Vieraskynä 18.9.2014, Saara Jantunen, ST.
Venäjän propagandakoneisto pyrkii erityisen tehokkaasti määrittämään aktiivisia keskustelunaiheita . Trollaaminen ei siis ole vain informaatioympäristön häirintää ja riidanhaastamista, vaan osa Kremlin perusteemojen mukaisten informaatio-operaatioiden toteuttamista, kirjoittaa sotatieteiden tohtori, tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Saara väitteli elokuussa 2013 strategisen viestinnän käytännöistä, ideologiasta ja ristiriidoista Yhdysvaltain sotilasorganisaatiossa.
Infosotaa suoraan Suomeen
Viime päivien mediaulostuloista päätellen on vihdoin julkisesti myönnetty, että Venäjä on Ukrainan sodan aikana vaikuttanut ja osoittanut mielenkiintoa suomalaiseen yleisöön ja mediaympäristöön. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan informaatiovaikuttaminen on ollut selvää (1), ja kyberturva-asiantuntija Jarno Limnéllin mukaan Suomi on hybridisodankäynnin kohteena (2). Kommentoin itse Yle Uutisille tietoja niin sanotuista venäläisistä trolleista (3). Pidän tärkeänä nostaa esille, että on perusteltua pitää osaa ns. trollaamisesta systemaattisena, koordinoituna ja johdettuna. Tämän blogiartikkelin tarkoituksena on kertoa, mitä johdettu trollaaminen tarkoittaa, millaisiin periaatteisiin trollaamisen informaatiovaikuttaminen perustuu, ja miten se kohdistuu Suomeen. Selvää on myös, että trollaamisella en tarkoita ihmisten osallistumista kansalaiskeskusteluun.
Tiedot johdetusta trollaamisesta eivät ole uusia. Kansainvälisessä mediassa uutiset väitetysti Pietarissa sijaitsevasta Internet Research Agencysta alkoivat levitä noin vuosi sitten (4). Julkisuuteen on vuotanut henkilöstölistoja henkilö- ja palkkatietoineen, työntekijöille annettuja kirjoitus- ja kommentointiohjeita (5), ja niin edelleen (6). Kevään 2014 aikana mm. The Guardian teki huomion venäläismielisen kommentoinnin lisääntymisestä nettilehtensä kommenttipalstoilla (7), joiden moderaattorit pitävät kommentointia hyvin johdonmukaisena ja tavoitehakuisena.
Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan huutelusta sosiaalisessa mediassa ja muilla kanavilla. Ymmärtääkseen trollauksen vaikutuksia täytyy ymmärtää strategisen viestinnän ja informaatio-operaatioiden toimintalogiikkaa (ks. esim. Sirén, 2011).
Miten?
Internet Research Agencyn henkilöstö- ja tehtäväluettelosta voi päätellä, että palveluksessa on niin some- ja lehtikommentointiin, blogien kirjoittamiseen, kuin hakukoneiden optimointiin keskittyviä ihmisiä. Keskityn tässä lähinnä kommentointia tekeviin trolleihin.
Johdetulla trollaamisella on informaatiotavoite. Informaatiotavoite määrittää ne teemat ja viestit, joita keskusteluun ja viestintään kannattaa tuoda. Kun informaatiotavoite on esimerkiksi mielikuvan luominen Krimistä erottamattomana osana Venäjää, yksi keskusteluun tuotava teema on ns. Novorussia-käsite [sic], joka levisi venäläisen valtionjohdon puheista sosiaaliseen mediaan hyvin nopeasti. Novorussia-käsitteen käyttöönottoa perusteltiin sen roolilla Venäjän historiassa, mutta analyysityökalut kertovat aivan toista tarinaa. Novorussia-sana heräsi ruususen unestaan vuonna 2014. On siis perusteltua pitää sitä yhtenä teemana, joka tukee Venäjän informaatiotavoitetta lanseerata mielikuva Krimistä alueena, joka ei alun perinkään ole kuulunut Ukrainalle.
Novorussia-käsitteen käyttöönotto on esimerkki Venäjän aloitekykyisestä informaatio-operoinnista. Sotatieteissä puhutaan aloitekyvystä, viestintäteoriassa puolestaan agenda setting-teoriasta. Näin ollen ns. trollien funktio tällaisessa perusviestien jakamisessa on käsitteen normalisointi jatkuvan toiston avulla, sekä teemojen aktivoiminen, tukeminen ja elättäminen. Tämä kaikki lisää Venäjän informaatiovaikuttamisen aloitekykyä.
Strategisen viestinnän logiikan mukaan teemojen ja niitä tukevien viestien myötä alkaa hahmottua suurempi kertomus, joka toimii viitekehyksenä tulevien viestien tulkinnalle ja merkityksellistämiselle (ks. esim. Jantunen, 2013). Käytännössä kyse on siitä, että strateginen viestintä pyrkii määrittämään ne käsitteet ja tulkintatavat, joilla Ukrainan sodasta puhutaan. Kun käytössä on aktiivisia trolleja, jotka haastavat kanssakeskustelijat keskustelemaan halutuista teemoista, pystyy Venäjän propagandakoneisto määrittämään aktiivisia keskustelunaiheita erityisen tehokkaasti.
Trollaaminen ei siis ole vain informaatioympäristön häirintää ja riidanhaastamista, vaan osa Kremlin perusteemojen mukaisten informaatio-operaatioiden toteuttamista (vrt. Heickerö, 2010). Tieto Internet Research Agencyn toiminnasta levisi venäläiseen mediaan jo syksyllä 2013 (8)(9), ja kevään 2014 aikana useat länsimaidet lehdet, The Guardian etunenässä (7), huomasivat venäläismielisen, systemaattisen kommentoinnin lisääntyneen nettisivuillaan. Samaan aikaan julkisuuteen levisi tietoja siitä, kuinka systemaattisesti trollausta ohjeistetaan. Näiden tietojen mukaan trollauksen teemat ohjeistetaan päivittäin esimerkiksi niin, että yksi nettikommentointiin keskittyvä työntekijä saattaa saada tehtäväkseen kirjoittaa vuoronsa aikana 50 kommenttia Ukrainan sisäisestä sekasorrosta. Samaan aikaan valtionmedia tuottaa vastaavia lehtiartikkeleita (6). Näin luodaan pohjaa tuleville viesteille (”Ukrainan tilanteeseen on puututava”). Tällainen taustoittaminen ymmärretään yleisesti yhdeksi strategisen viestinnän perustehtävistä.
Tämä toimintamalli ei ole millään tasolla poikkeuksellinen. Se on käytössä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, joissa operaatiolla on oma narratiivinsa ja informaatiotavoitteensa, jotka ohjaavat viestintäsuunnitelmaa. Kriisinhallintaoperaatiossa viestien teemoja ja sisältöjä päivitetään tilanteen eläessä. Esimerkiksi vaalien alla informaatiotavoitteena voi olla se, että kansalaiset kokevat äänestyspaikoilla äänestämisen turvalliseksi (ks. esim. Munoz 2012, 90). Tällöin viestintä keskittyy kertomaan vaalirauhan eteen tehtävästä työstä sekä äänestämisen tärkeydestä yhteiskunnan rakentamisen kannalta. Sekä vaalien turvaaminen että demokratia näkyvät siis perusviesteissä (sama, 60).
Julkisuuteen vuotaneiden ohjeistusten aitoutta voidaan vain arvioida, mutta niiden aitouden puolesta puhuu siis se, että vastaava viestien synkronointi on hyvin tavallista keskitetyssä viestinnässä.
Venäläisellä ja länsimaisella strategisella viestinnällä on kuitenkin myös oleellisia eroja.
Venäjällä mediamarkkinat ovat kasvava bisnes – toisin kuin esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa, jossa monet mediatalot ovat joutuneet tekemään suuriakin leikkauksia. The Interpreterin mukaan median kasvuprosentti vuonna 2012 oli 12% edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan mainituissa Euroopan maissa mentiin 1–12% miinukselle (10). Tämä kertoo siitä, että mediamarkkinoille pumppautuu rahaa. On siis oletettavaa, että nykyisellä median omistusrakenteella tämä näkyy myös Venäjän valtion intressejä palvelevana informaatiovaikuttamisena.
Ukrainan sodan aikana perusviestit on rakennettu suurelta osin disinformaation varaan. Lisäksi Venäjällä valtion dominanssi median omistussuhteissa mahdollistaa myös median käytön osana synkronoitua viestintää.
Suoraan Suomeen: Miten meihin vaikutetaan?
On hyvin perusteltua olettaa, että Venäjä on kiinnostunut suomalaisesta mediaympäristöstä ja siinä vaikuttamisesta. Tästä kertoo jo yksin se, että RT-kanava ilmaisi halunsa aloittaa suomenkielinen toiminta maassamme.
RT ei ole tavallinen uutiskanava joka tuottaa suomalaisten standardien mukaista journalismia. Kyseessä on yksi pro-Kremlin mediataloista, jonka tavoitteena (yhtiön omien sanojen mukaan) on edistää venäläistä näkökulmaa globaalisti ja lopulta dominoida englanninkielistä, erityisesti anglosaksista mediaa.
RT toistaa systemaattisesti Kremlin informaatiotavoitteiden mukaisia viestejä (11). Kevään 2014 aikana näitä perusviestejä ovat RT:llä olleet mm.
- Ukraina syyllistyy sensuuriin ja propagandaan.
- Ukraina on kahtiajakautunut.
- Ukrainaan tulee palauttaa rauha ja järjestys.
- Venäjä pyrkii vuoropuheluun.
- Venäjä on pitkämielinen rauhanpyrkimyksissään.
- Venäjä huolehtii kansalaisistaan ja vähemmistöistään.
- Venäjä vaatii ihmisoikeuksien ja sopimusten noudattamista.
- EU ja USA lietsovat konfliktia lännen ja Venäjän välillä.
Pro-Kremlin media ja trollit toimivat siis synkronoidusti.
Myös Helsingin Sanomien kommenteista löytyy käyttäjätilejä, joiden käyttäjät ovat kommentoineet sadoilla, tai jopa tuhansilla viesteillä lähes pelkästään Ukraina-aiheisia uutisia. Viestit toistavat tyypillisesti Kremlin perusviestejä, eli perustelevat Putinin olevan rauhantahtoinen ja syyttävät Euroopan Unionia ja Yhdysvaltoja konfliktin lietsomisesta.
Kesän 2014 aikana on ollut havaittavissa, että Suomessa Venäjän agendaa tukevat perusviestit keskittyvät erityisesti Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin, Naton sekä Ylen ja Helsingin Sanomien diskreditointiin. Vaikutukset ovat selvästi nähtävissä. Ukrainan sodan aikana Natosta on tullut riidanaihe ja Nato-keskustelua määrittävät tunteet (=turvattomuuden tunne) ennemmin kuin asiasisällöt, vaikka ennen kriisiä Nato-keskustelussa oli tilaa moniäänisyydelle. Myös Euroopan Unionista keskustellaan koko ajan kriittisemmässä valossa, ja se esitetään usein Yhdysvaltojen sylikoirana, hajanaisena ja päätöksentekokyvyttömänä.
Erona normaaliin demokraattisessa yhteiskunnassa käytävään kansalaiskeskusteluun tässä on se, että venäläinen informaatiovaikuttaminen pyrkii voimistamaan EU-kriittistä keskustelua disinformaation avulla, jolloin mielipideilmasto ja poliittinen keskustelu vääristyvät.
Entä sitten?
Kun tarkastellaan informaatiosodankäynnin ilmiöitä, tulee ymmärtää, että informaatio-operaatioilla on aina päämäärä ja tavoite. Jos pohdimme esimerkiksi EU-vastaisen informaatiovaikuttamisen mahdollisia tavoitteita ja vaikutuksia, voimme lähteä liikkeelle siitä perusolettamuksesta, että heikko, hajanainen EU on Venäjälle hyödyllinen. Tällöin olisi loogista, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensisijaisesti niihin yleisöihin, joiden retoriikka jo itsessään resonoi EU-kriittisen perusviestin kanssa.
Tavoitteeksi voidaan siis tulkita EU-kriittisten näkemysten vahvistaminen Euroopassa yleisesti, sekä Euroopan Unionin kriisiytyminen, mikäli tämä kaikki vahvistaa esimerkiksi EU-kriittisten puolueiden roolia Europarlamentissa. Tulee huomata, että näiden EU-kriittisten puolueiden tavoitteiden toteutuminen sopisi Venäjälle hyvin. On selvää, että esimerkiksi Ranskan Front Nationalin tavoite irrottaa Ranska EU:sta ja estää Euroopan integraatiota ajaisi EU:n pienoiseen sisäiseen kriisiin, tai ainakin hetkelliseen konfiguroinnin tilaan, mikä eittämättä näkyisi EU:n poliittisessa päätöksentekokyvyssä (12). Lisäksi, Ranska ei ole ainoa maa, jossa eurokriittinen, populistinen politiikka on nousussa.
Voidaan siis kysyä, onko mahdollista, että Venäjän tavoitteena on EU hajoaminen sisältäpäin. Jos tähän vastataan myöntävästi, tulee meidän pohtia Venäjän informaatiovaikuttamisen kohdistumista ja tunnistaa ne poliittiset prosessit ja ryhmittymät, joihin vaikuttaminen ensisijaisesti kohdistuisi.
Koska moniäänisyys on demokraattisen yhteiskunnan perusarvo, on informaatiovaikuttamisen tekeminen kansalaiskeskusteluun vaikuttamalla ovelaa, ja sillä on helposti ikäviä sivuvaikutuksia. Trollaamisesta keskusteleminen ei saa johtaa kanssakeskustelijoiden syyttelyyn tai siihen, että trollaus-sanaa ryhdytään käyttämään yleisnimikkeenä kriittisille mielipiteille.
//Saara Jantunen
Tiesithän että voit seurata Saaraa Twitterissä.
Viitatut lähteet
- (1) YLE. Haglund: Venäjä käy informaatiosotaa – virheelliset uutiset valtiojohdon hyväksymiä
- (2) YLE. Kyberturva-asiantuntija Limnéll: ”Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä”
- (3) YLE. Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas.
- (4) The Atlantic. Russia’s Online-Comment Propaganda Army
- (5) GlobalVoices. ‘Anonymous International’ Leaks Kremlin’s Instructions to Russian TV
- (6) Buzzfeed News. Documents Show How Russia’s Troll Army Hit America
- (7) The Guardian. The readers’ editor on… pro-Russia trolling below the line on Ukraine stories
- (8) Новая газета. Где живут тролли. Как работают интернет-провокаторы в Санкт-Петербурге и кто ими заправляет
- (9) The St. Petersburg Times. Internet troll operation uncovered in St. Petersburg)
- (10) The Interpreter. A Brief History of the Russian Media)
- (11) Der Spiegel. Russia Today’s Editor-In-Chief: ‘The West Never Got Over the Cold War Stereotype’
- (12) TIME. The Star of France’s Right-Wing
Lisää luettavaa
- The Interpreter: Russia This Week: Here Comes the Kremlin’s Troll Army (2-7 June)
- YLE. Jari Tervo: Trolliarmeija.
- Helsingin sanomat. Ukrainan sota on tiedon sota.
- Kenraali Lindberg. Turvallisuus- ja puolustusympäristömme on muutoksessa (puhe 210. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 15.9.2014).
- YLE. Suomalaiset saavat nyt opetella propagandanlukutaitoa.
- Tommi Kangasmaa, US puheenvuoro: Henkinen puolustus lähtee kansasta.
Raskaampi rautaisannos
- Sirén, Torsti. Strateginen kommunikaatio ja informaatio-operaatiot 2030. Maanpuolustuskorkeakoulu. Julkaisusarja 2: Artikkelikokoelmat N:o 7. Helsinki, 2011.
- Jantunen, Saara. Strategic Communication: practice, ideology and dissonance. National Defence University. Helsinki, 2013.
- Heickerö, Roland. Emerging Cyber Threats and Russian Views on. Information Warfare and Information Operations. FOI report no. FOI-R–2970–SE. Stockholm, 2010.
- Munoz, Arturo. U.S. military information operations in Afghanistan : effectiveness of psychological operations 2001-2010. RAND, 2012.
Random thoughts 