Valhe, emävalhe ja tilasto. Osa 2 (ikäluokat).

Huomautus!
Tässä kirjoituksessa mainitaan maahanmuutto ja käsitellään asiaa neutraalisti. Jos tämä aiheuttaa allergisen reaktion, niin lopeta lukeminen tähän.

Käsittelemme usein tilastoja kepeästi ja muodostamme niistä mielipiteitä ja johtopäätöksiä, jotka vääristävät totuutta. Ikäluokkien pieneminen antaa meille mahdollisuuden karsia varuskuntien lukumäärää, eikö vain? Sama ilmiö mahdollistaa myöskin sodan ajan vahvuuden pienentämisen 120 000 miehellä, vai mitä? Valaistakseni lähestymistäni siteeran erästä ruotsalaista upseeria, jonka alaisena minulla oli ilo ja kunnia olla eräässä suuremman luokan esikuntaharjoituksessa.

Short-term thinking drives out long-term strategy. Every. Single. Time.

Dragsvik-jupakan aikana merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, esitti tietoperustaisen arvionsa siitä miksi Dragsvikiä ei voida siirtää Turun Sanomissa viime maaliskussa, mutta amiraalin ääni ei kantanut poliittiselle taistelukentälle saakka. Tarkemmat tiedot asiasta löytyvät ruotsinkielisestä bloggauksesta. Esitän tässä yhteenvedon:

Suomenruotsalaisten lukumäärä ei merkittävästi pienene. Sitävastoin osuus väestöstä on pienentynyt, koska suomenkielisen väestön määrä on kasvanut yli 100 % 1900-luvulla. Suurimmat ruotsinkieliset ikäluokat syntyivät 1990-luvun alussa ja ovat vasta äsketttäin astuneet palvelukseen. Kaksikielisten perheiden myötä ruotsinkielisiä lapsia on enemmän kuin ruotsinkielisiä äitejä ja ruotsinkielisissä kouluissa on vastaavasti enemmän lapsia kuin ikäluokissa on ruotsinkielisiä. Vuoden 2001 jälkeen ruotsinkielisten syntyvyys on taas lähtenyt nousuun ja sen odotetaan kasvavan vuoteen 2022 asti. Syntyvyys ohitti kuolleisuuden vuonna 2007.

Uudenmaan prikaatin osalta tämä merkitsee sitä, että saapumiserät eivät merkittävästi pienene ja siirto Upinniemeen tai muihin ahtaisiin tiloihin johtaisi helposti kalliiseen investointirakentamistarpeeseen. Vaihtoehtona on tietysti se, että vuosittain noin 120—140 suomenkieliseltä evätään mahdollisuus palvella ruotsinkielisessä joukko-osastossa.

Entä suomenkielinen väestönosa? Ensinnäkin Suomen väkiluku on kasvussa. Koko Suomen hedelmällisyysluku (so. syntyneitä lapsia hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden) on eurooppalalisittain korkea 1,83, mutta väesön kasvu vaatii vähintään luvun 2,1. Väkiluvun kasvu ei ole ruotsinkielisen tai muiden vähemmistöväestönosien syntyvyyden ansiota, vaan väkiluku kasvaa nettomaahanmuutton ansiosta.

Kuvio 1. Nettomuutto ja väestönkasvu 1993-2011

Kuvio 1. Nettomuutto ja väestönkasvu 1993-2011. Lähde: Tilastokeskus.

 

Totuus on, että Suomen väkiluku kasvaa, mutta suomenkielinen väestönosa pienenee hitaasti. Tarkastelen seuraavaksi koko suomalaisen väestön kehitystä ikäluokittain. Suurimman ikäluokan viimeiseen 29 vuoteen muodostivat 1992 syntyneet, josta poikia oli 34 147. Sen jälkeen ikäluokkien koko on laskenut vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen koko väestön syntyvyys on erittäin hitaasti kasvanut vuoteen 2010 asti. Syntyvyystietojen perusteella vuonna 2015 palvelukseeen astuva ikäluokka on nykyistä palveluksessa olevaa ikäluokkaa runsaat 3000 miestä pienempi. Ero kasvaa edelleen siten, että vuonna 2020 palvelukseen astuu ennätyspieni ikäluokka, joka on nykyistä ikäluokkaa noin 4500 miestä pienempi. Vuonna 2024 palaamme kuitenkin 2015 vuoden tasolle koko ikäluokan suhteen.

Kuvio 2. Elävänä syntyneet pojat 1993-2011

Kuvio 2. Elävänä syntyneet pojat 1993-2011″. Lähde: Tilastokeskus.

 

Yllä esittämiäni ikäluokkien eroja pienentää Suomen kansalaisuuden saaminen. Tähän liittyvät ilmiöt kuten nettomaahanmuutto, maahanmuuttajaväestön nuoruus sekä muuta väestöä hieman korkeampi syntyvyys, alkavat vaikuttaa saapumiseriin merkittävästi vuodesta 2015 alkaen, jolloin saapumiserät kasvavat muutamalla sadalla maahanmuuttajataustaisella suomalaisella. Tämä määrä kasvaa hitaasti vuoteen 2025 asti. Kansalaisuuden saaneista yli 40 prosenttia on edelliseltä kansalaisuudeltaan venäläisiä, virolaisia ja ruotsalaisia.

Kuvio 3. Suomen kansalisuuden saaneet alle 30-vuotiaat miehet 1993-2011

Kuvio 3. Suomen kansalisuuden saaneet, alle 30-vuotiaat miehet 1993-2011. Lähde: Tilastokeskus.

 

Näin ollen on syytä tarkastella kriittisesti myyttiä ikäluokkien pienemisestä. Väittämä on kylläkin tosi, mutta tilastojen valossa todelliset erot nykyisen ja vuoden 2015 saapumiserän välillä on 2000 miestä. Vastaavasti 2020 palvelukseen astunee vajaat 4000 miestä nykyistä pienempi ikäluokka.

Maahanmuuttajataustaisten varusmiesten määrän kasvaminen samalla kun ikäluokka pienenee asettaa uusia haasteita puolustusvoimille. Puolustusvoimat on tasa-arvoinen yhteiskunnan instituutio, jossa yhdenvertaisuus on korkeassa arvossa. Yhteiskunnan muuttuessa monikulttuurisemmaksi on puolustusvoimien sopeuduttava tähän ollakseen koko kansan palvelija. Mitään ristiriitaa tai epäselvää asiassa ei tulisi olla. Puolustusvoimat palvelee Suomen kansaa. Palveluksessa ovat vain Suomen kansalaiset. Puolustusvoimien ei tarvitse taipua selkä väärälle, mutta palveluksen on oltava henkisesti ja fyysisesti turvallista jokaiselle kansalaiselle.

Lähteet
Finnäs, Fjalar. Finlandssvenskarna 2009 (Finlandssvensk rapport nr 44). Folktinget, Universitetstryckeriet, Helsingfors 2010.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (useita). Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi/.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009. THL. Yliopistopaino Oy. Helsinki 2009.

3 reaktioner på ”Valhe, emävalhe ja tilasto. Osa 2 (ikäluokat).

  1. Conscription is coming to a renaissance under these times of austerity. Happily we are ”slower” than others and we do not need to repeat the mistakes done by others. BUT as James writes, we need to adapt to the changes and update conscription accordingly (incl some other semi-pro manning arrangements may need to be considered, to augment conscription base).

    Gilla

  2. Thank you for your comment, Dr Archer! I write in Swedish and Finnish (and English if need be) and welcome comments in English and all Nordic languages.

    With ”koko kansan palvelija” I meant the res publica point of view. In order to secure the living conditions of the people in crisis, the FDF is charged with the defence of the realm. Thus, it serves the people. People=State. Very Nordic, I think.

    I kept my conclusions intentionally vague, in order to give my readers a chance to reflect on the implications of the facts & stats presented. The obvious point: Think further ahead —— yes, intakes will get smaller, but not that much and only for some years.

    Another point: The Finnish Defence Forces (FDF) faces challenges that issue from the changing demographic makeup. The more pronounced changes that we now see in schools, will eventually come to the army. For us, this brings about a need to adapt. Otherwise the FDF will not remain as public and nonexclusive as today.

    On social value: I surmise the demand for conscription to generate added social value increases over time (i.e. years at peace). I’d like to say that we’ve come so far that conscript service is (almost) ipso facto social value. I think this is very well reflected in the latest speech by the Chief of Defence, general Ari Puheloinen or the Siilasmaa-report Finnish Conscription.

    I’d like to invite you to write a guest post on this or any other subject we grazed.

    Gilla

  3. An interesting article! I battled through with my very poor Finnish before cheating and using Google translate to help, but if I’ve understood your point correctly, you are talking about how the Defence Forces and conscription system might need to change in order to serve the (changing structure of the) people of Finland better. I don’t want to be rude, but that strikes me as looking at it from the wrong end. But it is a very ”Finnish” way of looking at it!😉 Are the defences forces not there to serve (i.e. defend) the state, rather than to serve the people? I wrote a short blog post on this years ago: http://lightfromthenorth.blogspot.fi/2007/06/social-value-of-conscription.html which might be relevant. Anyway, sorry for commenting in English, and double sorry if (as is quite likely) I completely missed your point!

    Gilla

Kommentera | Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s