.12.2012.
(käännös minun)

Viikon taistelukyky

Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö (överbefälhavare, ÖB) Sverker Göranson antoi vuodenvaihteessa Svenska Dagbladetille harvinaisen avoimien ja selväsanaisen haastattelun, jossa hän arvioi Ruotsin puolustusmahdollisuuksien rajoittuvan ”rajoitetun tavoittein tehdyn hyökkäyksen torjumiseen” ja itsenäisen taistelukyvyn rajoittuvan korkeintaan viikkoon, jonka jälkeen puolustus on loppuun kulunut. Kahden tai useamman eri suunnasta Ruotsiin kohdistuvan hyökkäyksen torjumista ÖB piti lähes toivottomana. ÖB viittasi sotapeleihin, joissa skenaariona on ollut rajoitettu hyökkäys, jonka tarkoituksena on pakottaa maan johto tunnustamaan tosiasiat (ställa Sverige inför fullbordat faktum). Tällaisessa skenaariossa vihollinen ottaa maihinnousu-maahanlaskusotatoimella haltuun strategisesti tärkeän alueen (esim. Gotlanti) tai hyökkää tuli-iskuin ja maahanlaskusotatoimilla suurkaupunkia vastaan (esim. Tukholma).

Kykyä avun vastaanottamiseen tai antamiseen ei ole, jos on Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan, FHS) entistä rehtoria, kenraalimajuri Karlis Neretnieksiä uskominen.

Ruotsi on vuoden 1996 puolustuspäätöksestä lähtien ajanut alas kykyään suurhyökkäyksen torjuntaan. Tämä on merkinnyt aikalisää, merkittäviä säästöjä ja kykyä panostaa kansainvälisiin operaatioihin. Samalla on kuljettu yksisuuntaista tietä ja tultu epämielyttävään tienhaaraan. Sillat on poltettu ylittämisen myötä (puolustuspäätökset 2000 ja 2004) ja paluuta ei ole, vaikka kaiken järjen mukaan puolustuksessa säästettyjen kruunujen pitäisi nyt olla tallessa korkeampaa vakuutusmaksua varten. Nykyisessä taloustilanteessa siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kuin Venäjällä, jonka sotakone on näennäisen immuuni äkillisille suhdannevaihteluille ja Norjalla, jota öljy on rikastuttanut. Puolustuksen alasajo ja ammattiarmeijaan siirtyminen on Ruotsissa tehnyt maanpuolustuksesta turhakkeen, jonka arvo, arvostus ja rahoitus laskevat sitä mukaan kun sodattomat vuodet kasaantuvat.

Uusi JAS on halvin ratkaisu, mutta rahat eivät silti riitä. Kuva: http://www.flygplan.info/

 

Kootut huolet

Ruotsin puolustusta rasittavat sotajaotus 2014:n (Insatsorganisation, IO2014) saavuttamisessa esille tulleet puutteet. SOJA 2014 on valmiina vasta 2019. Lisäksi isoveljen puolustus kärsii meidän puolustuksemme tavoin materiaalin kallistumisesta. Oikeastaan hieman enemmän, koska Ruotsin hankinnat ovat volyymiltaan suurempia sellaiselle materiaalille, jonka hinnannousu on suurinta. Rahoitusvaje on vähintään 30 miljardia kruunua (3,5 mrd eur) seuraavalle 10 vuodelle, jos Super-JASin hankinta lasketaan mukaan, vaikka hallituspuolueen maltillisen kokoomuksen edustajat puolustusministeri Karin Enström kärjessä ovat asiasta eri mieltä. SAPin (PRIO) käyttöönotto ei ole myöskään ollut mutkaton ja eräässä tehdyssä arvioinnissa todettiin, että projektia on syytä jatkaa budjettiylityksistä huolimatta, koska sen hylkääminen tulisi vielä kalliimmaaksi. Uuteen henkilöstöjärjestelmään (personalförsöjningssystem) siirtyminen on aiheuttanut tuskaa. Eräissä tilanteissa, vanhemmat upseerit ovat saaneet uuden erikoisupseerin (specialistofficer, huom: ei suomalaista vastaavuutta) viran ja johtajakseen nuoremman upseerin. Sotilaiden, merimiesten ja ryhmänjohtajien (GSS) rekrytointi ja palkkaus ovat myös olleet tapetilla. Kun vuoden 2012 loppuun vielä mahtuu sikäläisen valtion tarkastusviraston (Riksrevisionen) tekemä lohduton tehokkuus- ja tuloksellisuustarkastus, jossa todettiin erityisesti merivoimien ja ilmavoimien valvonta- ja torjuntakykyjen (AKT, AKV) käytettävyydessä ja saatavudessa suuria puutteita, voidaan aidosti puhua puolustuksen kriisin puhkeamisesta.

ÖB tulee esiin selkeällä sanomalla. Kuva: Zarah Jonsson/Försvarsmakten

 

Tästä eteenpäin

ÖB:n ulostulo 😉 on hyvin ajoitettu. Försvarsberedningen (parlamentaarinen työryhmä) tekee parhaillaan raporttia, jonka perusteella hallitus siis jättää turvallisuuspoliittisen esityksensä (selonteko) eduskunnalle. Samalla ÖB:n pöydällä on hallituksen terävöittämispäätös (Regeringsbeslut 7), joka velvoittaa Ruotsin puolustusvoimia tarkemmin katsomaan, mistä vielä löytyisi kirveelle ja höylälle käyttöä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Onneksi JAS:n hankintapäätös on tehty, vain rahoitus uupuu. ÖB jättää maaliskuun lopussa myös puolustusvoimien raportin hallitukselle tulevaa puolustuspäätöstä 2014 (2015?) varten.

Ruotsin puolustuspolitiikan uusi vuosi avataan viikon päästä 14. tammikuuta 2013 Folk och Försvarin (FoF) kolmipäiväisessä valtakunnallisessa konferenssissa, jonka asialistalle ÖB:n huolet tipahtavat ja nostattavat (uskoakseni) pienen myrskyn vesilasissa. FoF:n konferenssi löytyy joko suorana SVT Fokukselta tai verkossa tallenteina, joten kannattaa poiketa ao. sivuilla seuraamassa keskustelua, joka rantautuu meillekin siinä ajassa missä ministeri palaa Ruotsista ja antaa ensimmäisen haastattelun.

Sälenin valtakunnallisen konferenssin linkit ja livelähetykset löydät tästä.

Twitterissä seurattavaksi kannattaa otta hashtagit #fofrk, #svfm, #föpol ja #säkpol.

Suomesta

Menemättä tarkempiin sotasalaisuuksiin, toistan ja kokoan tässä muutaman aiemmin esittämäni havainnon.

Niille, jotka nyt röyhistelevät rintaansa ja kiittävät Suomen puolustusratkaisua pieni varoituksen sana: Meillä on meneillään (SAP, henkilöstöjärjestelmä) ja edessämme (pvuudistus, sa-vahvuus) samat muutokset ja huolet (rahoitus, materiaalin hinta) kuin Ruotsilla. Sen lisäksi me teemme kaikki muutokset paljon nopeammin. Joko olemme paljon pätevämpiä tai sitten…

Uudistuksen jälkeinen uusi sotajaotuksemme 2016 kärsii samoista rakenteellisista ongelmista kuin Ruotsin vastaava. Nykyisellä tuotantovolyymillä (ja uuden taistelutavan käyttöönottamisella) on epätodennäköistä, että suorituskyky realisoituu heti. Jos materiaalitarve täytetään suunnnitellusti, meillä on vuonna 2020+ halutut suorituskyvyt.

Puolustusratkaisumme mahdollistaa yhdeltä suunnalta tulevan hyökkäyksen torjumisen ad infinitum. Tilanne, jossa vihollinen hyökkää kahdelta suunnalta (esim. Ahvenanmaa ja itäraja) asettaa vääjäämättä johtomme tosiasioiden eteen, kun yli 70 % väestöstä ja elintärkeästä infrasta on useimpien asejärjestelmien kantaman piirissä.

Ennen olemme voineet tuudittautua tällaisen kyvyn puutteeseen. Venäjän asevoimien reformi korjaa tämän asian ja nopeaan maihinnousuoperaatioon riittää parikin Mistralia ja koipussista vedetyt vanhat koneet.

Valittuja artikkeleita, mielipiteitä ja blogeja aiheesta

• Försvarsmakten: ÖB:s anförande vid Folk och Försvars rikskonferens 2012 (ÖB:n esitys Folk och Försvarin konferenssissa 2012)
• SvD: Ombytta roller i försvarspolitiken, 21 november 2012.
• Försvarsmakten: Överbefälhavarens anförande vid Utrikespolitiska institutet den 11 decemeber, 2012.
• Sveriges radio: Sverige kan inte ge eller ta emot militär hjälp (Ruotsi ei pysty ottamaan vastaan tai antamaan apua), genmaj Karlis Neretnieks, Dagens Eko, 28 december 2012.
• Wiseman’s Wisdoms: ”Hela Sverige ska försvaras”
• Försvar och säkerhet: Starka känslor kring Försvarsberedningen
• Skipper: Årskrönika 2012
• Gripen News