Syventyminen Venäjään

Tämä on käännös ruotsalaisen turvallisuuspoliittisen bloggaajan Oscar Jonssonin sivusta ”Fördjupning Ryssland”, joka on erinomainen koonnos Venäjän asevoimia, puolustuspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta tutkimusaineistoista. Käännös korostuksineen ja virheineen on minun laatimani. Alkuperäinen/originalet: Fördjupning Ryssland.

Oscar Jonsson suorittaa kansainvälisen turvallisuuden maisteritutkintoa Lontoon King’s Collegen sotatieteellisessä tiedekunnassa. Oscarilla on rauhan- ja konfliktintutkimuksen kandidaattitutkinto Uppsalan yliopistosta ja työkokemusta mm. Ruotsin puolustusvoimista, Etyj:stä ja Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksesta (EUISS). (lue lisää…)

Tervetuloa sivuille. Tämän sivun tarkoituksena on jakaa tietoa venäläisestä turvallisuus- ja puolustuspoitiikasta. Tavoitteena on, että sivustolla olevat raportit ovat hyvälaatuisia ja niiden laatu on varmistettu, mutta valitettavasti en ehdi lukea niitä kaikkia. Tämän vuoksi vinkkejä aineistosta arvostetaan. Yhdessä tulemme viisaammiksi.

Suositttelen lukemaan kirjoittamaani sarjassa Hotbilden (Uhkakuva) ja yleistä Venäjästä.

* = Erityisen kiinnostava

Venäjän turvallisuusstrategiat ja ohjaavat asiakirjat

• Kansallinen turvallisuusstrategia, 2009; Den nationella säkerhetsstrategin, 2009; Russia’s National Security Strategy to 2020
• Venäjän sotilasdoktriini, 2010; Rysslands militärdoktrin, 2010; Military Doctrine of the Russian Federation
• Venäjän ulkopoliittinen konsepti, 2013; Det ryska utrikespolitiska konceptet, 2013; Foreign Policy Concept 2013
• Venäjän tietoturvallisuustrategia, 2000; Rysslands informations säkerhetsdoktrin, 2000, Information Security Doctrine

Venäjän sotilaallinen kyvykkyys

• *Maanpuolustuskorkeakoulu, 2013; Finnish National Defence University, 2013, The Development of Russian Military Policy & Finland [suomeksi]
• Venäjän ydinasedoktriini, FOI, 2012;FOI, 2012, Rysk kärnvapendoktrin 2010: Utformning och drivkrafter
• Venäjän merivoimat, FOI, 2012; FOI, 2012, De Ryska Marinstridskrafterna
• *Venäjän sotilaallinen kyvykkyyys, FOI, 2011; *FOI, 2011, Rysk militär förmåga i ett tioårsperspektiv
• *Venäjän harjoitustoiminta, FOI, 2010; *FOI, 2010, Rysk operativ-strategisk övningsverksamhet under 2009 och 2010
• Venäjä ja voiman käyttö: Teoria ja käytäntö, FFI, 2005; Forsvarets Forskningsinstitutt, 2005, Russia and the Use of Force: Theory and Practice

Venäjä ja Nato

• UK Defence Academy, 2011, Rogozin, NATO, Peace, and the World (Rogozin, Nato, rauha ja maailma)
• *UK Defence Academy, 2009, Waking the Neighbour: FI, RU & NATO (Naapuria herättämässä: Suomi, Venäjä ja Nato)

Venäjä ja kyberturvallisuus

• Conflict Studies Research Centre, 2012, Russia’s Public Stance on Cyberspace Issues (Suhtautuminen kyberavaruuskysymyksiin)
• FOI, 2012, Russian Politics and the Internet in 2012 (Venäjän politiikka ja internet vuonna 2012)
• Conflict Studies Research Centre, 2011, Information Troops, A Russian Cyber Command? (Informaatiojoukot, venäläinen Cyber Command?)
• *FOI, 2010, Emerging Cyber Threats & Russian Views on Information Warfare (Venäläisiä näkökulmia informaatiosodankäyntiin)

Venäjän ulkopolitiikka

• Chatham House, 2013, The New Russian Foreign Policy Concept (Venäjän uusi ulkopoliittinen konsepti)
• Chatham House, 2012, Legacies, Coercion & Soft Power: Russian Influence in the Baltic (Perintö, painostus ja pehmeä valta; Venäjän vaikutus Itämeren alueella)
• Chatham House, 2012, Russian Responses to NATO and EU Enlargement (Venäjän vastaukset Naton ja EU:n laajentumiseen)

Venäjän sisäpolitiikka

• Carnegie Endownment, 2012, The End of the Putin Era? (Putinin aikakauden loppu?)
• Chatham House, 2012, Putin Again: Implications for Russia and the West (Putin taas; Merkitykset Venäjälle ja lännelle)
• FOI, 2012, The Structure of Power: An Insight Into the Russian Ministry of Defence (Vallan rakenteet: Katsaus Venäjän puolustusministeriöön
• FOI, 2011,The Russian Demographic and Health Situation (Venäjän väestötiede ja terveystilanne)
• Conflict Studies Research Centre, 2011, Potential Challenges to Public Order & Social Stability in the Russian Federation (Yleisen järjestyksen ja sosiaalisen vakauden mahdolliset haasteet Venäjän federaatiossa)

Venäjän talous ja sotatalous

• FOI, 2013, Ett skepp kommer lastat: Ryska handelsflöden via Östersjön i 20-årsperspektiv (Venäjän kauppavirrat Itämerellä 20 vuoden perspektiivissä)
• Forsvarets Forskningsinstitutt, 2012, Skrammande tall: Realismen i det Russiske vapenprogrammet (NO) (Venäjän asevarusteluohjelman realismi (norj.))
• FOI, 2011, Rysk ekonomi & försvarsekonomi: Ökande försvarsutgifter & ambitiösa mål (Venäjän talous & sotatalous: Kasvavat puolustusmenot & kunnianhimoiset tavoitteet)
• Carnegie Endownment, 2010, Russia’s Oil Exports:Economic Rationale vs Strategic Gains (Venäjän öljyvienti: Taloudellisen perusteet vs strategiset hyödyt)

Venäjä ja lähialue

• Forsvarets Forskningsinstitutt, 2007, Livet i Hegmonens Skygge (Norska) (Elämä hegemonian varjossa (norj.))

Venäjä ja Arktis

• FOI, 2013, Russia and the Arctic: Analysis and Discussion of Russian Strategies (Venäjä ja arktinen alue: Analyysi ja keskustelu Venäjän strategioista)
• Forsvarets Forskningsinstitutt, 2010, Security Implications of Climate Change in the Arctic (Arktiksen ilmastonmuutoksen turvallisuuspoliittiset seuraukset)

Venäjä ja Kaukasia

• *Crisis Group, 2012, The North Caucasus 1: Ethnicity and Conflict (Pohjois-Kaukasia 1: Etnisyys ja konflikti)
• *Crisis Group, 2012, The North Caucasus 2: Islam, Insurgency and Counter-insurgency (Pohjois-Kaukasia 2: Islam, kumouksellinen ja vastakumouksellinen sota)
• *Crisis Group, 2011, Armenia and Azerbaijan: Preventing War (Armenia ja Azerbaidžan: Sodan ehkäiseminen)
• Crisis Group, 2008, Russia’s Dagestan: Conflict Causes (Venäjän Dagestan: Konfliktin syyt)

Aika halpa vakuutus

Mediassa esillä ollut suomalaisten panttivankien vapautusoperaatio ja erityisesti sen kustannukset ovat saaneet runsaasti julkisuutta. En koe erityistä sympatiaa tai antipatiaa Atte Kalevaa kohtaan; hän oli tutkija virkavapaalla puolustusvoimista. Tapaus ei liity puolustusvoimiin muutoin kuin intressien kautta. Mitkä intressit? Suosittelen lukemaan Iltalehden uutispäätoimittajan Panu Pokkisen mielipiteen asiasta.

Rahojen suhteen käytän vakuutusmetaforaa. Matkavakuutus ei kata ihan kaikkea. Verojen muodossa maksamme pientä valtiollista lisää, joka poistaa tavanomaisen vakuutuksen rajoitukset. Tsunamin, kaappaajien, sodan tai muun kriisin iskiessä itsenäinen valtakuntamme käyttää diplomaattista voimaansa sekä ministeriön ja konsuliensa työpanosta ulkomailla olevien hädänalaisten kansalaisten etujen, hengen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yleensä tehtävät hoidetaan normaalin toiminnan ohessa 39 000 eurolla, mutta kerran muutamassa vuodessa tulee tapaus, jossa vakuutusta lunastetaan isommalla rahalla. Hyvä näin, sillä se muistuttaa meitä siitä kuinka hyvin valtio hoitaa perustehtäväänsä, eli turvaa kansalaistensa hyvinvoinnin ja elinmahdollisuudet.

Lasketaan: Puoli miljoonaa euroa ylimääräistä kulua joka kolmantena vuonna tekee vakuutusmaksuna alle 5 senttiä tuloveronveronmaksajaa ja 3 senttia kansalaista kohden vuodessa. Aika halpa vakuutus.

En billig försäkring

Frigivningen av två finska och en österrikisk gisslan från Jemen och i synnerhet kostnaderna för det hela har fått stor publicitet och väckt en livlig debatt. Som soldat har jag inte några särskilda sympatier för, eller antipatier mot, Atte Kaleva i fallet; han uppträdde som forskare och var tjänsteledig från försvarsmakten. Fallet har ingen koppling till försvarsmakten, förutom intressen. Vilka intressen? Jag rekommenderar varmt synpunkten som chefen för Iltalehtis nyhetsredaktion, Panu Pokkinen, bjuder på.

Beträffande pengarna så ska jag använda försäkringsliknelsen. Reseförsäkringen täcker inte allt. I form av skatt betalar vi ett litet statligt tillägg, som avlägsnar vissa begränsningar. Vid händelse av tsunami, kapning, krig eller annan kris, så utnyttjar vårt självständiga rike all diplomatisk kraft samt ministeriets och konsulernas insatser för att trygga liv och välmående hos nödställda medborgare. Oftast sköts detta arbete som en del av det ordinarie arbetet med 39 000 euro i anslag årligen, men med några års mellanrum löses försäkringen ut i sin helhet. Bra så, för det påminner oss om hur väl staten sköter sina grunduppgift, det vill säga säkrar sina medborgares välmående och livsbetingelser.

Låt oss räkna: En halv miljon extra kostnader vart tredje år blir under 5 cent om året per inkomstskattbetalare och 3 cent om året per medborgare. En ganska billig försäkring.

Svenska insatsförlustregler

Den ”ryska påsken”, eller egentligen den ”ryska våren”, med spionflyg i april mot Sverige under övning CJSE 13 och ryska skenanfall mot HMS Orion i mars, har väckt debattt om försvarets (o)förmåga, sekretess och försvarspolitik i allmänhet. Diskussionen kretsar runt det om det ska markeras eller inte, på vilken nivå det ska ske (politisk el. militär) och om försvarsmaktens bedömning har varit väl grundad.

Jag ska försöka ta en enkel infallsvinkel på det hela, nämligen granska hurdana insatsregler (ROE, Rules of engagement) som det ryska flyget borde ha för att agera mot svenska styrkor. ROE är ett medel för att styra användningen av militära maktmedel. Våldstrappan har väldigt många steg som varierar enligt arena. Det centrala i det hela är (vore) att insatsreglerna inte styr taktiken som tillämpas, inte förmedlar strategi eller doktrin och inte är ett säkerhetsinstrument. En ”ren” ROE beskriver klart våldstrappan i enkla vardagliga termer.

Det första fallet med skenangrepp mot HMS Orion tyder på att ryskt flyg tillåts trakassera (ROE-språk: harassment) svenska enheter fritt. Den beskrivna intensiteten på skenangreppen tyder också på att trakasseri som kan leda till fysisk skada är tillåten. En västerländsk, ytterst tillåtande, ROE-formulering skulle ge befogenheter i stil med:

Unrestricted approach of contacts of interest is permitted.

Harassment that may result in physical damge is allowed.

Med en viss bakgrundsinformation om rysk övningsverksamhet på andra ställen i världen så kan vi anta att dessa rättigheter gäller överallt i internationellt luftrum och inte bara mot svenska styrkor. Ovannämnda ROE kan endast kontras med tillåtelse att bemöta på samma sätt:

Harassment to a similar extent and, in a similar fashion, to harassment received by any element or unit of the Force is permitted.

Fly eller fäkta? Den svenska responsen är att undvika konflikt, vilket förstås kan verka helt vettigt. Det vore ju lite pinsamt att svenskt flyg eskorterade ryska bombplan på simulerat angrepp mot svenska mål.

Orsaken att inte lyfta kan alltså ligga i otillräcklig ROE. Historiskt sett så verkar det som om svenskt flygvapen haft uppbackning av insatsregler skrivna på ett tillåtande sätt. Jag ska inte argumentera detta vidare, då Chefsingenjören gjort ett riktigt fint inlägg om hur det såg ut under kalla kriget när man markerade tydligt.

Från det simulerade bombangreppet mot Sverige är det svårt att tänka ut vilka insatsregler varit ibruk, men det verkar klart att ett fingerat flygangrepp bör ha tillåtelse att använda mål-/eldledningsradar, använda laseravståndmätare och använda målbelysning. Ifall rykten om radarstörning av en A-50 Mainstay stämmmer, så har det varit fråga om tillstånd till aktiv elektronisk krigföring. Jag har bristande flygtaktisk expertis, och använder säkert igen fel termer, men har för mig att användningen av aktiva sensorer för målbelysning, målpekning och radarlåsning är något som får motståndaren att bli riktigt nervös i synnerhet i luftstrid där reaktionstiderna är jättekorta. Formulerat på västerländskt sätt så får vi ett igen ytterst tillåtande ROE-paket i stil med:

Use of active sensors is permitted.

Use of electronic warfare measures is permitted.

Conduct of air combat and air attack exercises in the presence of opposing
units is permitted.

Den ryska björnen har vaknat från sitt ide och nu talar man igen om intressesfärer och tar sig rätten att fritt backa upp det politiska budskapet med strategisk bombflyg. Det har inget att göra med kalla kriget, Ryssland ser på sin omgivning i geopolitiska termer, därav ordet intressesfär. Vad gäller det strategiska flygets renässans, så kan man faktiskt tala o(m) en väldigt låg nivå, som det hela startar från. Putin gav 2007 besked om återupptagning av förmågan. Det hela dröjde 3-4 år pga. brister i utrustning, bemanning och anskaffningar.

Nu har Ryssland både militärt och politiskt markerat vem som äger Östersjön. Svenskt intresse vore rimligtvis att säga ifrån och markera med militära maktmedel. Regeringens uttalanden visar att den politiska viljan saknas. Utan den viljan överförd till robusta insatsregler så är det kanske bättre att inte lyfta, då man skulle bli ett åtlöje i luften.

Dags att ta av silkesvantarna?

Viimeinen pisara – Ruotsin puolustuksen kriisi, osa 3.

Kiinnostava trilogia, jossa pääosassa Ruotsin Puolustusvoimat ja vahvoissa sivuosissa Puolustuspolitiikka ja Turvallisuuspolitiikka, lähenee loppuaan. Leffamaailmasta tutulla kaavalla tiedämme, että viimeinen osa on aina vähän mahalaskua, mutta tähän mahtuu dramatiikkaa ja nopeita leikkauksia, vaikka tarina hyppiikin paikasta ja ajasta toiseen kuin säikky jänis.

Viimeisen osan avauksessa Venäjä muistuttaa Ruotsia siitä, että se tuntee sen puolustuksen puutteet yleisesti ja yksityiskohtaisesti.

Pommikoneet yllättivät pitkäperjantaina. Kuva: SvD.

Miten Ruotsin puolustusvoimat (SvFM) päätyi tähän? Käsittelin aihetta kakkososassa, mutta nyt vaaditaan vähän aikamatkustusta Back To The Future -tyyliin.

30 päivää aiemmin: SvFM jättää selvityksensä pitkäaikaisesta taloudellisesta tasapainosta vastauksena Hallituksen päätökselle nro 7 (Regeringbeslut, VNp). Samanaikaisesti jätetään myös talousarvioesitys vuodelle 2014 Budgetunderlag 2014. Puolustusministeriöllä (Födept) on jo vastaus heti valmiina ja puolustusministeri kommentoi SvFM:n selvitystä tuoreeltaan Dagens Industrin kolumnissa(!)
SvFM ei siis tämän kannanoton mukaan ole lainkaan (tai hyvin huonosti) edennyt kohti niitä tavoitteita, joita VNp SvFM:n toiminnasta 2010–2014 asetti (Inriktningsbeslutet 2010–14).

Kaksi viikkoa myöhemmin: Födept:llä on nyt omat laskelmansa. SvFM:n tulee edelleen jatkaa henkilöstöleikkauksia ja muuttaa henkilöstökokoonpanoaan (hkp) siten, että suurempi osuus lähitulevaisuuden hkp:stä on määräaikaisia sotilaita, merimiehiä ja ryhmänjohtajia (GSS/T) sekä reservinupseereita.

Viikko edellisestä: Maaliskuun 21. päivänä 2013 hallitus ilmoittaa tarkastusvirastolle (Riksrevisionen) että sen tuloksellisuustarkastuksen tulokset ovat yleisesti tiedossa eivätkä anna aihetta erityisiin toimiin ja että kaikki muutenkin on raiteillaan.

Sitten tulee ”ilmaisku”, josta Liettuan puolustusministeri Artis Pabriks heti tviittasi:

Today 9th anniversary of Baltic nations joining NATO.Perhaps,the reason why Tu-22, and SU-27 appeared with greetings close to our borders:)

— Artis Pabriks (@Pabriks) March 29, 2013

Alkuperäisen uutisen liettualaisesta verkkolehdestä 15min.lt löytyy tästä linkistä.

Itse ilmaiskun harjoittelu on (myöhäinen) vastaus presidentti Putinin päätökseen nostaa Venäjän ilmavoimien strategisten pommikoneiden suorituskykyä. Samankaltaisia voimannäyttöjä on tehty tämän vuoden helmikuussa Guamin ja Japanin yllä.

Nykypäivä: Päivän parhaan kolumnin kirjoittaa Aftonbladetin Lena Mellin, joka vähättelee asiaa viranomaisten välisenä budjettivääntönä ja jakaa vielä tapauksen paljastamien puutteiden johdosta SvFM:lle valttikortteja(!)

Niin, kuka hyötyy eniten siitä että Ruotsin puolustusvoimien puutteet paljastuvat? Puolustusvoimat, tietysti.

Lena Mellin i Aftonbladetissa, 23 huhtikuuta 2013. (käännös minun)

Ei, Lena – ei ole valttikortteja. Ei ole kinaa kruunuista. Kyseessä ovat suorituskyvyt, jotka olivat koipussissa niiden kymmenen vuoden ajan kun BKT nousi, mutta puolustusmäärärahat pysyivät ennallaan, vaikka kaikki kallistui. Kyseessä ovat kasaantuneet puutteet, joita ei enää korjata miljardilla siellä ja toisella täällä. Se vaatiii 40 mrd kruunua seuraavan 10 vuoden aikana, ja silloinkin on aihetta kysyä vastaako sekään enää uhkaan.

Tuleviin tapahtumiin kuuluvat parlamentaarisen puolustuskomitean (försvarsberedningen) white paper, joka herättänee vilkkaa keskustelun, vaikka jääneekin laajuudeltaan suppeaksi ja poliittisesti tarkoituksenhakuiseksi toimintaympäristön ja uhkamallin kuvaukseksi (omvärldsanalys).

Suurempi mielenkiinto kohdistuu tarkastusvirastoon, jolla on käynnissä kolme tarkastusta aihealueella ”Puolustuksen kyvykkyydet” ja jotka kaikki julkaistaan tämän vuoden puolella kesäkuussa, lokakuussa ja loppuraportti joulukuussa 2013.

Kuten hyvän trilogian kuuluu, päättyy myös tämä niin avoimesti, että jatko-osalle saattaa syntyä tilausta. Sitä odotellessa…

Tala är Silwer…

Uppdaterat 25 april 2013: Enligt SvD har Ryssland bedrivit signalspaning mot Sverige på lördagen den 20 april under pågående övning CJSE 13 (16–26.4.2013). I samband med detta inlägg är det på sin plats att påpeka att det inte är skäl att blanda denna händelse ihop med långfredagen. Att välja att inte lyfta mot strategiskt bombflyg på övning för att själv bättre kunna inhämta underrättelser är förstås helt annat än att inte markera mot signalspaning riktat mot egna förband och staber på övning, som sker i omedelbar närhet av svenskt luftrum. Finskt intresse i det hela: 199 man starkt deltagande på övningen.

Länkar: SvD, Conrucopia?, lentoposti.fi, Aftonbladet, KKrVA.

Den svenska incidentberedskapen har fått hård kritik för sitt agerande under det som kallas skämtsamt kallas för den”ryska påsken”. Beslutet att inte möta ryska plan uppe i luften och ge tydlig markering har tagits emot nästan som ett avkall på konungarikets suveränitet.

Det finns faktiskt en rad goda orsaker att man låter bli att lyfta. Jag ska, utan särskild flygtaktisk expertis – och säkert i fel termer – plocka fram ett par av de vanligaste och mest uppenbara orsakerna med ett par resonemang:

1. Inte avslöja egen beredskap – antingen dröjer man några minuter längre eller låter helt bli att lyfta lyfter på tok för sent, i syfte att ge falsk bild av beredskap.
2. Följa taktisk manöver – Ryssland har höjt ambitionsnivån för strategiskt bombflyg; med radar- och signalspaning finns mycket att inhämta om nya taktiker, procedurer och tekniker. Det långa avbrottet i det strategiska flygets verksamhet har skapat en brist på underrättelser som man vill lappa. Enligt planer ska 30 Tu-22M3 bombflyg moderniseras till och med 2020. Ny taktik övas säkert redan idag.
3. Följa elektronisk krigföring – A-50 har nyligen moderniserats. Genom att anpassa egen strålning kan man effektivt via signalspaning fånga upp och analysera signaler och specifikt komma fram till vilka vågformer, sändarstyrkor och vilken utrustning som används mot markbaserad radar.
4. Följa vapenmanöver – radiotrafik, attackprofiler och -formationer med mera kan avslöja vilka vapen som avfyras i ett fingerat angrepp. Det är inte särskilt lätt, men fullt möjligt att skilja på avfyringsprocedurer för enbart konventionella robotar och sådana robotar som kan bära kärnstridsspets.

Konceptuell bild av olika nivåer av maskirovka.
Källa: Wikimedia Commons.

Med tanke på att Sverige gavs förvarning om omfattande rysk övning och flygningar, att ökad aktivitet över Östersjön inte är någon överraskning och att liknande övningar gjorts av Ryssland över Guam och Japan, så är det inte helt omöjligt att det var fråga om ett medvetet val. Eftersom informationen redan är bearbetad och inhämtad, så kan avslöjandet också vara gynnsamt.

Vieraan maan profeetat

Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitos julkaisi syksyllä 2011 arvostettujen tutkijoiden Stefan Forssin, Lauri Kiianlinnan, Pertti Inkisen ja Heikki Hultin raportin Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi. Julkaisussa painotettiin enemmän kuin tarpeeksi, ettei se edusta koulun tai puolustusvoimien virallista kantaa. Osakseen se saikin asiallisen, mutta pintapuolisen huomion lisäksi tyypillistä suomettunutta kritiikkiä, joidenkin jopa tyrmätessä raportin.

Ruotsissa on raporttiin vasta äskettäin herätty, kun se on maaliskussa 2013 ilmestynyt luettavaan muotoon englannin kielellä nimellä The Development of Russian Military Policy and Finland. Raportti on otettu aika vakavasti ja asiaan perehdytty hieman syvällisemmin ja avoimemmin kuin Suomessa.

• Svenska Dagbladet (SvD) – Putin rustar kraftigt för blixtattacker
• Aftonbladet (Ab) – Putin rustar armén för snabba anfall
• Kungliga Krisgsvetenskapsakademien (Kkrva) – Några reflektioner kring en finsk studie
• Wiseman (@wisemanswisdoms) – Försvarsberedningens vita blad börjar fyllas
• Kontur.nu (Rolf K Nilsson) – Inte “modernisering” när Ryssland rustar

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.