On fire, pt 6. The Finnish NATO debate (Eld och lågor, del 6 | Liekeissä, osa 6)

In my previous post on the Finnish NATO debate I critically reviewed some key arguments of opponents. As for dissecting proponent arguments, the task is daunting, since NATO advocates actually spend most of their time rebutting opponent claims.

The subject easily lends itself to meta-debate and I shall not resist the temptation to take a cursory glance on this. A little less than ten years ago debating the quality of the NATO debate in Finland was the only way to go about discussing NATO, unless one was set on being labelled an NATO enthusiast and modern day anti-Soviet agitator, bent on destroying good Finno-Russian relations. This is still echoed in contemporary debate, lately much exacerbated by the Ukraine crisis that has Finland pondering its special Russian relations.

Pin with Russian and Finnish flags.

Read more on Wikipedia: Finland–Russia relations. Get your pin from http://www.crossed-flag-pins.com/

That being said, and hoping the current confrontational atmosphere will dissipate, the Finnish NATO debate has improved a lot during the last 4–5 years. Voices advocating a return to Soviet era neutrality and archaic Cold War policy are seldom heard; NATO is discussed as an integral part of European security, both from military and political perspectives; Finland is seen as choosing between on one hand Western values and ideals, and on the other hand good neighbourly relations of mutual respect and a very keen, special understanding of Russia and Russians. Or keeping both, which is a main confrontational issue for opponents and proponents.

Like I said, the task of picking good NATO supporter arguments is challenging, since few are actually presented. In retrospect the ones I chose (see below) seem much like counter-arguments to opponent statements. I’ve settled for four key arguments and have presented them with an extensive commentary.

1. NATO will protect us (i.e. send forces) in case we’re attacked (strength of Article V).

Commentary: In part 5, I presented my opinion that article V is ironclad. Failing to act when a member country is threatened would demolish NATO. Forces would be sent, most likely in a pre-emptive manner as seen today in Poland and the Baltic states. The units deployed in support of Finland would of course depend on availability, but assuming for the sake of the argument, the use of rapid response forces (NRF), the following cautious and moderate estimate of forces to be deployed may be relevant:

  • Parts of an NRF air component could be readily deployed in Finland, notably increasing Finnish air defence capabilities. Air policing and air surveillance now done with radar stations and a fleet of 60 F/A-18 would be significantly strengthened with airborne surveillance systems and additional interceptors. The long range air-to-ground strike capability would increase exponentially, creating a deterring capability threshold against aggression.
  • A maritime component, both naval and amphibious, would triple our amphibious forces and add capability to conduct over-the-horizon amphibious operations. 1-2 combined task groups with surface combatants and submarines would greatly increase the range and scope of surveillance, intelligence, air defence and strike assets.
  • The land component would most likely be very moderate. With a field army strength of several brigades, of which only companies and a battalion at most trained and interoperable with NATO forces, any addition would be superfluous. On this point one has to concede to NATO opponents. In the traditional sense of understanding warfare (i.e. boots on the ground), NATO wouldn’t lend us much support in crisis. Viewed from a capability perspective, however, the opposite is suggested. There is great honour in infantry and cavalry, but gunships and men-of-war really make the difference.
  • In addition to these chief components support units would be deployed. Such useful units could be special forces units (think Ukraine), psychological warfare units (think Ukraine) and of course logistic units needed to ensure flow of materiel and services to both Finnish and co-fighting (is that a real word?) NATO units.

2. Finland will decide in which non-article V NATO operations it takes part.

Commentary: This is definitely a counter-argument, as opponents claim that Finnish soldiers would be sent Africa and Asia, if we were to join NATO. While a very sound argument from a Westphalian sovereignty perspective, it is somewhat contradictory if presented with the characterization of NATO as an alliance of democratic nations with Western values. If values are argued, then the implications of that system must be taken into account. Shared values and undertakings by these values requires being flexible on sovereignty.

The concept of creating security with diplomacy, and use of force if necessary, should also be weighed carefully. Article V, while being the foundation of NATO, has a diminished significance in the current and future undertakings of NATO. This is evident in the Chicago Summit official texts and in the mission of the Allied Command Transformation. This has also been argumented (in Finnish) by the Finnish Institute for International Affairs visiting researcher Noora Kotilainen. NATO is becoming more of a security organization that strives to prevent crises by active CA/DIME engagements outside its territory. This does not diminish the security guarantees provided in article V, but the future mission needs of NATO will shift the focus of operations to conflict prevention outside Europe and North America. All members (and partners) are expected to chip in on this, each according to its capabilities. This is already done today and will be done tomorrow.

3. Finland, as a NATO member, will be able to maintain good relations with Russia.

Commentary: Our bilateral relations with Russia probably wouldn’t be affected in the long term, but Russia would resist membership plans and pressure Finland with diplomatic and economic means. Some NATO members have good relations with Russia, Germany and Norway as prime examples. These relations are not affected by the Ukraine crisis any more than Finland’s relations. NATO and EU, both sharing 22 members of 28 total, are acting in concert and cooperation. It could be argued that by not being a NATO member Finland is actually left on the sidelines with less influence despite self-declared ”special” and ”good neighbourly relations.”

In the current situation, however, any aspirations towards a fast-track membership would elicit a stark Russian response. The ability to respond to any further escalation in the Baltic Sea area is beyond the capabilities of NATO, already stretched thin. The window of opportunity on an independent membership decision has closed. A Finnish NATO membership will require a strong pull from members and can only be done together with Sweden. Only this would create a critical mass nullifying Russian resistance.

4. NATO won’t have an impact on our defence; a sovereign nation must stand on its own feet and take care of its own defence.

Commentary: This is an argument shared by both advocates and antagonists. I therefore repeat my previous: This is a decision we will have to make with the other member states. Not all NATO countries maintain full capabilities in all services. Notoriously, the Baltic States are ”infantry and schools only”, to put it bluntly. They rely on NATO to bring the air and maritime power. Finland is no ”biggie” on maritime or air power either. The cost of the F-18 Hornet replacement, assuming that 60 will be acquired, will land somewhere between 7 and 12 billion USD (5-9 bn EUR). This is an unplanned and unfinanced cost that equals three to five annual defence budgets. This is one reason why Finland is active in Nordic Defence Cooperation. NATO offers options in the evolving concept of smart defence.


Please further the debate by sharing your views and opinions below!


Tuntuva satsaus puolustukseen, eikö vain? Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 6.

Ruotsin hallitus on julkaissut laajemman kirjallisen tiedotteen panostuksestaan puolustukseen osuvalla nimellä ”5,5 miljardia puolustukseen.” Olen päivittänyt sivun lopussa olevaa taulukkoa vastaamaan tätä kirjallista esitystä ja laajentanut kommenttejani. Alla on ote hallituksen tiedotteen sivun 4 taulukosta, jota kehotan lukemaan kriittisesti ja vertaamalla esimerkiksi edellisessä osassa esille tuomaani lähdeaineistoon.

Taulukko 1. Uudet panostukset puolustukseen. Milj. SEK.
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 YHT.
Toiminta 110 495 510 665 1045 1760 2150 2300 2300 2300 13635
Materiaali 270 430 475 1360 1505 1850 2095 3200 3245 14430
Yhteensä 380 495 940 1140 2405 3265 4000 4395 5500 5545 28065

Lähde: Regeringen. 5,5 miljarder till försvaret, sid 4.

Vahvistamme puolustusta…

Eilen Ruotsin hallituskoalitio (alliansen) antoi rohkaisevan tiedotteen panostamisesta puolustukseen.

Bild av JAS jaktplan upp och ned vid sidan om rullningsbana

Foto: Försvarsmakten.

Monet puolustuksen palveluksessa olevat ja maanpuolustuksen ystävät varmaan huokaisivat helpotuksesta. Viimeinkin strateginen aikalisä on ohitse ja puolustus saa tarpeensa mukaan. Hallituksen ”satsausta” täytyy kuitenkin tarkastella ainakin kolmen keskeisen tekijän valossa.

  1. Tauolle laitettu oman maan puolustussuunnittelu,
  2. Mount Everestin kokoinen materiaali- ja kunnossapitovelka ja
  3. vakasti puutteellinen uuden sotajaotuksen (Insatsorganisation 2014, IO 14) rahoitus.

Tarkastelujakson lopulla 5,5 miljardiin kruunuun (605 milj eur) kohoava rahoitus on tietysti hyvä uutinen, mutta vain pieni askel oikeaan suuntaan. Hallituksen esilletulo supervaalivuoden aikana muistuttaa lähinnä amerikkalaista spin-tyyppistä PR-temppua — yritetään saada huono tilanne näyttämään erinomaiselta ja kääntää vuosia jatkunut tietoinen alasajo merkittäväksi panostukseksi. Otan tähtäimeeni pari lausetta aineistosta ja ammun alas muutaman väittteen:

Som ett svar på den negativa utvecklingen slog regeringen samma år fast att ett ökat fokus på närområdet, jämfört med tidigare, var påkallat.

Kielteisen tilanteen kehityksen myötä hallitus päätti samana vuonna (2009), että aikaisempaan verrattuna lisääntynyt keskittyminen lähialueeseen oli tarpeen.

Kommentti: Kyllä, vuoden puolustuspäätöksen 2009 myötä aloitettiin jälleen oman maan puolustussuunnitelmien laatiminen. Tämä tapahtui vasta uuden hallituksen oltua Svea-laivan ruorissa kolme vuotta. Suomalaisesta näkökulmasta oman maan puolustuksen suunnittelun tekemättä ja resursoimatta jättäminen on lähinnä virkarikos ja siten täysin käsittämätöntä. En kuitenkaan usko, että useimmat suomalaiset maanpuolustuksesta kiinnostuneet ovat edes tajunneet, että Ruotdsi on tehnyt näin strategisen aikalisänsä aikana.

Vi vill se en utökad övningsverksamhet i och över Östersjön för samtliga stridskrafter, till exempel genom större markstridsövningar och en ökad möjlighet till tillfällig basering på Gotland för marin och flyg.

Haluamme nähdä lisää harjoitustoimintaa Itämeren alueella kaikilla joukoilla, esimerkiksi suurempia maataisteluharjoituksia ja parempia mahdollisuuksi sijoittaa meri- ja ilmavoimien joukkoja tilapäisesti Gotlantiin.

Kommentti: Harjoitustoiminnan tason palauttaminen ei ole kovin vaikeaa, kun sen on annettu pudota minimiin kaikilla mittareilla mitattuna. Tätä asiaa ovat hyvin ansiokkaasti valottaneet Wiseman, Skipper ja Johan Wiktorin (Försvar och säkerhet). Linkit yksittäisiin blogimerkintöihin juuri tästä löydät sivun alaosasta.

Alliansregeringen vill också investera i försvarets materielsystem. Antalet stridsflygplan av typen Jas 39 E föreslås öka från 60 till 70 plan.

Hallitus haluaa myös investoida puolustuksen kalustojärjestelmiin. Jas 39 E -taistelukoneiden lukumäärää esitetään nostettavan 60:stä 70:een.

Kommentti: Hallitus on vuosina 2006–2012 jättänyt keskeiset investoinnit tekemättä, josta seurauksena on ollut kasvava materiaali- ja kunnossapitovelka. Päätettäessä JAS E -hankinnoista 60 konetta pidettiin jonkinlaisena miniminä. 10 koneen lisäys ei lisää operatiivista suorituskykyä, ellei lentotunteja lisätä tuntuvasti ja sota- ja tukiorganisaatioihin tehdä merkittäviä lisäyksiä, niin määrärahoihin kuin myös henkilöstön lukumäärään.

Parlamentaarisen puolustuskomitean (försvarsberedningen) kommentti

Förvarsberedningenin puheenjohtaja, Cecilia Widegren (m), kommentoi tiedotetta iloisesti blogissaan, vaikka hallitus kävelikin hänen ja parlamentaarisen komitean tehtävänannon ylitse. Tässä on syytä nostaa esille kaksi lausetta.

Med anledning av - - - de utmaningar den förändrade säkerhetsmiljön i Europa ger, är det nödvändigt, enligt Försvarsmakten, att fullfölja försvarsreformen.

Puolustusvoimien mukaan puolustusuudistuksen valmiiksi saattaminen on tarpeen, johtuen Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen tuomista haasteista.

Kommentti: Tässä Widegren on oikeassa; lisäys toteuttaa puolustusuudistuksen vuoteen 2024 mennessä, jos kaikki menee suunnitellusti. Kyseessä on kuitenkin vain rahallinen panostus, jonka kohteena on pääasiassa materiaali. Henkilöstöjärjestelmää koskevat ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, mikä heijastuu suoraan maavoimien joukkojen suorituskykyyn.

Användbarhet och behov är avgörande för förmågeutvecklingen, vilket gör rejält högre ambitioner vad gäller utbildning, övningar och operationer. Stridskrafterna måste i nästa steg kunna lösa mer komplexa uppgifter. Ökad operativ förmåga i krigsförbanden är helt avgörande för att möta morgondagens utmaningar.

Käytettävyys ja tarve ovat suorituskyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä asioita, jotka merkittävästi nostavat koulutuksen, harjoitusten ja operaatioiden tavoitetasoja. Seuraava askel asevoimille on pystyä suoriutumaan monimutkaisemmista tehtävistä. Kasvanut operatiivinen kyky on ratkaisevaa huomisen haasteiden kohtaamisessa.

Kommentti: Tässä Widegren lähtee liian pitkälle laukalle. ”Seuraava askel”, ”kasvanut kyky” ja ”huomisen haasteet” ovat ne samat joiden piti jo olla valmiita uudessa sotajaotuksessa 2014 (IO 14), eli tänään!


Ruotsin puolustuksen kriisi on pysähtynyt hetkeksi. Hallituksen kortit on katsottu puolustuksen itsensä, maanpuolustuksen ystävien ja bloggaajien sekä tarkastusviraston toimesta. Nyt hallitus on valinnut tiekseen lopettaa tosiasioiden kieltämisen. Ruotsin puolustuskyky voidaan palauttaa, jos

  1. puoluerajat ylittävä sopu saavutetaan ja
  2. taloudellinen tilanne jatkuu vakaana ja
  3. perustavan laatuiset puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän ja yksiköiden miehityksen ongelmat ratkaistaan ja
  4. kansainvälisten operaatioiden tavoitetaso pysyy matalana ja
  5. puolustusvälineiden hintakehitys jatkuu suhteellisen maltillisena.

Tämä panostus ei anna minulle aihettaa muuttaa aikaisempaa arviotani:

Ruotsin strateginen aikalisä jatkuu ja pitenee. On epätodennäköistä, että Ruotsi kykenisi palauttamaan tunnustetun kyvyn oman alueensa puolustamiseen.

Tähän päätttyy varsinainen merkintä. Jos pidät yksityiskohdista, haluat lisätietoja ja ruotsin kieli taipuu kohtuullisesti, niin jatka lukemista.



Alla on luettelo materiaalista, jota ei ole voitu suunnitella ylläpidettäväksi tia hankittavaksi vuosina 2014­–23. Aineisto on otettu puolustusvoimien vastauksesta hallituksen selvityspyyntöön pitkäkestoisen taloudellisen tasapainon saavuttamisesta (Försvarsmaktens underlag om långsiktig ekonomisk balans (2013)). Olen päivittänyt tilanteen puolustusvoimien vuoden 2015 talousarvioesityksen aineiston mukaiseksi ja hallituksen tiedotteen tietojen mukaiseksi vertailemalla tietoja ja vahvistamalla niitä vanhemmista lähteistä.

Materielsystem som inte kunnat planeras in 2014–­23
Kranaatinheittimet Ositttain, uusi ampumatarvike ja 81 ja 120 mm krh vaihto uusiin.
Siltakalusto Osittain, siltavaunu käyttöön tietyssä laajudessa.
Keskipitkän kantaman ilmatorjunta Kyllä, jo aiemmin. Nyt lisäys kahden pataljoonan kalustoon ”vähintään yhden” sijasta.
Sukellusveneet Kyllä.
Merimaaliohjusjärjestelmä Kyllä, Rb 15 (MTO85M) ylläpidetään, tutkimus tulevaisuuden MTO tarpeesta tehdään. Järjestelmän päivitystä ei ole suunniteltu. Lisäys mahdollistaa järjestelmän korvaamisen.
Kuljetuskoneet Osittain. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tutkitaan. Neljä uutta C-130 -konetta hankitaan.
Korvetit Ei.
Tutkajärjestelmät Epäselvää. Ei ilmene aineistosta.
Ajoneuvojärjestelmät Osittain. Hankitaan miina- ja sirpalesuojatut ajoneuvot vaihtolavalaitteistolla ja uusi joukkojenkuljetusajoneuvo.
Ilmatorjuntaohjuksen Visby-luokan korvetteihin Ei.
Tiedustelutoiminto Osittain, otetaan käyttöön taktinen UAV ja ISR-johtamisjärjestelmä (suomalainen termi TVJ), parannetaan tykistötutkajärjestelmää.
Kulutustavara/määrämateriaali Epäselvää. Ei ilmene aineistosta.
Materiaalin ylläpito Osittain, niillä edellytyksillä, jotka ilmenevät puolustusvoimien lausunnoista ja vastauksista.
Gotland-luokan sukellusvene Kyllä, modifiointi (HTM=MLU).
Lentokonejärjestelmä 100 Ei tietoa.
Tiedustelukone (SIGINT) Ei tietoa.
Taisteluajoneuvot Osittain, strf90 (CV90) elinkaaren jatkaminen (RENO).
Panssarivaunut Osittain, ks yllä. Sama koskee strv122 (Leopard 2S).
Miinantorjunta-alukset Ei.
Amfibiojoukkojen veneet Osittain, hankintaan uudet veneet asejärjestelmällä ja toimitetaan strb 90HSM.
Useat sensori- ja tutkajärjestelmät Osittain.
Panssarintorjunta-aseistus Ei tietoa.
Helikopterijärjestelmän toimintojen jatkaminen Kyllä, toimintojen ylläpitäminen kalustolla hkp14, hkp15(B) ja hkp16.
Määrämteriaalin uusiminen Osittain, niillä edellytyksillä, jotka ilmenevät puolustusvoimien lausunnoista ja vastauksista.

Lähde: Riksrevisionen. RiR 2014:8 Försvaret – en utmaning för staten. Granskningar inom försvarsområdet 2010–2014.


Tähän olen koonnut keskeisen luettavan aiheesta parhaista lähteistä, joita pidön luotettavina ja hyvinä. Kaikki aineisto on laadittu erittäin kattavasti ja sisältää linkitettyjä lisätietoja sekä korkean tason säilyttävät kommentit ja keskustelun.




Riksrevisionen (avslutade granskningar)


Toinen aikalisä – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 5.

Länk: Riksrevisionens rapport: "Ekonomiska förutsättningar  för en fortsatt omställning  av försvaret rir 2014:7." Riksrevisionen.se

Linkki tarkastusviraston raporttiin ”Ekonomiska förutsättningar för en fortsatt omställning av försvaret RiR 2014:7.” Riksrevisionen.se

Ruotsin valtion tarkastusvirasto Riksrevisionen (suom. vast. VTV) on päässyt loppuun Ruotsin puolustuksen kyvykkyyksiä koskevassa tuloksellisuustarkastusten sarjassaan. Tässä kuvassa esitetty tarkastus, ”Puolustuksen uudistuksen jatkamisen taloudelliset edellytykset”, edelsi tarkastuksten tuloksia koonnutta loppuraporttia.

Jos tahdot asiasta lisätietoa, suosittelen lukemaan Wisemanin
ja Skipperin blogeja tai Mikael Holmströmin kolumnia Svenska Dagbladetissa.


Tämä on yli vuosi sitten käynnistämäni Ruotsin puolustusta käsittelevien merkintöjen sarjan viides osa. Kaikki aiemmat osat löytyvät myös suomeksi ja suosittelen lukemaan ne, jos tarvitset enemmän taustatietoa.

En esitä tässä yhteenvetoa raportista, sen löydät raportin lopusta. Käytetty ruotsin kieli on aika selkeää ja yksinkertaista, joten kannattaa kokeilla. Raportin viimeisiä sivuja (luku 8) suosittelen laiskoillekin lukijoille. Lähtökohtani tämän merkinnän jatkon osalta on se, että tunnet taustat tai osaat hankkia perustietämyksen osoittamieni linkkien avulla.

Strateginen aikalisä

Ruotsille puolustuspäätös 2000 (försvarsbeslut 2000, FB00) oli lopun alkua. Ruotsalaiset totesivat iloisesti, että ei heitä mikään uhkaa yli kymmeneen vuoteen ja aloittivat siirtymisen laajaan reserviin perustuvan asevelvollisuusarmeijan (invasionsförsvaret) uudistamiseksi kohti korkean valmiuden suorituskykyisiä asevoimia (insatsförsvaret). Puolustuspäätös 2004 (FB04) terävöitti tätä suuntausta. Lisäksi päätös vahvisti Venäjällä tapahtunutta positiivista demokratiakehitykstä ja voimistuvaa taloudellista ja poliittista keskinäisriippuvuuden myyönteistä kehittymistä. Georgian sota 2008 ei muuttanut paljoakaan. Ruotsi kylläkin irtisanoi kahdenvälisen, 7 mrd kruunun arvoisen sotilasyhteistyönsä Venäjän kanssa, mutta uusi puolustuspäätös (FB09) oli jo lähes valmiina ja puolustusuudistus oli saatettava loppuun. Tässä hukattiin käytännössä viimeinen mahdollisuus vetää käsijarrrusta. Strategisen aikalisän oli tarkoitus tuottaa kruununjalokivenä modernit, nopeat, liikkuvat ja kyvykkäät asevoimat ilman asevelvollisuutta.

Järjestelmävirheet suunnittelussa ja arviossa

Mainituilla puolustuspäätöksillä on huolestuttavia yhteisiä piirteitä. Ruotsi yritti 90-luvun lopulla ennakoida erilaisia tilannekehityksiä ja tapahtumakulkuja lähialueillaan ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössään. Tätä tehtiin siis voimakkaasti muuttuneessa kaootttisessa kansainvälisessä järjestelmässä, jossa oli monia suuruudeltaan tuntemattomia epävarmuustekijöitä. Valtionjohdon ja asiantuntijoiden täytyi näin ollen turvautua suureen määrään olettamuksia arvioissaan. Operatiiviseen suunnitteluun osallistuneet sotilaat tietävät, että olettamuksia on tehtävä, mutta ne on myös jatkuvasti alistettava tarkastamiselle, jossa ne hyväksytään tosina tai hylätään epätosina.


Ruotsissa kerran tehtyä ei enää uudestaan korjattu. Puolustuspäätöksiä valmistelevat parlamentaariset komiteat (försvarsberedningen) silottivat tutkijoiden kriittisemmät analyysit miellyttää sanomaa vahvistaviksi raporteiksi. Samalla kadotettiiin tunnetut epävarmuudet ja olettamuksista tuli tosiasioita ennen kuin muste raporteissa oli ehtinyt kuivua.

Tämä puolue- ja talouspoliittisesti ohjatun prosessin järjestelmävirhe jalkautui tasoa alempana FB09:ssä. Ensilukemalta FB09 vaikuttaa hyvin selkeältä ja yksityiskohtaiselta ja se luo kuvan hyvin valmistellusta analyyttisesta päätöksestä. Siinä missä aiemmat FB:t menivät harhaan turvallisuusympäristöanalyyseissa, tehtiin puolestaan FB09:ssa ylioptimimistinen arvio omien puolustusvoimien tilanteesta. Lisäksi oletettiin käskettyjen tehtävien ja tavoitetasojen toteutuvan täysimääräisesti. Vain harvoja seuranta- ja korjausmekanismeja asetettiin. Tämä siitä huolimatta, että porvarillinen nelipuoluehallitus (alliansen) oli jo aikaisemmin, otettuaan hallitusvastuun vuonna 2006, alkanut luoda merkittävää materiaali- ja kunnossapitovelkaa kieltämällä suunniteltuja palveluiden ja puolustusmateriaalin hankintoja.

10 vuotta lisää

Seuraukset ja niiden merkitykset ovat ilmeisiä ja ne ovat luettavissa Ruotsin puolustusvoimien talousarvioesityksistä, pitkän aikavälin suunnitelmasta(FM PerP), vuosikertomuksista, eduskunnan ohjauskirjeistä puolustusvoimille ja Ruotsin valtion tarkastusviraston raporteista. Ruotsissa on, toisin kuin Suomessa, voimakas kansanvaltaisuuden ja sitä myötä julkisuuden periaate. Ruotsalaisista tuntunee demokratianäkökulmasta hieman kummalta, että Suomessa ei lainkaan raportoida suorituskyvyn käyttöä, suorituskykyjä, valmiuksia ja lukumääriä. Syynä tähän lienee asemamme. Leikillisesti voitaisiin sanoa, että jos olisimme samassa kunnossa kuin Ruotsin puolustus ja vielä kertoisimme siitä avoimesti, niin naapuri olisi kyyllä ottanut ”löysät pois” aikoja sitten.

FB09 ja puolustusuudistuksen toteuttamisen vakavien poikkeamien seurauksena on syntynyt tilanne, jossa uusi sotajaotus (Insatsorganisation 2014, IO 14) ei saavuta alustavaa operatiivista valmiutta asetettuun aikaan mennessä, eikä koskaan saavuta täyttä valmiutta. Nykytilassa arvioidaan IO 14 olevan käyttöön otetun korkealla tavoitetasolla vuonna 2020+, edellyttäen että rahoitus sallii sotavarustuksen modifioinnin jatkuneen aikalisän aikana tapahtuvan teknisen kehityksen kompensoimiseksi. On kuitenkin epävarmaa tuottaisiko panostus tulosta, koska suuri osa puutteista on henkilöstöjärjestelmässä ja yksiköiden miehityksessä. Näihin tunnistettuihin ongelmiin ei ole löydetty ratkaisua. Monissa yksiköissä on vieläkin sijoitettuna varusmiehiä, joita ei siis vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen voida rauhan aikana kutsua palvelukseen.



Ruotsin strateginen aikalisä jatkuu ja pitenee.

  • On epätodennäköistä, että Ruotsi kykenisi palauttamaan tunnustetun kyvyn oman alueensa puolustamiseen. Sitä vastoin on mahdollista, että kyky nopeaan toimintaan oman alueen ulkopuolella kehittyy edelleen ja että sitä käytetään ”luottamusta rakentavana solidariteetti-instrumenttina.” Tällaisessa ratkaisumallissa Ruotsi vahvistaa sitä puolustushaaraa, jolla on parhaat kyvykkyydet ja vahva kehitys-, vienti- ja rauhanturvapotentiaali.
  • On epätodennäköistä, että Ruotsi nopeasti ryhtyy puolustusliittoon Suomen kanssa. Usean vuoden ajan heitteille jäänyt ja vasta vuoden 2009 jälkeen uudelleen aloitettu oman maan puolustussuunnittelun tilanne on arvioni mukaan kiusallisen heikko. Puolustusliitto edellyttäisi oman puolustussuunnittelun avaamista kumppanille, vaikkakin luottamuksellisesti. Tällä hetkellä Ruotsin puolusutussuunnitelma kantaa leimaa KUISAL – kiusallisen salainen.
  • On mahdollista, että suunnittelun ja arvioiden järjestelmävirheet jatkuvat. Försvarsberedningenin ensimmäinen raportti viime vuoden toukokuulta vanhentui heti kättelyssä ja kakkososalle Ukrainan kriisin seurauksena annettu parin kuukauden lisäaika ei riitä siihen, että komitea palaisi piirrustuspöydälle, tarkastelisi ykkösosan virheitä ja tuottaisi syventävän arvion ja ennusteen Ruotsin turvallisuusympäristöstä Ukrainan kriisin jälkeen. Hallituksen päätökset ja muu ohjaus kärsii edelleen mikromanageroinnista, tavoitetasojen täydellisen täyttymisen odotuksista sekä haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä ymmärtää puolustusvoimien toimittamia selvityksiä ja vastauksia.


Riksrevisionenin loppuraportti viiväistyi ja se julkaistiin huhtikuun alussa.

Rejält tillskott, eller? Det svenska försvarets kris, del 6.

Addenda: Nu har regringens besked kommmit ut i skriftlig form med det slående namnet ”5,5 miljarder till försvaret.” Tabellen längst ner på sidan har uppdaterats att motsvara det skriftliga underlaget och kommentarer har tillförts. Korrigeringar markerade med gul bakgrund. Nedan ett utdrag ur regeringens tabell över satsningarna:

Tabell 1. Nya satsningar på försvaret. Miljoner kronor.
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Summa
Förbandsvhet 110 495 510 665 1045 1760 2150 2300 2300 2300 13635
Materielinv. 270   430 475 1360 1505 1850 2095 3200 3245 14430
Summa 380 495 940 1140 2405 3265 4000 4395 5500 5545 28065

Källa: Regeringen. 5,5 miljarder till försvaret, sid 4.

Vi förstärker försvaret

Den svenska alliansregeringen kom idag ut med ett styrkebesked om ökad satsning på försvaret.

Bild av JAS jaktplan upp och ned vid sidan om rullningsbana

Foto: Försvarsmakten.

Många försvarsanställda och -vänner drar säkert en suck av lättnad. Äntligen är time-outen förbi och försvaret får det som krävs. Regeringens besked bör dock skådas för vad det är – i ljuset av nedlagd försvarsplanering, ett materielberg motsvarande Mount Everest och förmågor (IO14) som varit kraftigt underfinansierade.

Satsningen av fem miljarder årligen är ett gott besked, men bara ett litet steg i rätt riktning. Alliansregeringens yttrande liknar det som på amerikanskengelska kallas för spin. Man försöker alltså att få en dålig situation att se riktigt bra ut. Här överträffar alliansen amerikanska spin doctors. Jag ska ta ett par uttalanden i sikten och försöka skjuta några hål på det überpositiva:

Som ett svar på den negativa utvecklingen slog regeringen samma år fast att ett ökat fokus på närområdet, jämfört med tidigare, var påkallat.

Kommentar: Visst, i och med regeringens inriktningsproposition återuppttogs försvarsplaneringen. Dock efter tre år vid rodret. Från finsk synpunkt är underlåtande av att planera och åsidosättta resurser för försvar av eget territorioum helt oförståeligt. De flesta finska försvarsvänner har i min mening inte helt ännu heller fattat att Sverige inte planerat för sittt eget försvar under den strategiska time-outen.

Vi vill se en utökad övningsverksamhet i och över Östersjön för samtliga stridskrafter, till exempel genom större markstridsövningar och en ökad möjlighet till tillfällig basering på Gotland för marin och flyg.

Kommentar: Återupptagning av övningsverksamheten är inte så svårt då den tillåtits förfalla till en mycket låg nivå, mätt med alla volymmätare. Detta har mycket tydligt belysts av Wiseman, Skipper och Johan Wiktorin (Försvar och säkerhet). Länkarna till specifika inlägg hitar du längst ner.

Alliansregeringen vill också investera i försvarets materielsystem. Antalet stridsflygplan av typen Jas 39 E föreslås öka från 60 till 70 plan.

Kommentar: Alliansregeringen har under åren 2006–2012 låtit bli att investera i försvarets materielsystem, vilket bidragit till ett materielberg (materielskuld). Vid beslutet om anskaffning av JAS E ansågs 60 plan vara något slags lägsta antal. Ett tillskott på 10 flygplan är inte en avsevärd ökning av operativ förmåga, utan full återupptagning av flygtimmmar, som behöver byggas upp med tillskott både i insats- och stödorganisationens anslag och personal.

Försvarsberedningens kommentar

Försvarsberedningens ordförande, Cecilia Widegren(m), kommenterar beskedet på sin blogg. Här är det värt att lyfta fram två meningar.

Med anledning av - - - de utmaningar den förändrade säkerhetsmiljön i Europa ger, är det nödvändigt, enligt Försvarsmakten, att fullfölja försvarsreformen.

Kommentar: Widegren har rätt på den här punkten; denna satsning fullföljer försvarsreformen till och med 2024, om allt går enligt plan. Satsningen är dock bara pengar, som främst går till materiel. Frågor beträffande personalförsöjning är fortfarande olösta vilket direkt återspeglas i markförbandens förmåga.

Användbarhet och behov är avgörande för förmågeutvecklingen, vilket gör rejält högre ambitioner vad gäller utbildning, övningar och operationer. Stridskrafterna måste i nästa steg kunna lösa mer komplexa uppgifter. Ökad operativ förmåga i krigsförbanden är helt avgörande för att möta morgondagens utmaningar.

Kommentar: På den andra punkten utvecklar Widegren lite populistiskt med väl kända adjektiv. Det nästa steget, den ökade operativa förmågan och morgondagens utmaningar är något som skulle vara färdigt i och med insatsorganisation 2014, alltså idag.


Det svenska försvarets kris har kommit till halt. Den svenska regeringens kort har under flere år synats av försvaret, försvarsdebattörer och Riksrevisionen och regeringen har valt att inte längre underkänna fakta. En återupptagning av den svenska försvarsförmåga påbörjas om

  1. en blocköverskridande överenskommelse nås och
  2. det ekonomiska läget fortsätter stabilt och
  3. grundläggande problem i personalförsörjning och bemanning löses och
  4. ambitionsnivån för internationella insatser hålls låg och
  5. prisutvecklingen av försvarsmateriel förblir relativt stabil.

Dennasatsning ger mig inte anleding att ändra min tidigare bedömning:

Den svenska strategiska time-outen fortsätter och förlängs. Det är osannolikt att Sverige kommer att kunna återuppta en erkänd förmåga till försvar av eget territorium.

Här slutar det egentliga inlägget. Om Du gillar detaljer och bakgrund så ska Du fortsätta läsa.



Nedan finns en förteckning av materielsystem som inte kunnat planeras in 2014­–23, tagen från Försvarsmaktens underlag om långsiktig ekonomisk balans (2013). Jag har lagt in det läget enligt det som redovisas i Försvarsmaktens budgetunderlag 2015, bilaga 1. Jag välkomnar korrektur och addenda av svenska läsare och andra sakkunniga. Kör friskt i kommentarsfältet!

Materielsystem som inte kunnat planeras in 2014–­23
Typ Åtgärdat, kommentar
Granatkastare Delvis, ny ammunition och omsättning av 8/12 cm grk.
Bromateriel Delvis, brobandvagn tillförs i viss omfattning.
Medellångräckviddigt markbaserat luftvärn Ja, redan tidigare. Nu ökning till mtrl för två bataljoner.
Åtgärder ubåtssystem Ja.
Omsättning sjömålsbekämpande system Nej/Ja, Rb 15 vidmakthålls, en studie avseende det framtida behovet av sjömålsrobot genomförs. Uppdaterad: Någon livstidsförlängning eller ersättning av [Rb 15] är idag inte inplanerad. Tillskottet möjliggör att Rb 15 ersätts med ett modernt system. E
Omsättning taktiskt transportflyg Nej, alternativa lösningar studeras. Uppdaterad: Delvis, anskaffning av fyra nya taktiskt transportflyg motsvarande typ C130.
Omsättning korvettsystem Nej.
Omsättning radarsystem Oklart, omfattning framgår ej tydligt. Mera tid för analys av detta behövs.
Omsättning fordonsystem Delvis, tillförs min- och splitterskyddade fordonmed lastväxlarsystem och nytt trupptransportfordon
Luftvärnsrobotsystem korvett typ Visby. Nej
Underrättelsefunktion Delvis, införande av taktisk UAV och ISR-ledning, renovering av artillerilokaliseringsradar.
Mängdmateriel Oklart, framgår ej tydligt ur underlag.
Vidmakthålla befintlig materiel Delvis, under de förutsättningar som framstår i FM underlag ocg och svar.
Omsättning ubåt typ Gotland Ja, halvtidsmodifiering (HTM, MLU).
Omsättning flygplanssystem 100 Okänt.
Omsättning signalspaningsflyg Okänt.
Omsättning stridsfordonssystem Delvis, strf90 livstidsförlängning (RENO)
Omsättning stridsvagnssystem Delvis, ovanstående gäller för strv122
Omsättning minröjningsfartyg Nej, men införande [av Visbykorvetter version 5] innebär även en utökad förmåga till sjöminröjning(!)
Omsättning amfibiesystemet båtar Delvis, nyanskaffning av stridsbåtar med vapenstation samt leverans av strb 90HSM.
Omsättning av ett flertal sensor- och radarsystem Delvis.
Omsättning av pansarvärnssystem Okänt.
Livstidförlängning av vissa funktioner inom helikoptersystem Ja, vidmakthålllande av funktioner med hkp14, hkp15(B) och hkp16.
Omsättning mängdmateriel Delvis, under de förutsättningar som framstår i FM underlag ocg och svar.

Källa: Riksrevisionen. RiR 2014:8 Försvaret – en utmaning för staten. Granskningar inom försvarsområdet 2010–2014.


Här har jag samlat rekommenderad läsning om de brister som nu lappas med både länkad och utvecklad information om bakgrunden till det hela.




Riksrevisionen (avslutade grankningar)


Taulukauppiaat kyberavaruudessa [reblog]

Tämä on rebloggaus ruotsalaisen turpobloggaaja Wisemanin erinomaisesta merkinnästä maaliskuun alusta, koskien verkossa suoritettavaa sotilashenkilöstöön kohdistuvaa tiedustelua. Tämä liittyy aikaisempiin merkintöihini tietoturvasta ja kyberavaruuden tilanteesta Ukrainaan littyen, jota suosittelen lukemaan tämän yhteydessä. Käännös virheineen on minun.

Sodan ajan juliste: Sinuakin vaanii vakooja.

Sinuakin vaanii vakooja. Pommit ovat tosin muuttaneet muotoaan, mutta ne löytävät tarkemmin juuri Sinun kotiisi.

Maaliskuun 2. päivänä 2014 Wiseman kirjoitti:

Tämä ei ole sellaista, jota tavanomaisesti käsittelisin netissä, mutta tapa on arvioni mukaan paras ja nopein saada ihmiset heräämään ja ajattelemaan ja estämään toimijaa pääsemään käsiksi haluamaansa tietoon.

Twitterissä on päivän mittaan kohdistettu tiedustelua tileihin, joiden voidaan olettaa kuuluvan ruotsalaiselle sotilashenkilöstölle. Menetelmänä on ollut yhteydenotto tilin haltijaan sellaiselta tilitä, jonka esitetään kuuluvan henkilölle, joka on kiinnostunut palveluksesta valtiolla (ei normaalia ruotsalaiselle haluta yleisesti valtion palvelukseen, ruotsalainen puhuu useimmin tietystä ammatista). Päästyään yhteydenpitoon suoraviestinnällä (Direct Message, DM, käänt. huom.) [toimija] on kysynyt muista tileistä ja yhteydenoton kohteen työtehtävistä. Tällainen asia nostaa toivottavasti niskakarvat pystyyn. Vastapuolen huomattua ettei pääse mihinkään on tili poistettu.

Menetelmää on käytetty useampaa henkilöä kohtaan ja sitä tultaneen eri muodoissa kokeilemaan useampaan henkilöön myös muissa sosiaalisissa medioissa. Nämä ovat nykypäivän taulukauppiaita, jotka matkaavat kyberavaruudessa polkupyörän asemesta.

Eri toimijoilla on suuri kiinnostus Ruotsin [ja etenkin] puolustusvoimien tekemisiä kohtaan tämänhetkisten maailman tapahtumien keskellä. Olkaa siis tarkkana.

Miettikää myös Försvar och Säkerhetin [alla olevaa otetta] perjantaisesta merkinnästä, koskien tilanteen kehittymistä viikonloppua kohden:

Muita uusvanhoja tapoja voivat olla propagandistiset aineistot, jotka perustuvat perinteiseen hyvään tiedusteluun. Ilman omia teknisiä todisteita haluan tähdentää, että puhelinkeskusteluiden nauhoitukset, joita olemme viime aikoina kuulleet edistävät venäläisiä intressejä. Victoria Nulandin keskustelu Yhdysvaltain lähettilään kanssa Kiovassa ja siinä esiintyneet johtavien poliitikkojen arvostelut ja EU:n herjaaminen ovat pidemmmällä tähtäimellä [vahingollisia] EU:lle ja Yhdysvalloille.

[Turkin pääministeri] Erdoganin salattuun puhelimeen kohdistunut aidolta vaikuttava nauhoitus, jossa siis Erdogan ohjeisti poikaansa kätkemään rahoja, lienee myös jonkin kyvykkään toimijan tekemä.

Turkin pääministerin aseman heikentäminen tässä tilanteessa edistää venäläisiä intressejä, koska Turkki näkee krimintataarit suojatteinaan. Tämä käy ilmi Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoglon eilisestä lausumasta.

Siksi haluan päättää vetoamalla kansanedustajiimme, valtioneuvostoon ja keskeisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asemissa oleviin valtion virkamiehiin:

Älkää puhuko puhelimessa salaisista asioista, näihin luetaan myös yksityiset arviot. Älkää myöskään lähettäkö näitä arvioita ja käsityksiä sähköpostitse. Etumme voivat vaarantua, ihmiset altistua uhille ja saatat kuulla äänesi BBC:n lähetyksessä. Informaatiosodankäynti raaistuu ja toisella puolen Itämerta on käynnissä voimakas varustelu.

Kommentti (James): Sanomattakin lienee selvää, että vastaavanlaisia yrityksiä on myös kohdistettu Suomen puolustusvoimien henkilöstöön. Tietoisuudesta tulee ongelma vapaa-ajan ja työajan erottelun takia ja uskon, että kynnys ilmoittaa vapaa-ajan ja sosiaalisen median piirissä tapahtuvasta toiminnasta on korkea, johtuen etenkin organisaation ambivalentista suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan.

Pelko pois! Jos Sinua lähestytään kyberavaruudessa, niin ilmoita asiasta esimiehellesi. Tutkintaosasto tarvitsee näitä ilmoituksia ja tietoja voidakseen suojella henkilöstöään. Asia ei pelkästää koske palkattua henkilöstöä – myös reserviläisiä urkitaan. Alla lyhyt kommentti maanpuolustus.net -foorumin ylläpidolta:

Kommentti (maanpuolustus.net): ”Murtautumiseen käytetyt tavat ovat olleet laidasta laitaan, suoraan palvelimeen kohdistuvaa tai käyttäjiin kohdistuvaa. Yleisin tapa taitaa olla sähköpostiin tulevat kohdistetut viestit ja haavoittuvien ohjelmistojen kaivelu palvelimelta. Käyttäjiin on myös kohdistettu ihan siviilielämässä erinäisiä lähestymisiä koskien arkaluontoisia tietoja, tästä soisi saada viestiä vähän useammin ylläpitoon. Tietojen kaivelun aktiivisuuteen vaikuttaa varmasti kohteen mielenkiintoisuus ja kohderyhmä, meidän tapauksessa kohderyhmä ja käyttäjät ovat varmasti sieltä mielenkiintoisemmasta päästä tiettyjen tahojen simillä katsottuna ja sen kyllä välillä huomaakin.”

Kommentti (James): Reserviläinen! Osaat pysyä vaiti maanpuolustuksen asioista, mutta muista myös ilmoittaa tietojen kalastelusta ja havaitsemistasi uhista!